2010
Kuin makeaa juomaa
Joulukuu 2010


Mistä tiedän

Kuin makeaa juomaa

Jos otat vastaan Herran tosi evankeliumin ja sovellat sitä elämään, se sulostuttaa elämäsi kuten sokeri makeuttaa juoman.

Varttuessani olin vakava, vastuuntuntoinen henkilö, joka noudatti periaatteita, joita vanhempani rajallisella uskonnollisella tietämyksellään opettivat minulle. Sen jälkeen kun isäni kuoli vuonna 2005 ollessani 15-vuotias, minusta tuli kuitenkin toisenlainen. Kenties sillä tavoin ilmaisin tuskaani siitä, etten ollut hyvästellyt häntä. Tulen aina olemaan pahoillani siitä, etten antanut hänelle suukkoa ennen kuin hän lähti sairaalaan.

Isän kuoleman jälkeen aloin viettää aikaa sellaisten ihmisten parissa, joilla ei ollut hyviä arvoja. Tein sellaista, mitä luulin sopivaksi ja mitä kaikki tekivät, mutta nyt ymmärrän, ettei se ollut Herralle mieleen. Pidin hauskaa maailman hauskanpidon mittapuiden mukaan, mutta todellisuudessa en ollut onnellinen. Tunsin tyhjyyttä ja tunsin, että jotakin puuttui, mutten tiennyt mitä. Koulussa aloin menestyä heikosti. Pahinta oli se, ettei minulla ollut mitään käsitystä siitä, kuinka voisin löytää onnea elämääni. Siihen aikaan en huomannut, kuinka paljon hukkasin mahdollisuuksia perheeni ja äitini suhteen, jota rakastan eniten.

Öisin rukoilin aina Jumalaa. Kukaan ei ollut opettanut minua rukoilemaan, mutta minusta tuntui, että Hän kuunteli. Pyysin Häntä auttamaan minua olemaan onnellinen ja kertomaan, oliko isälläni kaikki hyvin. Pelkäsin niin kovasti sitä, että hän kärsi jossakin. Anomukseni jatkuivat monia öitä.

Viimein vastaus tuli. Luulin, että saisin vastauksen unessa, mutta sen sijaan se tuli kahden lähetyssaarnaajavanhimman muodossa. He tulivat kotiimme joulukuussa 2006. En ymmärtänyt, että he olivat vastaus rukouksiini, enkä halunnut kuunnella yhtäkään keskustelua. Äitini kuunteli ja päätti mennä kirkkoon. Hän on käynyt kirkossa aina siitä lähtien. Hänet kastettiin, ja muutama viikko myöhemmin kastettiin sisarenpoikani ja sisareni. Huomasin valtavan muutoksen äidissä hänen kasteensa jälkeen: hän näytti paljon nuoremmalta ja onnellisemmalta. Äidin onnellisuus ja rauha aivan täyttivät kotimme. Kun joku tuli sisään, hän tunsi heti, että jokin oli muuttunut.

Oivalsin, mitä oli tapahtunut, ja päätin mennä kirkkoon. Se oli erikoinen kokemus. Minua ei ollut kohdeltu koskaan niin ystävällisesti. Sisaret olivat ystävällisiä ja kohtelivat minua niin hyvin, että tunsin oloni kirkossa oikein mukavaksi. Vähitellen vakuutuin siitä, että kirkko on totta, ja päätin kuunnella lähetyssaarnaajavanhinten oppiaiheet.

Kaksi hienoa lähetyssaarnaajavanhinta kastoivat minut 3. helmikuuta 2007 Uriben seurakunnassa Veracruzin vaarnassa Meksikossa. Tulen aina muistamaan heidät, ja pidän heitä meidän enkeleinämme. Kasteeni on päivä, jota en koskaan unohda. Olin puhdas kaikesta synnistä. Virheeni oli pyyhitty pois Jeesuksen Kristuksen sovituksen ansiosta. Masennukseni jäi taakse, ja tuntemaani tyhjyyttä ei enää ollut. Se oli vaihtunut valtavaan iloon sielussani.

Tosi evankeliumi on tuonut perheelleni ja minulle hyvin paljon onnea. Olen löytänyt iankaikkisia ystäviä. Kamppailen yhä maailmaa vastaan, mutta nyt minulla on tosi evankeliumi ja Henki, jotka antavat minulle päivittäin iloa ja rauhaa. Nyt tiedän vastauksen kysymykseen, jota olin kysynyt Herralta niin pitkään. Jos isä on ottanut vastaan ne toimitukset, jotka teimme hänen hyväkseen temppelissä, tiedän, että hän on onnellinen ja että hänellä on rauha. Uskon, että hän on ottanut evankeliumin vastaan ja on odottamassa meitä.

Toisinaan muistelen mennyttä ja käsitän, kuinka paljon minua on siunattu. Näen, että on olemassa suurempaa onnea kuin se, jota maailma nautintoineen ja huvituksineen tarjoaa. Todellinen onni tulee Jeesuksen Kristuksen evankeliumista. Kaikki, mitä evankeliumi opettaa, on meidän parhaaksemme.

Sain kerran sähköpostiviestin, jossa eräs äiti selitti pienelle pojalleen, että Jumala on kuin sokeri, jota lisäät juomaasi. Et näe sitä, mutta se makeuttaa kaiken. Samalla tavoin et näe Herran tosi evankeliumiakaan, mutta jos otat sen vastaan ja sovellat sitä elämään, se sulostuttaa elämäsi kuten sokeri makeuttaa juoman.

Yksityiskohta Carl Heinrich Blochin teoksesta Kristus Emmauksessa, kansallishistoriallinen museo Frederiksborgissa Hillerødissa Tanskassa, käytetty luvalla; valokuva maidosta Robert Casey