Vanhin Quentin L. Cook
Altis sydän ja mieli
Eräässä loganilaisessa alakoulussa Utahissa oli paloharjoituspäivä, ja paloharjoituspäällikkö Joe Cook, päättäväinen kuudesluokkalainen oppilasjohtaja, halusi ehdottomasti saavuttaa hyvän ajan. Hän oli mielissään, kun hälytyksen kuuluessa oppilaat alkoivat nopeasti poistua rakennuksesta. ”Tästä tulee ennätysaika”, nuori Joe ajatteli. ”Me jäämme historiaan.” Sitten, juuri kun kuuluisuus näytti olevan aivan käden ulottuvilla, Joe kuuli ilmoituksen: ”Joku on yhä rakennuksessa. Rakennus ei ole tyhjä.”
Kun ennätysaika meni umpeen, Joe Cook näki viimein yhden yksinäisen ensiluokkalaisen tulevan rakennuksesta. Se oli hänen pikkuveljensä Quentin! Oma veli oli estänyt Joeta pääsemästä oikeutettuun asemaansa Cache Valleyn historiassa!
Kiukuissaan Joe ärjäisi: ”Mitä ihmettä sinä oikein teit?”
Quentin nosti näkyville suuret, kuluneet saappaat ja vastasi: ”Joe, tiedät, että [ja hän mainitsi erään ystävän nimen] joutuu toisinaan käyttämään toisten vanhoja kenkiä, jotka ovat hänelle liian isot. Kun palohälytys tuli, hän lähti juoksemaan, ja nämä putosivat hänen jalastaan. Hän ei halunnut pilata harjoitusta, joten hän jätti ne siihen ja juoksi ulos paljasjaloin. Minä palasin hakemaan hänen saappaansa, koska en halunnut, että hänen jalkansa palelisivat lumessa.”
Tuo herkkä kertomus paljastaa, kuinka sydämestään vanhin Quentin La Mar Cook on pienestä pitäen välittänyt ihmisistä ja Vapahtajan opettamista periaatteista. ”Olen tuntenut Quentinin koko elämäni ajan”, sanoo lapsuudenystävä ja sittemmin lähetystyötoveri Lee Burke, ”eikä hän ole koskaan tehnyt mitään, mikä olisi häpeäksi hänelle itselleen, hänen perheelleen tai hänen kirkolleen.” Tämän nuorukaisen rakkaalle äidille Bernicelle oli selvää, että Herra tunsi hänen poikansa kohtalon, kun hänen patriarkallisessa siunauksessaan ilmoitettiin, että hänen poikansa ”toisivat kunniaa” perheelle ja ”olisivat voimallisia Herran työn eteenpäin viemisessä”. Niin nuo pojat ovat tehneet, ja niin vanhin Quentin L. Cook edelleen tekee kutsumuksessaan Herran Jeesuksen Kristuksen apostolina.
Muilta oppiminen
Quentin, joka syntyi 8. syyskuuta 1940 Loganissa Utahissa J. Vernon ja Bernice Kimball Cookin lapseksi, oppi nuorella iällä isältään, että on tärkeää asettaa tavoitteita ja työskennellä niiden saavuttamiseksi.
”Isälläni oli kolme sääntöä”, vanhin Cook sanoo. ”Ensiksi, meillä täytyi olla tavoittelemisen arvoisia tavoitteita. Toiseksi, me voisimme vaihtaa tavoitteitamme milloin tahansa. Mutta kolmanneksi, valitsimmepa minkä hyvänsä tavoitteen, meidän täytyi työskennellä uutterasti päästäksemme siihen.”
Hänen lukuisat jutteluhetkensä isänsä kanssa opettivat hänet tarkkailemaan ympärillään olevia ja omaksumaan itselleen sen, mikä heissä oli parasta. ”Ihmisillä on hyvin paljon tarjottavaa meille, jos olemme halukkaita oppimaan heiltä”, vanhin Cook sanoo. ”Siksi on tärkeää ympäröidä itsensä hyvillä ihmisillä.”
Kasvaessaan Loganissa hänellä oli tämä mahdollisuus. Hän muistaa esimerkiksi kuunnelleensa tarkoin, kun vanhin L. Tom Perry, nyt kahdentoista apostolin koorumin jäsen, silloin juuri toisesta maailmansodasta palannut nuorukainen, puhui kokemuksistaan sakramenttikokouksessa. Tuo innoittava hetki on vanhin Cookin varhaisimpia ja voimakkaimmin mieleen jääneitä lapsuusmuistoja.
