Jeesuksen Kristuksen armo ja sovitus
Me voimme saada voimaa tehdä enemmän kuin tajuammekaan.
Valokuvakuvitus Welden C. Andersen
Kesällä 2012 Palakiko C. oli juuri päässyt ylioppilaaksi Havaijissa Yhdysvalloissa ja odotti innolla opiskelua Brigham Youngin yliopistossa ja palvelemista lähetystyössä. Palakiko oli tehnyt jo paljon valmistautuakseen lähetystyöhönsä – hän oli ollut kokoaikaisten lähetyssaarnaajien mukana kolme kertaa koko päivän ja lähti usein heidän kanssaan perheiden luokse opettamaan evankeliumia.
Eräänä iltana Palakiko ja lähetyssaarnaajat alkoivat opettaa osajäsenperhettä, jossa oli viisi 8–14-vuotiasta lasta, joita ei ollut kastettu.
”Kävimme heidän luonaan kuusi viikkoa”, Palakiko sanoo. ”Joka viikko näin heidän uskonsa lisääntyvän, kun opetimme heille opillisia periaatteita, jotka auttaisivat heitä saamaan iankaikkisen elämän.”
Pian kaikki viisi lasta olivat ottaneet vastaan kastekehotuksen ja kysyivät, kastaisiko Palakiko heidät. Hän suostui innoissaan. Heidän kastamisensa olisi etuoikeus ja kunnia. Mutta Palakiko sai vielä vaikeamman haasteen: he myös pyysivät häntä pitämään kastetilaisuudessa puheen Pyhästä Hengestä.
Palakiko oli enemmän kuin vähän hermostunut. ”Kuinka minun odotettiin puhuvan päivänä, jonka he muistaisivat lopun elämäänsä?” hän kysyi. ”Mitä minä sanoisin?”
Levottomuudestaan huolimatta Palakiko tiesi, että hänen pitäisi pitää puhe, ja hän alkoi valmistella sitä heti samana päivänä.
”Tein kaiken mitä pystyin varmistaakseni, että kaikki sujuisi hyvin”, hän sanoo. Hän rukoili, luki pyhiä kirjoituksia saadakseen johdatusta ja lohtua ja harjoitteli mielessään kasterukousta. Kastetilaisuudessa kasteet sujuivat hienosti. Ja kun hän piti puheensa ja keskittyi Hengen läsnäolon tuntemiseen, hän tunsi saavansa johdatusta siihen, mitä sanoa.
”Milloinkaan muulloin elämässäni en ole tuntenut Henkeä enemmän kuin sen puheen aikana”, Palakiko sanoo. ”Olen iloinen siitä, että sain olla väline Herran käsissä.”
Palakiko pystyi tekemään sen, mitä hänen piti tehdä, koska Vapahtajan sovituksen armo eli kaiken mahdolliseksi tekevä voima vahvisti häntä.
Mikä on Jeesuksen Kristuksen kaiken mahdolliseksi tekevä voima?
Koska me kaikki teemme syntiä, meidän pitää oppia parannuksen periaatteet, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen evankeliumin keskeinen osa, ja soveltaa niitä käytäntöön. Ilman Vapahtajan uhria kukaan meistä ei voisi voittaa syntiä ja palata Isämme luo.
Yksi osa Vapahtajan armoa on, että se auttaa meitä voittamaan synnin. Mutta on siinä toinenkin osa. Armo on määritelty jumalalliseksi avuksi tai voimaksi, joka ”annetaan Jumalan armeliaisuuden ja rakkauden kautta”1. Jeesuksen Kristuksen armosta me voimme vahvistua ”tekemään hyvää ja olemaan hyviä sekä palvelemaan paremmin kuin omat yksilölliset halumme ja luontaiset kykymme edellyttävät”2. Vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista onkin selittänyt: ”Sanaa armo käytetään pyhissä kirjoituksissa usein viittaamaan vahvistavaan tai kaiken mahdolliseksi tekevään voimaan.”3
Vapahtajan armo siunasi Palakikoa niin, että hän kykeni tekemään jotakin, mitä tunsi olevansa riittämätön tekemään yksin. Tuo sama voima voi auttaa meitä kaikkia sekä pienin että suurin tavoin.
Kuinka me voimme saada Vapahtajan armoa?
Kun me tarvitsemme opastusta tai tukea tai voimaa, Jumala voi auttaa meitä. Mutta meidänkin on tehtävä jotakin. Meidän on etsittävä Hänen apuaan ja oltava kelvollisia saamaan sitä.
