Vastuullinen tehtävämme osallistua temppeli- ja sukututkimustyöhön

Tutkikaa tätä aineistoa ja keskustelkaa siitä sopivalla tavalla niiden sisarten kanssa, joiden luona käytte. Käyttäkää kysymyksiä apuna vahvistaaksenne sisarianne ja tehdäksenne Apuyhdistyksestä aktiivisen osan omaa elämäänne.

Usko • Perhe • Auttaminen

Vuosisatojen varrella monet ihmiset ovat kuolleet saamatta tietoa evankeliumista. Jotkut heistä ovat teidän läheisiä ja kaukaisia sukulaisianne. He odottavat, että teette tarvittavan tutkimustyön liittääksenne sukunne yhteen ja suorittaaksenne pelastavia toimituksia heidän puolestaan.

Useimmat temppelit maailmassa eivät ole tarpeeksi ahkerassa käytössä. Herra on luvannut, että sydämenne kääntyy isienne puoleen, niin ettei maata hävitettäisi täysin Hänen tullessaan (ks. OL 2:2–3).

Kun osallistutte temppeli- ja sukututkimustyöhön, saatte siitä myös henkilökohtaisia siunauksia. Yksi niistä on se ilo, jota koette palvellessanne esivanhempianne. Toinen on se, että te voitte saada temppelisuosituksen, joka on merkki kelvollisuudestanne Herran edessä. Niiden, jotka eivät nyt ole kelvollisia siihen etuoikeuteen, että heillä olisi suositus, tulee työskennellä piispan tai seurakunnanjohtajan kanssa tullakseen mahdollisimman pian kelvollisiksi. Älkää olko ilman tätä tärkeää kelvollisuuden osoitusta. Todistan, että sovitus on todellinen ja että synnit voidaan saada anteeksi asianmukaisen parannuksen avulla.

Kun osallistumme temppeli- ja sukututkimustyöhön, meillä on varmasti Henki kanssamme lohduttamassa meitä haasteissamme ja opastamassa meitä tärkeissä päätöksissä. Temppeli- ja sukututkimustyö on osa meidän työtämme, joka on tarjota apua eli palvelua omille esivanhemmillemme.

Julie B. Beck, Apuyhdistyksen ylijohtaja

Pyhistä kirjoituksista poimittua

Mal. 3:23–24; 1. Kor. 15:29; 1. Piet. 3:18–19; OL 110:13–16; 128:24

Historiastamme poimittua

”Profeetta Joseph Smith on sanonut: ’Suurin velvollisuus, mitä Jumala on meille antanut tässä maailmassa, on kuolleidemme etsiminen’ (Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 497). Alusta asti Apuyhdistyksen sisaret ovat tukeneet tätä suurenmoista työtä. Nauvoossa vuonna 1842 Sarah M. Kimballin halu auttaa työntekijöitä temppelinrakennustyömaalla innoitti erästä sisarten ryhmää järjestäytymään niin että he voisivat palvella tehokkaammin. Kun he alkoivat kokoontua, profeetta – – järjesti ensimmäisen Apuyhdistyksen pappeuden mallin mukaan. Siitä ajasta lähtien Apuyhdistyksen sisaret edistivät omalta osaltaan työtä Nauvoon temppelin hyväksi. – –

Vuonna 1855 – kahdeksan vuotta sen jälkeen kun ensimmäiset pyhät saapuivat Utahiin – rakennettiin Endowment House. Eliza R. Snow, joka oli ollut yksi ensimmäisen Apuyhdistyksen alkuperäisiä jäseniä ja oli säilyttänyt järjestön aikakirjat, sai vuonna 1866 presidentti Brigham Youngilta kutsun palvella Apuyhdistyksen ylijohtajana. Hän ja muut sisaret olivat uskollisia työntekijöitä Endowment Housessa. Sitten kun St. Georgen, Loganin ja Mantin temppelit valmistuivat, nämä sisaret matkustivat jokaiseen temppeliin voidakseen tehdä siellä työtä kuolleiden puolesta.”¹

Valokuvakuvitus Jerry Garns