Nuorukaisena vanhin Cook rakasti urheilemista ja auttoi lukiojoukkueitaan saamaan nimeä osavaltiotasolla koripallossa ja amerikkalaisessa jalkapallossa. Myös väittelytaito ja politiikka olivat hänen kiinnostuksenkohteitaan. 16-vuotiaana hänet valittiin toisena kahdesta nuorukaisesta edustamaan osavaltiota eräässä valtakunnallisessa tapahtumassa. Silloin hänellä oli mahdollisuus tavata silloinen Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower sekä tulevat presidentit John F. Kennedy, Lyndon B. Johnson, Richard M. Nixon ja Gerald R. Ford. Heidän näkemisensä lainvalmistelutyössä teki häneen syvän vaikutuksen ja auttoi osaltaan häntä tekemään päätöksen opiskella oikeustiedettä.
Ennen lähetystyötään vanhin Cook opiskeli Utahin valtionyliopistossa, jossa hänet valittiin opiskelijakunnan edustajaksi yhdessä ystävänsä W. Rolfe Kerrin kanssa, joka kutsuttiin myöhemmin seitsemänkymmenen ensimmäiseen koorumiin ja joka palvelee parhaillaan kirkon koululaitoksen kouluasiamiehenä.
Vuosina 1960–1962 vanhin Cook palveli Britannian lähetyskentällä, samalla lähetyskentällä, jonne minutkin kutsuttiin. Meihin vaikutti syvästi lähetysjohtajamme, vanhin Marion D. Hanks, joka kuului silloin seitsemänkymmenen ensimmäiseen neuvostoon. Kaikille lähetyssaarnaajilleen hän tähdensi opetuslapsena olemista ja päättäväisyyttä. Hän opetti meitä rakastamaan Vapahtajaa, pitämään arvossa Mormonin kirjaa sekä olemaan uskollisia kirkolle ja evankeliumille koko loppuelämämme ajan. Nyt yli 45 vuotta myöhemmin on harvinaista, että kaksi entistä lähetystyötoveria palvelee yhdessä kahdentoista apostolin koorumissa.
Luettelo hyvistä miehistä ja naisista, joilta vanhin Cookilla on ollut tilaisuus oppia, jatkuu, mutta hän huomauttaa, ettei monilla heistä ollut tuolloin huomattavaa asemaa. He olivat vain hyviä ihmisiä.
”Meitä voi opettaa oppi ja meitä voi opettaa hyvä esimerkki”, vanhin Cook sanoi. ”Mutta kun löytää ihmisiä, joissa ne kaksi yhdistyvät, joiden elämä on yhtäpitävä sen kanssa, mitä he ovat oppineet Jeesuksen Kristuksen evankeliumista, yhdistelmä on suurenmoinen. Eikä heidän tarvitse olla johtavia auktoriteetteja tai jossakin hienossa ammatissa. Sellaisia ihmisiä tulee kaikilta elämänaloilta.”
Perheen vaikutus
Vaikka vanhin Cook on saanut siunauksekseen olla koko elämänsä ajan hyvien ihmisten seurassa, suurin vaikutus häneen on ollut hänen oman perheensä jäsenillä.
Hän on kiitollinen rakastavasta, osallistuvasta isästä ja äidistä, joka ”rakasti Vapahtajaa. He tekivät kaiken voitavansa kasvattaakseen meidät oikealla tavalla.” Hän arvostaa veljeltään Joelta ja sisareltaan Susanilta saamaansa rakkautta ja tukea.
Yhden ratkaisevan tärkeistä kokemuksista elämässään hän sai ollessaan 15-vuotias. Hänen veljensä Joe halusi palvella lähetystyössä mutta hänen isänsä – hyvä mies, joka ei ollut enää kiinnostunut toimimaan kirkossa – oli sitä mieltä, että Joen pitäisi sen sijaan aloittaa opiskelu lääketieteellisessä tiedekunnassa. Joe ja Quentin arvostivat suuresti isäänsä, joten he vetäytyvät taholleen harkitsemaan isän neuvoa.
