Kuinka auttaa niitä, jotka kamppailevat samaan sukupuoleen kohdistuvan viehtymyksen kanssa
Eräs miellyttävä nuori mies, parikymppinen, istui minua vastapäätä. Hänellä oli valloittava hymy, vaikkei hän keskustelumme aikana paljon hymyillytkään. Se, mikä eniten kiinnitti huomioni, oli tuska hänen silmissään.
”En tiedä, pitäisikö minun olla enää kirkon jäsen”, hän sanoi. ”En usko olevani kelvollinen.”
”Mikset olisi kelvollinen?” kysyin.
”Olen homo.”
Luulen hänen ajatelleen, että hätkähtäisin. En hätkähtänyt. ”Niin…?” kysyin.
Huojennuksen häivähdys kävi hänen kasvoillaan, kun hän huomasi minun osoittavan yhä myötätuntoa. ”En tunne vetoa naisia kohtaan. Tunnen vetoa miehiä kohtaan. Olen yrittänyt olla välittämättä näistä tunteista tai muuttaa niitä, mutta …”
Hän huokaisi. ”Miksi olen tällainen? Ne tunteet ovat hyvin todellisia.”
Olin hetken vaiti, sitten sanoin: ”Tarvitsen hiukan lisää tietoja, ennen kuin voin neuvoa sinua. Katsos, samaan sukupuoleen kohdistuva viehtymys ei ole synti, mutta niiden tunteiden mukaan toimiminen on – aivan samoin kuin on laita heteroseksuaalisten tunteiden suhteen. Rikotko siveyden lakia?”
Hän pudisti päätään. ”Ei, en riko.”
Olin huojentunut. ”Kiitos, että haluat käsitellä tätä asiaa kanssani”, sanoin. ”Se vaatii rohkeutta, ja kunnioitan sinua sen vuoksi, että pidät itsesi puhtaana.
Mitä siihen tulee, miksi sinulla on näitä tunteita, siihen kysymykseen en osaa vastata. Asiaan saattaa liittyä monia tekijöitä, ja ne voivat olla yhtä erilaisia kuin ihmisetkin ovat erilaisia. Joitakin asioita, mukaan lukien syytä näihin tunteisiisi, emme saa tietää ehkä koskaan tässä elämässä. Mutta tieto siitä, miksi sinulla on näitä tunteita, ei ole niin tärkeä kuin tieto siitä, ettet ole rikkonut. Jos elämäsi on sopusoinnussa käskyjen kanssa, silloin olet kelvollinen palvelemaan kirkossa, nauttimaan täysistä jäsenoikeuksista jäsenten keskuudessa, käymään temppelissä ja saamaan Vapahtajan sovituksen kaikki siunaukset.”
Hän istui nyt hieman ryhdikkäämmin. Jatkoin: ”Teet itsellesi hallaa, kun määrittelet itsesi pääasiassa sukupuolisten tunteittesi mukaan. Se ei ole ainoa ominaisuutesi, joten älä anna sille suhteetonta huomiota. Ensiksi ja ensisijaisesti olet Jumalan lapsi, ja Hän rakastaa sinua.
Sitäpaitsi minä rakastan sinua. Johtaviin auktoriteetteihin kuuluvat veljeni rakastavat sinua. Muistan sanat, jotka presidentti Boyd K. Packer lausui puhuessaan niille, jotka tuntevat viehtymystä samaan sukupuoleen. ’Me emme hyljeksi teitä’, hän sanoi. ’Me emme voi hyljeksiä teitä, sillä te olette Jumalan poikia ja tyttäriä. Me emme hyljeksi teitä, koska rakastamme teitä.’”1
Puhuimme vielä toiset puolisen tuntia. Tietäen, etten voisi olla hänen henkilökohtainen neuvojansa, ohjasin hänet kääntymään hänen paikallisten pappeusjohtajiensa puoleen. Sitten erosimme. Arvelin huomanneeni hänen silmissään toivon pilkahduksen, jota siellä ei ollut aiemmin ollut. Vaikka hänellä yhä olikin edessään haasteita, jotka hän joutui työstämään – tai yksinkertaisesti kestämään – niin minusta tuntui, että hän selviäisi niistä hyvin.
