Ystävien kesken
Jumalan kirkkaus on äly
”Ja jos ihminen hankkii tässä elämässä ahkeroimisellaan ja kuuliaisuudellaan tietoa ja älyä enemmän – –, hän on niin paljon paremmassa asemassa tulevassa maailmassa” (OL 130:19).
Olen käyttänyt suurimman osan elämääni oppimiseen. Kun olin pienempi, luulin oppimisen tarkoittavan koulunkäyntiä, kokeisiin osallistumista ja hyvien arvosanojen saamista. Mutta kun kasvoin vanhemmaksi, aloin huomata, mikä ero on koulumenestyksellä sekä tiedon oppimisella ja omaksumisella. Joku voi menestyä hyvin kokeissa, mutta ei silti omaksu tietoa. Todellista tiedon omaksumista on oppimaan oppiminen. Kun sen asian opin, oppimisesta tuli hauskaa.
Yksi kuolevaisuuden tärkeimmistä tarkoituksista on oppia – saada tietoa ja kehittää älykkyyttä. Opin ja liittojen kohdassa 93:36 sanotaan: ”Jumalan kirkkaus on äly.” Voisi luulla, että älykkyys tarkoittaa sitä, että on lahjakas opinnoissa, mutta älykkyys tarkoittaa myös saamamme tiedon soveltamista vanhurskaisiin tarkoituksiin.
Tieto – niin ajallinen kuin hengellinenkin – tulee vähitellen. Minun todistukseni kasvoi rivi riviltä, opetus opetukselta, vähän sieltä, vähän täältä (ks. Jes. 28:10) – kuten miltei kaikkien kirkon jäsenten kohdalla. Lapsena muistan äitini lukeneen minulle Mormonin kirjan ja kirkon historian kertomuksia. Tunsin suloisen, rauhallisen, vahvistavan tunteen siitä, että se, mitä opin, oli totta. Tämä tunne kehittyi vilpittömäksi haluksi oppia lisää tutkimalla pyhiä kirjoituksia. Millään ei ole ollut suurempaa vaikutusta elämääni kuin sillä, että olen lukenut, tutkinut ja tarkastellut pyhiä kirjoituksia saadakseni lisää tietoa ja kehittääkseni älykkyyttäni.
Vartuin teini-ikäisenä Kaliforniassa aikana, jolloin pahan vaikutuksista, kuten huumeista ja huonosta musiikista, tuli kasvavassa määrin suosittuja. Sen tiedon ansiosta, jota olin siunauksekseni saanut, päätin olla menemättä mukaan sellaiseen. Valmistauduin tulemaan lähetyssaarnaajaksi ja palvelemaan Herraa. Lähetyskentällä tieto siitä, että palvelin Herraa, vahvisti päättäväisyyttäni työskennellä kovasti rakentaakseni Hänen valtakuntaansa. Työskenteleminen lähetyssaarnaajana on kenties yksi suurenmoisimpia tapoja oppia ja saada hengellistä tietoa.
Oppimisen todellinen arvo on siinä, että sen ansiosta ihmisellä on neuvokkuutta toimia missä tahansa tilanteessa – keksiä, mitä tehdä, silloin kun ei ole aavistustakaan siitä, mitä pitäisi tehdä! Pyhissä kirjoituksissa meille opetetaan, että meidän tulee pyrkiä oppimaan tutkimalla sekä uskon kautta (ks. OL 88:118). Omassa elämässämme, perheessämme ja kirkossa me voimme saada hengellisen voiman, johdatuksen ja turvallisuuden siunauksia, kun pyrimme uskon kautta kehittämään älykkyyttämme ja soveltamaan hengellistä tietoa vanhurskaudessa.