He puhuivat pitkälle yöhön verraten kummankin vaihtoehdon hyviä ja huonoja puolia. Lopulta he päätyivät seuraavaan tulokseen: Jos kirkko on vain hyvä instituutio muiden rinnalla, Joe voisi auttaa ihmisiä paremmin aloittamalla lääketieteen opinnot. Mutta jos Vapahtaja todella eli, jos Joseph Smith oli todella profeetta, jos kirkko, jonka hän perusti Jumalan ohjeiden mukaan on todellakin Jeesuksen Kristuksen kirkko, jos Mormonin kirja on totta, niin Joen velvoite oli selvä. Seuraavana aamuna Joe meni pohdintoineen isänsä luo ja lausui todistuksensa. Pian sen jälkeen hän lähti lähetystyöhön isänsä tuen ja äitinsä riemullisen siunauksen turvin.
Se keskustelu vaikutti syvästi nuoreen Quentiniin. Hänellä oli aina ollut todistus Vapahtajasta. Joseph Smith, kirkko ja Mormonin kirja olivat 15-vuotiaalle kuitenkin eri asia. Hän uskoi, mutta hänen täytyi vielä saada hengellinen todistus, joka vahvistaisi ne varmasti todeksi.
Kun hän ja Joe sinä yönä erosivat, Quentin meni huoneeseensa, polvistui rukoukseen ja pyysi samaa todistusta, joka hänen veljellään oli, todistusta, jota hän halusi koko sydämestään. Ja se tuli niin voimakkaalla tavalla, että kaikki epäilykset, joita hänellä oli ollut, hävisivät ainiaaksi.
Maryn ihaileminen
Yksi suurista vaikuttajista hänen elämässään on ollut hänen vaimonsa Mary. ”Olisi vaikeaa löytää koko maailmasta ketään, joka on yhtä hyvä ja vanhurskas ja älykäs kuin hän on”, hänen aviomiehensä sanoo. ”Hänellä on loistava huumorintaju.”
Cookien tytär Kathryn Cook Knight vahvistaa luonnehdinnan pitävän paikkansa. ”Isä oli täydellinen isä”, hän sanoo. ”Ihailen hänessä kaikkea. Mutta äitini on pyhimys.”
Sisar Cook on musikaalisesti hyvin lahjakas. Hän on opettanut musiikkia ja täyttänyt sillä kotinsa. Itse asiassa vanhin Cook tutustui Maryyn alkujaan seitsemäsluokkalaisten henkisissä kilpailuissa. Vanhin Cook muistelee: ”Pieni pellavapäinen tyttö nousee laulamaan ’On the Sunny Side of the Street’ [Kadun aurinkoisella puolella]. Jo yläkoulussa hänellä oli huomattavan kypsä ja täyteläinen ääni. Olin aivan ällistynyt. Ja se laulu olisi voinut olla koko hänen loppuelämänsä teema. Hänellä on ihanan valoisa, aurinkoinen luonteenlaatu.”
Kouluvuosina heillä kahdella oli lukuisia tilaisuuksia työskennellä yhdessä. Yläkoulussa vanhin Cook valittiin oppilaskunnan puheenjohtajaksi ja sisar Cook oppilaskunnan varapuheenjohtajaksi. He kävivät yhdessä väittelytilaisuuksissa. Ja ollessaan lukiossa viimeisen vuoden oppilasjohtaja vanhin Cook työskenteli sisar Cookin kanssa, joka puolestaan toimi oppilaskunnan virkailijana.
”Olimme ystäviä kauan ennen kuin olimme mitään muuta”, vanhin Cook muistelee. ”Ihailin häntä ennen kuin rakastuin häneen, ja naimisiinmeno hänen kanssaan oli paras päätös, mitä olen koskaan tehnyt.”
Vanhin ja sisar Cook solmivat avioliiton Loganin temppelissä Utahissa 30. marraskuuta 1962.
Kaikilta elämänaloilta olevien ihmisten rakastaminen
Quentinin saatua päätökseen valtiotieteen opintonsa Utahin valtionyliopistossa vuonna 1963 hän ja Mary muuttivat Kaliforniaan, jossa hän valmistui oikeustieteen tohtoriksi Stanfordin yliopistosta vuonna 1966. Sitten vanhin Cook meni työhön San Franciscon lahden alueella toimivaan asianajotoimistoon nimeltä Carr, McClellan, Ingersoll, Thompson and Horn.