Jumala rakastaa lapsiaan
Kun enkeli esitti Nefille kysymyksen Jumalasta, Nefi vastasi: ”Minä tiedän, että hän rakastaa lapsiaan, mutta en tiedä kaiken tarkoitusta” (1. Nefi 11:17). Minäkin vahvistan, että Jumala rakastaa kaikkia lapsiaan, ja myönnän, että monien kysymysten, mukaan lukien joidenkin, jotka liittyvät samaan sukupuoleen kohdistuvaan viehtymykseen, täytyy jäädä odottamaan vastausta tulevaisuudessa, kenties seuraavassa elämässä.
Valitettavasti jotkut uskovat, että heillä on jo kaikki vastaukset, ja julistavat mielipiteitään laajalti. Onneksi nämä ihmiset eivät edusta Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoa.
Vaikka uskonkin jäsenten olevan innokkaita osoittamaan myötätuntoa sellaisia kohtaan, jotka ovat erilaisia kuin he itse, niin on inhimmillisen luonteen mukaista, että kun joudumme tilanteeseen, jota emme ymmärrä, meillä on taipumus vetäytyä pois. Tämä on totta varsinkin samaan sukupuoleen kohdistuvassa viehtymyksessä. Meillä on siitä niin vähän luotettavaa tietoa, että niille, jotka haluavat auttaa, jää hieman epävarma olo. Myönnän oman riittämättömyyteni tässä asiassa, mutta haluan auttaa. Saanen siksi tarjota joitakin ehdotuksia niiden avuksi, joilla on omaisia tai ystäviä, jotka tuntevat vetoa samaa sukupuolta kohtaan.
Taivaallisen Isämme onnensuunnitelma
Ensiksikin, tehkäämme ehdottoman selväksi se, mitä Jumala haluaa meille jokaiselle. Hän haluaa meidän saavan kaikki iankaikkisen elämän siunaukset. Hän haluaa meidän tulevan kaltaisikseen. Auttaakseen meitä siinä Hän on antanut meille suunnitelman. Tämä suunnitelma perustuu iankaikkisiin totuuksiin, eikä se muutu ajan yhteiskunnallisten trendien mukaan.
Keskeistä tässä suunnitelmassa on lasten synnyttäminen – yksi niistä ratkaisevan tärkeistä syistä siihen, miksi Aadam ja Eeva lähtivät Eedenin puutarhasta (ks. 2. Nefi 2:19–25; Moos. 5:10–12). Heitä käskettiin olemaan hedelmälliset ja lisääntymään (ks. Moos. 2:28), ja he päättivät pitää sen käskyn. Meidän on määrä seurata heitä menemällä naimisiin ja valmistamalla fyysisiä ruumiita taivaallisen Isän henkilapsille. Samaan sukupuoleen kohdistuva viehtymys on ilmiselvästi ristiriidassa tämän suunnitelman kanssa.
Useista eri syistä avioliitto ja lapset eivät ole heti kaikkien ulottuvilla. Kenties ei tule yhtään avioliittotarjousta. Kenties avioliiton solmimisen jälkeenkään ei ole mahdollisuutta saada lapsia. Tai kenties henkilö ei tällä hetkellä tunne vetoa vastakkaista sukupuolta kohtaan. Olipa syy mikä tahansa, niin lopulta Jumalan kallisarvoisimmat siunaukset suodaan kaikille Hänen lapsilleen, jos he ovat puhtaita ja uskollisia.
Osoittamalla uskoa, ponnistelemalla henkilökohtaisesti ja luottamalla sovituksen voimaan jotkut saattavat kuolevaisuuden aikana selvittää samaan sukupuoleen kohdistuvan viehtymyksen ja solmia avioliiton. Kuitenkaan toiset eivät ehkä koskaan tässä elämässä vapaudu viehtymyksestä samaan sukupuoleen.
