Jumalan palveleminen kirkon lauluin
Musiikki voi tuoda meidät lähemmäksi Vapahtajaamme.
Kunpa osaisin laulaa niin kuin sisar Simpanen. Kunpa osaisin soittaa pianoa niin kuin veli Mertanen. Kuinka monta kertaa olemmekaan kuulleet tai ajatelleet vastaavaa? Joskus pidämme musiikillista kykyä erityisenä lahjana, joka kuuluu vain muille; ihanana kykynä, jota arvostamme mutta jota emme usko itsellämme olevan.
Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa musiikki ja laulaminen on jokaista varten. Kirkon lauluilla me voimme kiittää ja ylistää, oppia Vapahtajan palautettua evankeliumia, muistaa Hänen sovitustaan ja päättää seurata Häntä.
Kiitä ja ylistä
Kun muinainen Israel vapautui Egyptistä, ”silloin Mooses ja israelilaiset lauloivat Herralle – – ylistyslaulun” (2. Moos. 15:1). Kun jerediläiset ylittivät valtamerta, ”he lauloivat ylistystä Herralle” (Et. 6:9). Ja kun varhaiset myöhempien aikojen pyhät vihkivät Kirtlandin temppelin, he lauloivat William W. Phelpsin uuden laulun ”Nyt liekkinä loistavi Henki Herran”1. Jokaisella evan- keliumin taloudenhoitokaudella Jumalan lapset ovat kohottaneet äänensä ylistämään Herraa musiikilla.
Monissa nykyisissä kirkon lauluissamme on tämä riemuitsemisen ja ylistyksen henki. Esimerkiksi eräässä toisessa William W. Phelpsin rakastetussa laulussa julistetaan:
On Vapahtaja Israelin
valomme ain,
Hält armo ja siunaus on.
Hän päiväimme siimes on,
yön turva vain,
Tuo Kuningas voittamaton.2
Kirkon laulut voivat myös antaa äänen kiitollisuudellemme erityisistä siunauksista, kuten tässä tutussa säkeistössä sanotaan:
Kiitos, Luojamme, profeetasta,
Jonka tietämme toit johtamaan.
Kiitos ilonsanomasta,
Jonka soit meitä virvoittamaan.
Sua kiitämme lahjoistas, Herra,
Joita armos niin runsaasti suo.
Sua riemuiten ain palvelemme,
Käskys varmuuden sieluumme tuo.3
Kun laulamme näitä lauluja, noudatamme käskyä ”jos olet iloinen” – tarkoittaen myös, jos olet onnellinen – ”ylistä Herraa laulaen, soittaen – – sekä ylistys- ja kiitosrukouksin” (OL 136:28).
Opi Hänen evankeliumiaan
Kiitoksen ja ylistyksen ilmaisemisen lisäksi kirkon laulut antavat meille myös tilaisuuksia oppia Jeesuksen Kristuksen evankeliumia. Esimerkiksi tässä tutussa lastenlaulussa selitetään hyvin yksinkertaisesti ja kauniisti suhteemme taivaalliseen Isäämme:
Muissa lauluissa meille osoitetaan, kuinka voimme elää evankeliumin periaatteiden mukaan, kuten tässä suositussa laulussa, joka kirjoitettiin pioneeriaikaan:
Pelvotta käykää, pyhät Kristuksen,
Riemuiten voittohon.
Raskas jos onkin tienne tuskien,
Armo myös suuri on.
Pois turhat huolet heittäkää,
Niin Herraa voitte ylistää,
Ja silloin laulu kaikuu näin:
Kaikki on parhain päin!5
Jotkin rakastetuimmista lauluistamme opettavat meitä seuraamaan Kristuksen palvelijoita, Hänen valittuja profeettojaan meidän aikanamme. Esimerkiksi laulu ”Kunnia miehelle” auttaa meitä muistamaan profeetta Joseph Smithin tärkeän roolin evankeliumin palautuksessa:
Kunnia miehelle, ken tuntea sai Herran!
Voideltu profeetta hän on Jeesuksen.
Kansat ja kuninkaat viel kiittää hänt kerran
Työstänsä viimeisen armotalouden.6
Näiden ja muiden laulujen pohtiminen ja laulukirjaan merkittyjen pyhien kirjoitusten kohtien tutkiminen voivat auttaa meitä oppimaan evankeliumia ja muistamaan Vapahtaja jokapäiväisessä elämässämme.
Muista Hänen sovituksensa
Yksi tärkeimmistä tavoista muistaa Vapahtaja on nauttia sakramentti joka viikko. Tähän tärkeään tapahtumaan valmistautuessamme me laulamme jonkin kirkon laulun. Sakramenttilaulut muistuttavat meitä Kristuksen uhrista ja sen merkityksestä meille:
Oi, katso Lunastajamme,
Hän kuolee meidän eestämme.
Hän kuolee vuoksi syntien, – –
Antaakseen meille kirkkauden.7
Oi naulitut kädet, mi velkamme maksoivat!
Mik uhri ja sääli näin kärsiä jaksoivat!
Käyn armonsa istuimen juurelle kiittäen
Ja polvistun käteni yhtehen liittäen.9
Jos sakramenttilaulun sanat lauletaan ajatuksella ja rukoillen, ne auttavat meitä keskittymään Vapahtajaan. Ne valmistavat meitä nauttimaan sakramentin merkityksellisesti ja sitoutumaan uudelleen ottamaan Kristuksen nimen päällemme, muistamaan Hänet aina ja pitämään Hänen käskynsä.
Sitoudu seuraamaan Jeesusta Kristusta
Sitoumus seurata Vapahtajaa ilmaistaan monissa kirkon lauluistamme. Kun laulamme näitä lauluja, todistamme taivaalliselle Isällemme, että haluamme seurata Hänen Poikaansa. Mieti esimerkiksi näitä säkeitä:
Kiitämme Sua, Isä korkeuden.
Kun näytit meille tien vanhurskauden.
Elomme kiitosta kuvastakoon.
Riemuin, riemuin siis ain valohon.10
Laulussa ”Käyn minne vain tahdot Sä” esitetään samantapainen julistus:
Näin haltuhus uskon kaikkeni,
Kun tiedän: mua rakastat ain.
Niin päättävin mielin ain seuraan Sua
Ja teen mitä tahdot Sä vain.11
Laulumme – olivatpa ne ylistystä, kiitosta, tietoa, muistamista tai sitoutumista – ovat mieluisia Herralle. Hän on sanonut: ”Sillä minun sieluni on mieltynyt sydämen lauluun; niin, vanhurskaiden laulu on minulle rukous, ja siihen vastataan siunauksella heidän päällensä” (OL 25:12).
Onneksi Herra ei sanonut: ”Vain kauniisti esitetyt laulut ovat minulle rukous” tai ”Kuuntelen vain niitä, joilla on musiikillisia lahjoja”. Niin musiikissamme kuin elämässämmekin Herra on kiinnostuneempi sydämemme tilasta kuin kyvystämme.
Olipa taitotasomme mikä tahansa, me kaikki voimme osallistua laulamalla kirkon lauluja. Ja kun me laulamme koko sydämestämme, laulut tuovat meidät Kristuksen luokse.