Siellä ollessaan hän päätti, että ”sen, mihin uskon, ja sen, kuka olen, täytyi näkyä”. Työssään liike-elämän ja terveydenhuollon lakimiehenä vanhin Cook oli tekemisissä koulutettujen ja varakkaiden henkilöiden kanssa. Cookien poika Larry muistaa liikuttuneensa siitä, että isän työtoverit arvostivat isää niin suuresti. ”Osallistuin isän eläkkeelle jäämisen kunniaksi järjestetyille päivällisille, kun hän lähti asianajotoimistosta ja myöhemmin kun hän jätti johtajan tehtävät terveydenhuollossa”, Larry muistelee. ”Olin hämmästynyt siitä, että työtoveri toisensa jälkeen, joista yksikään ei ollut kirkon jäsen, puhui – usein kyynelsilmin – siitä, mitä isä heille merkitsi, kuinka isä oli heitä opastanut ja kouluttanut, kuinka epäitsekkäästi isä oli edistänyt heidän uraansa ajattelematta laisinkaan sitä, että se vei aikaa tai energiaa hänen omastaan.”
Samaan aikaan palveleminen kirkossa johti vanhin Cookin arvossa pitämään yhteistyöhön jäsenten kanssa, joiden kulttuuritausta oli vaihteleva ja joiden taloudellinen asema ulottui hyvin köyhistä hyvin rikkaisiin. Sekä työssään että kirkon tehtävissään saamansa kokemuksen ansiosta hänelle kehittyi kyky ymmärtää ihmisiä kaikilta elämänaloilta ja tulla heidän kanssaan toimeen, ja hän oppi rakastamaan kaikkia ihmisiä.
Hänet kutsuttiin palvelemaan piispana, sitten neuvonantajana vaarnan johtokunnassa (rakkaalle isoveljelleen Joelle!) ja myöhemmin vaarnanjohtajana. Tuona aikana hän teki töitä paitsi englanninkielisten seurakuntien kanssa niin myös seurakuntien, joissa puhuttiin espanjaa, tongaa, samoaa, tagalogia, mandariinikiinaa ja kantoninkiinaa.
Osalla jäsenistä oli vain vähän koulutusta ja vielä vähemmän rahaa. Mutta heillä oli paljon annettavaa. Hän muistelee mielellään ”yhtä tuntemistani suurmiehistä”, joka jakoi työkseen leipää ja joka kutsuttiin piispakuntaan. Mies oli nähnyt seurakunnan johtohenkilöiden tulevan kokouksiin salkku kainalossa, joten hänkin päätti hankkia sellaisen. Mutta koska hänellä ei ollut vielä mitään siihen pantavaa, hän täytti sen hapanleivällä jaettavaksi muiden kanssa. Vain rakkaus muita kohtaan vei voiton tämän nöyrän miehen palveluhalukkuudesta.
”En puhu tietyistä ammateista tai koulutustasosta, kun sanon, että meidän pitäisi ottaa oppia hyviltä ihmisiltä”, vanhin Cook sanoi. ”Hyviä ihmisiä voi löytää kaikkialta, ja heiltä kaikilta voi oppia.”
Valmistautuminen kotona
Kasvattaessaan vaimonsa kanssa heidän kolmea lastaan San Franciscon alueella vanhin Cook piti huolen siitä, että hänelle kehittyi läheinen suhde kuhunkin lapseen työn ja kirkon tehtävien vaatimuksista huolimatta.
”On tärkeää”, hän sanoo, ”etenkin niille, jotka ovat johtotehtävissä kirkossa, että heillä on sellainen suhde lapsiinsa, että lapset voivat nähdä hyveet, joita he toteuttavat käytännössä täysin eri ympäristössä kuin kirkossa – olipa se sitten pihatöissä tai kun ollaan urheilemassa tai tehdään jotakin yhdessä ulkona.”
Cookien toinen poika Joe muistaa esimerkin rakkaudesta, jota isä osoitti pelkän opettamisen lisäksi silloin kun tämä oli huolissaan Joen ajomatkasta takaisin San Franciscoon Brigham Youngin yliopistossa vietetyn ensimmäisen lukukauden tenttien jälkeen. Olisi joulukuun loppupuoli, tiet saattaisivat olla lumiset ja poika olisi väsynyt. Kun Joe lukukauden lopulla kuuli koputuksen asuntolan ovelta ja meni avaamaan, hän näki isänsä seisovan oven takana. Isä oli lentänyt San Franciscosta poikansa ajokumppaniksi kotimatkalle. Joe sanoo, että se oli voimallinen osoitus isän rakkaudesta häntä kohtaan. Sen lisäksi se aika, joka heillä oli kotimatkalla jutella – keskusteluja eri evankeliumin periaatteista ja toistuvasti lausuttuja todistuksia Vapahtajasta – oli yksi niitä hetkiä, jotka todella muovasivat nuoren Joen näkemystä siitä, millaisen todistuksen hän halusi ja millainen isä hän halusi tulevaisuudessa olla.