Meidän muiden kirkon jäsenten, perheiden ja ystävien on tarpeen käsittää, että ne, jotka tuntevat viehtymystä samaan sukupuoleen, kohtaavat ainutlaatuisia rajoituksia koskien tunteidensa ilmaisemista. Vaikka samaan sukupuoleen kohdistuva viehtymys onkin todellista, niin tätä viehtymystä ei saa ilmaista fyysisesti. Halu saada fyysistä tyydytystä ei oikeuta ketään moraalittomuuteen. Sellaiset tunteet voivat olla voimakkaita, mutta ne eivät ole koskaan niin voimakkaita, että ne riistäisivät keneltäkään vapauden valita kelvollinen käytös.
Tämän sanoessani saanen selventää, että viehtymykset sinällään, niin piinallisia kuin ne voivatkin olla, eivät tee kenestäkään kelvotonta. Ensimmäinen presidenttikunta on sanonut: ”On selvä ero siveettömien ajatusten ja tunteitten sekä joko siveettömän heteroseksuaalisen tai minkään homoseksuaalisen käyttäytymisen välillä.”2 Ellet toimi kiusausten mukaisesti, et ole rikkonut.
Se, ettei pysty näkemään tätä eroa, johtaa toisinaan epätoivoon. Tunnen tuskaa niiden puolesta, jotka eivät ymmärrä, että jokainen Jumalan tarjoama siunaus on kaikkien niiden ulottuvilla, jotka noudattavat niitä lakeja, joihin nuo siunaukset perustuvat (ks. OL 130:20–21). Kenenkään, joka elää evankeliumin mukaan, ei tulisi luopua toivosta. Toivo ja rauha tulevat Lohduttajalta, ja vastauksena epätoivoon on Pyhän Hengen kutsuminen elämäämme.
Kuinka auttaa
Oletetaan, että joku perheesi jäsen tai ystäväsi, joka tuntee viehtymystä samaan sukupuoleen, tulee pyytämään sinulta apua. Mitä vastaat? Mitä teet?
Minä aloittaisin siitä, että ilmaisisin arvostavani sitä rohkeutta, joka sai poikasi, tyttäresi, sisaruksesi tai ystäväsi tulemaan luoksesi. Ilmaisisin arvostavani sitä luottamusta, jota tämä henkilö on osoittanut. Asiasta keskusteleminen jonkun luotettavan henkilön kanssa on terve ensiaskel hämmentävien tunteiden käsittelemisessä, ja on välttämätöntä, että näihin ensiaskeliin suhtaudutaan myötätunnolla.
Seuraavaksi, jos henkilö, joka tuntee viehtymystä samaan sukupuoleen, on oma lapsesi, älä oleta olevasi syyllinen niihin tunteisiin. Kenenkään, mukaan lukien asian kanssa kamppailevan henkilön, ei pitäisi yrittää ottaa syytä niskoilleen. Kenenkään ei myöskään pidä syyllistää ketään toista – mukaan lukien Jumalaa. Kulje uskossa ja auta rakastamaasi henkilöä käsittelemään tätä haastetta parhaan kykynsä mukaan.
Niin tehdessäsi ymmärrä, ettei avioliitto ole mikään yleispätevä ratkaisu. Samaan sukupuoleen kohdistuvat viehtymykset kumpuavat syvältä, ja heteroseksuaalisen suhteen väkinäinen yrittäminen ei todennäköisesti muuta niitä. Olemme kaikki riemuissamme, kun jotkut, jotka kamppailevat näiden tunteiden kanssa, pystyvät solmi-maan avioliiton, kasvattamaan lapsia ja saavuttamaan perheonnen. Jotkin yritykset ovat kuitenkin saaneet aikaan särkyneitä sydämiä ja rikkoutuneita koteja.
Ennen kaikkea säilytä kommunikointiväylät avoimina. Avoin kommunikointi vanhempien ja lasten välillä on selkeä ilmaus rakkaudesta, ja puhdas rakkaus anteliaasti ilmaistuna voi muuttaa perhesuhteita. Rakkaus perheenjäsentä kohtaan ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pitäisi suvaita jumalatonta käytöstä. Lapsesi ovat tietenkin tervetulleita kotiisi, mutta sinulla on täysi oikeus sulkea kaikenlainen Herran Henkeä loukkaava käytös kotisi ulkopuolelle.
