2008
Hänen rakkautensa käsivarsien ympäröiminä
Maaliskuu 2008


Hänen rakkautensa käsivarsien ympäröiminä

Kun poikamme Nolan oli vain vuoden vanha, hän halvaantui selkäydinkalvojen tulehduksesta johtuvien komplikaatioiden vuoksi. Nyt 14-vuotiaana hänellä on suntti ja oppimisvaikeuksia, ja toinen puoli hänen kehostaan on halvaantunut.

Kivikkoisesta tiestään huolimatta Nolan on ylittänyt odotuksemme. Jokainen hänen saavuttamansa virstanpylväs tuo meille paljon iloa. Hän on oppinut kärsivällisyyttä ja päättäväisyyttä, joista kannattaa ottaa esimerkkiä.

Mieheni Ryan ja minä sekä viisi muuta poikaamme olemme kaikki kasvaneet hengellisesti Nolanin kanssa saamistamme kokemuksista. Toisinaan lannistumme ja olemme huolissamme hänen tulevaisuudestaan, mutta sitten laskemme taas siunauksemme, huomaamme taivaallisen Isämme ja Hänen Poikansa rakkauden ja huolenpidon meitä jokaista kohtaan ja muistamme rukouksen, johon vastattiin Nolanin ollessa kuusivuotias.

Eräänä iltana, kun mieheni ja minä emme oikein tienneet, kuinka suhtautua Nolanin haasteisiin, polvistuimme rukoilemaan hänen hyvinvointinsa puolesta. Rukoillessamme Herraa ilmaisimme erityisen huolen Nolanin käytöksestä ja siitä, miten se liittyi hänen käsitykseensä omasta arvostaan. Pyysimme vilpittömästi, että Nolan tuntisi Vapahtajamme rakkauden ja tietäisi suuren arvonsa Jumalan lapsena.

Seuraavana aamuna Nolan tuli suoraan keittiöön, missä valmistin aamiaista. Yleensä ennen aamiaista hän leikki veljiensä kanssa tai heittäytyi sohvalle. Mutta hän tuntui päättäväiseltä kiivetessään jakkaralle keittiön baaritiskin ääreen, katsoi minuun ja sanoi: ”Minä näin viime yönä unta.”

Aistin hänen vakavuutensa, ja kiinnostukseni heräsi heti.

”Niinkö?” kysyin. ”Mitä unessasi tapahtui?”

”Siinä oli Jeesus”, Nolan vain vastasi, ”ja Hän piti minua sylissään.”

Minulla on todistus, että rakastava taivaallinen Isämme kuulee rukouksemme ja vastaa niihin ja että Vapahtajamme on puolustajamme Isän edessä. He tuntevat meidät yksilöinä. He ovat tietoisia tarpeistamme ja kyvyistämme. He osaavat auttaa meitä.

Moroni sanoo meille: ”Jos te kysytte vilpittömin sydämin, vakain aikein, Kristukseen uskoen, hän ilmoittaa – – teille totuuden – –. Ja Pyhän Hengen voimalla te voitte tietää totuuden kaikesta.” (Moroni 10:4–5.) Olen oppinut, ettei tämä pyhien kirjoitusten kohta koske vain todistuksen saamista Mormonin kirjasta vaan myös mitä tahansa kysymystä, johon me etsimme vilpittömästi vastausta. Kun kohtaamme haasteita, murheita ja koettelemuksia, sydämemme on kiihkeän vilpitön ja aikeemme erittäin todellinen.

Kuinka kiitollinen olenkaan siitä, että olen Vapahtajan kirkon jäsen. Kirkossa olen oppinut paljon Hänen evankeliumiaan tutkimalla, palvelemalla ja Pyhän Hengen avulla. Kuinka kiitollinen olenkaan tiedosta, että Vapahtajamme auttaa, lohduttaa ja opastaa meitä jokaista. Tiedän, että me kaikki voimme olla Hänen rakkautensa käsivarsien ympäröiminä (ks. OL 6:20), kun tulemme Hänen luokseen.