Oman isänsä tavoin vanhin Cook opetti lapsiaan asettamaan tavoitteita ja arvioimaan sitä, kuinka heidän tekonsa ja toimintansa vaikuttivat noiden tavoitteiden saavuttamiseen. Myös perheenä Cookit asettivat tavoitteita, jotka keskittyivät ensiksi evankeliumiin. Vanhin Cook uskoo, että jos perhe noudattaa sopivia uskonnollisia tapoja, kuten perherukous, perheen yhteinen pyhien kirjoitusten tutkiminen ja säännölliset perheillat, lapsia voidaan kasvattaa vanhurskaasti missä tahansa.
Vanhin Cookin mukaan avain on yksityisessä, henkilökohtaisessa uskonnollisessa elämässä. ”Se, että kävellessäni lasteni ovien ohi näin heidän tutkivan pyhiä kirjoituksia tai rukoilevan polvillaan, oli ehdottomasti tärkein asia minulle isänä”, hän sanoo.
Lapsi alkaa itse elää uskontonsa mukaan todennäköisemmin silloin, ”kun hän ymmärtää perheensä uskonnollisen elämän perusteella selvästi sen, että kaikki muut tavoitteet elämässä kuten ammatti ja koulutus ovat toissijaisia sen rinnalla, että hänellä on todistus Vapahtajasta ja että hän elää vanhurskaasti”.
Valmistautuminen palvelemaan
Kolmen vuosikymmenen ajan Kaliforniassa vanhin Cook siirtyi vastuullisesta tehtävästä toiseen sekä työurallaan että kirkossa. Hän eteni osakkaan avustajasta johtavaksi osakkaaksi asianajotoimistossa, ja sitten hänet palkattiin California Healthcare Systemin toimitusjohtajaksi. Tämä terveydenhuoltoalan yritys sulautui myöhemmin Sutter Healthiin, jossa hänestä tuli varapuheenjohtaja.
Tuona aikana hän palveli alue-edustajana ja vyöhykevaltuutettuna, ja sitten vuonna 1996 hänet kutsuttiin seitsemänkymmenen toisen koorumin jäseneksi. Ensimmäiseen koorumiin hänet kutsuttiin vuonna 1998.
Johtavana auktoriteettina vanhin Cook palveli Filippiinien ja Mikronesian vyöhykkeen johtokunnassa sekä Tyynenmeren saarten vyöhykkeen ja Pohjois-Amerikan luonteisen vyöhykkeen johtajana. Hänen rakkautensa uskollisia pyhiä kohtaan eri puolilla maailmaa kasvoi edelleen.
Kirkon lähetystyöosaston toiminnanjohtajana hänellä oli tärkeä rooli uuden lähetystyöoppaan Saarnatkaa minun evankeliumiani kehittämisessä. Vanhin Cook ei kuitenkaan lue sitä omaksi ansiokseen. ”Herran käsi oli siinä mukana heti ensimmäisestä päivästä alkaen”, hän sanoo. ”Joka ainoa ensimmäisen presidenttikunnan ja kahdentoista koorumin jäsen vaikutti siihen uskomattoman hienolla tavalla.”
Valmis ja altis
Vanhin Cook on hyvin valmistautunut palvelemaan kahdentoista apostolin koorumissa. Koska hän on altis oppimaan muilta ja on palvellut koko ikänsä epäitsekkäästi, hänellä on tarjota Herralle sydän ja altis mieli.
”Olen arvostanut, tukenut ja kunnioittanut kaikkia niitä, jotka ovat olleet apostoleja”, hän sanoo. ”Heidän vaikutuksensa minuun on ollut syvällinen. En tiedä, mikä oma antini tulee olemaan, mutta sen tiedän, että Jeesus Kristus on Vapahtaja, että Jumala on Isämme taivaassa, että Joseph Smith on tämän taloudenhoitokauden profeetta ja että meillä on profeetta tänä päivänä. Tuo tietämys on elämäni ydin.”
Voimme olla varmoja siitä, että tuo tietämys tulee olemaan vanhin Quentin L. Cookin apostolisen palvelutyön ydin.