Puutarhaan liittyvä periaate
Mieti seuraavaksi periaatetta, jonka oppii hoitaessaan puutarhaa. Joku on sanonut, että jos kylvää puutarhaan hyviä siemeniä, ei tarvita niin paljon kitkemistä. Samalla tavoin jos täytämme elämämme hengellisellä ravinnolla, pystymme helpommin hallitsemaan haluja. Tämä tarkoittaa sitä, että luomme kotiimme myönteisen ympäristön, jossa Henki voi vaikuttaa runsain määrin. Myönteiseen ympäristöön kuuluu jatkuva henkilökohtainen ja julkinen hartaudenharjoitus, rukous, paasto, pyhien kirjoitusten lukeminen, palveleminen ja kohottavaan keskusteluun osallistuminen sekä oleminen alttiina kohottavalle musiikille, kirjallisuudelle ja muulle kohottavalle medialle.
Tämä sama ympäristö ulottuu koskemaan kokemuksia kirkossa. Joillakuilla, jotka tuntevat viehtymystä samaan sukupuoleen, on jatkuvia pelkoja, ja he loukkaantuvat kirkossa tilanteissa, joissa heitä ei ollut tarkoitus loukata. Toisaalta jotkut jäsenet sulkevat ystäväpiiristään ne, jotka ovat erilaisia. Kun meidän tekomme tai sanamme estävät jotakuta käyttämästä täysin hyväkseen kirkon jäsenyyttä, me petämme heidät – ja Herran. Kirkko vahvistuu, kun otamme joukkoomme jokaisen jäsenen ja vahvistamme toisiamme palvelemalla ja osoittamalla rakkautta (ks. OL 84:110).
Saatat tuntea innoitusta kannustaa henkilöä, jota yrität auttaa, puhumaan pappeusjohtajan kanssa, jolla on avaimet innoitettuun neuvomiseen. Tee niin tietoisena siitä, että ensimmäinen presidenttikunta on pyytänyt kirkon johtajia käsittelemään näitä asioita luottamuksellisesti ja Kristuksen kaltaisen rakkauden hengessä.3
Herran käsissä
Jokin aika sitten sain kirjeen eräältä kolmekymppiseltä mieheltä, joka kamppailee samaan sukupuoleen kohdistuvan viehtymyksen kanssa. Hänen kamppailunsa ei ole ollut helppoa, eikä hän ole vielä solminut avioliittoa. Hän kuitenkin kirjoitti: ”Herra on auttanut minua kohtaamaan tämänhetkiset olosuhteeni, ja olen valmis tekemään parhaani ja jättämään elämäni Hänen käsiinsä.”
Ihailen ja kunnioitan suuresti tämän miehen uskoa ja rohkeutta hänen eläessään sellaisen haasteen kanssa, jota itse en ole koskaan kohdannut. Rakastan häntä ja tuhansia hänen kaltaisiaan, olivatpa he miehiä tai naisia, jotka käyvät uskon jalon kilpailun (ks. 1. Tim. 6:12). Suosittelen hänen asennettaan kaikille niille, jotka kamppailevat – tai jotka auttavat muita, jotka kamppailevat – samaan sukupuoleen kohdistuvan viehtymyksen kanssa.
Lisäapua
Jotkin tämän artikkelin ajatuksista ja ilmauksista ovat peräisin kirja-sesta, jonka ensimmäinen presidenttikunta ja kahdentoista apostolin koorumi ovat valmistaneet niitä varten, jotka tuntevat viehtymystä samaan sukupuoleen. Sen nimi on Jumala rakastaa lapsiaan (varastonumero 04824 130). Jos kirjanen on saatavilla omalla kielelläsi, voit saada sen seurakuntasi kirjastosta tai ladata sen osoitteesta www.lds.org/same -gender-attraction.