Vertauksia kadonneista ja löydetyistä
Vapahtajan apulaispaimenina meillä on vastuu ”ojentaa kätemme niille, jotka ovat pudonneet sivuun”.
Luukkaan evankeliumin luvussa 15 Vapahtaja käyttää kolmea vertausta opettaakseen sielun arvoa osoittaen meille, kuinka voimme löytää ja palauttaa kadonneen uskovien ja perheen laumaan.
Vertauksissa lammas eksyy, hopeakolikko katoaa ja tuhlaajapoika tuhlaa perintönsä riehakkaaseen elämään, mutta paimen etsii koko autiomaan, nainen lakaisee huoneen ja anteeksiantava isä odottaa poikansa paluuta aina valmiina syleilemään ja toivottamaan tämän lämpimästi tervetulleeksi kotiin.
Vapahtajan vertaukset – ja seuraavat kolme kirkon johtohenkilöiden lyhyttä artikkelia – muistuttavat meitä siitä, että meillä, Hänen apulaispaimenillaan, on vastuu ojentaa ”pelastava kätemme niille, jotka ovat pudonneet sivuun, ettei yksikään kallisarvoinen sielu joutuisi hukkaan”1.