Vanhin Richard G. Scott kahdentoista apostolin koorumista onkin sanonut: ”Kun olemme kuuliaisia Herran käskyille ja palvelemme Hänen lapsiaan epäitsekkäästi, sen luonnollisena seurauksena me saamme voimaa Jumalalta – voimaa tehdä enemmän kuin mihin pystyisimme omin voimin. Näkemyksemme, lahjamme ja kykymme avartuvat, koska saamme vahvuutta ja voimaa Herralta.”4
Tämän mallin voi nähdä Washingtonin osavaltiossa Yhdysvalloissa asuvan Jasmine B.:n elämässä. Hän sai apua siihen, kuinka selviytyä sairauden kanssa. Ennen sairastumistaan hän oli terve nuori nainen, joka menestyi lukionsa kilpajuoksujoukkueessa ja josta oli hauskaa nousta aikaisin seminaariin.
Sitten hän alkoi voida huonosti. Hän laihtui hyvin nopeasti yli 7 kiloa, ja vaikka hän nukkui miten paljon tahansa, hänen oli yhä vaikeampaa nousta ja lähteä seminaariin. Hän ei pystynyt juoksemaan yhtä hyvin kuin aiemmin, ja hän oli koko ajan nälkäinen, janoinen ja heikko.
Kului yli kuukausi ennen kuin hän alkoi rukoilla apua. ”Lykkäsin sitä niin pitkään”, hän sanoo, ”koska ajatus siitä, että rukoilisin apua, osoitti alistumista, sen myöntämistä, että jotakin oli tosiaan vialla minussa. Se pelotti minua.”
Mutta koska hän nöyrtyi ja etsi Herran apua, vastauksia alkoi tulla. Hän kävi lääkärissä ja sai selville, että hänelle oli kehittynyt ykköstyypin diabetes, mikä tarkoitti sitä, ettei hänen elimistönsä kyennyt tuottamaan insuliinia sokerin käsittelemiseksi. Diabeteksella on elinikäisiä vaikutuksia, ja sitä täytyy seurata tarkoin. Vaikka lääkärit laativatkin suunnitelman auttaakseen häntä hoitamaan itseään, hän alkoi olla huolissaan, ettei hän kykenisi enää jatkamaan kilpajuoksemista.
”En koskaan lakannut rukoilemasta, kun näin vaivaa ymmärtääkseni uutta elämääni ja hallitakseni sairauttani”, hän sanoo. ”Rukoilin voimaa ja ymmärrystä ja sitä, että kykenisin hyväksymään tämän koettelemuksen. En olisi selviytynyt noista vaikeista päivistä ja viikoista ilman rukousta.”
Jasmine edistyi uskomattomin harppauksin. Kahden viikon kuluttua sairauden toteamisesta hän oli taas harjoittelemassa radalla, ja myöhemmin samana vuonna hän menestyi hyvin osavaltion kilpailuissa. ”Uskon, että taivaallinen Isä on siunannut minua vahvalla, terveellä ruumiilla, koska olen pyrkinyt olemaan luja evankeliumissa”, hän sanoo. ”Se, että minulla on diabetes, ei ole maailmanloppu. Tiesin, että Hänen avullaan voisin elää sen kanssa.”
Jumalan armosta ja olemalla riippuvainen Hänestä Jasmine kykenee selviytymään sairautensa kanssa ja kokemaan ihania onnistumisia elämässään.
Armo on jokaisen saatavilla
Tämä sama vahvistava voima, Kristuksen armo, on meidän kaikkien saatavilla. Aina kun tunnet olevasi yksin tai lannistunut tai alakuloinen, muista, että Herra Jeesus Kristus tuo armonsa saatavillesi.
Vanhin Craig A. Cardon seitsemänkymmenen koorumista onkin selittänyt: ”Jos me osoitamme uskoa Herraan Jeesukseen Kristukseen, Hänen sovituksensa kaiken mahdolliseksi tekevä voima vahvistaa meitä tarpeen tullen [ks. MK Jaak. 4:7], ja Hänen lunastava voimansa pyhittää meidät, kun me riisumme päältämme luonnollisen ihmisen [ks. Moosia 3:19]. Tämä tuo toivoa kaikille, erityisesti niille, joista tuntuu, ettei toistuva inhimillinen heikkous ole sellaista, missä Vapahtaja olisi halukas auttamaan ja pelastamaan.”5