Kuinka selviydyn evankeliumiaiheisista keskusteluista, kun keskustelukumppani vain pyrkii voittamaan väittelyä logiikan turvin? Sellaiset ihmiset eivät halua kuulla todistusta.
Logiikka ja järki voivat tietenkin auttaa meitä ymmärtämään totuutta, ja on mahdollista esittää loogisia perusteluja kirkon ja sen opetusten puolustamiseksi. Mutta kun ihminen on kiinnostuneempi voittamaan väittelyn kuin ymmärtämään toisen uskonkäsityksiä, päädytään yleensä kiistelemään. Ole luja, kun todistat siitä, mihin uskot ja minkä tiedät olevan totta.
Jos henkilö, jonka kanssa puhut, painostaa asiassa, anna hänen tietää, että arvostat sitä, mihin hän uskoo, mutta että teidän täytyy olla yhtä mieltä siitä, että olette asiasta eri mieltä. Uskonnollisia käsityksiä koskevissa keskusteluissa ei pitäisi olla kyse ”voittamisesta”. Ja jos ryhdyt kiistelemään tai suutut, et ole esimerkki siitä, mihin uskot, eikä Pyhä Henki ole kanssasi.
Vanhin Robert D. Hales kahdentoista apostolin koorumista on opettanut, että kun me puhumme ihmisille kirkosta, ”pyrkimyksemme tulisi olla auttaa heitä ymmärtämään totuus, ei puolustaa omaa minäämme tai kerätä pisteitä teologisessa väittelyssä. Vilpitön todistuksemme on voimallisin vastaus, minkä voimme antaa arvostelijoillemme. Ja sellaisen todistuksen voi lausua ainoastaan rakkaudessa ja lempeydessä.”1
Hengen asioita opitaan, ei ihmisviisauden houkuttelevin sanoin vaan ilmentämällä Jumalan Hengen voimaa (ks. 1. Kor. 2:4). Vaikka se ei ehkä muutakaan kenenkään mieltä, sinun tulee todistaa ja antaa ihmisten tietää, mihin uskot. Ja kun kerrot evankeliumista, se, miten sanot sanottavasi, voi olla yhtä tärkeää kuin se, mitä sanot. Puhu kärsivällisesti ja rakastavasti. Noudata Henkeä, niin sinua innoitetaan tietämään, mitä sanoa (ja mitä jättää sanomatta) ja kuinka reagoida.