2014
Naʻá ku Ongoʻi Ke U Tuʻu
Sepitema 2014


Naʻá ku Ongoʻi Ke U Tuʻu

Ronald D. Colby, ʻIutā, USA

ʻĪmisi
illustration of man's hand holding a flashlight

Tā fakatātā ʻe Bradley Clark

Kuo palani ha kemi pō kakato mo e ngaahi ʻekitivitī kotoa pē ʻoku fai ʻi tuʻá ki he Falaité mo e Tokonakí, pea naʻá ku vēkeveke ke u ʻalu mo hoku fohá. Naʻe ʻi ai ha ngāue fakataimi ʻa Kali pea naʻe pau ai ke ngāue he ʻaho Falaité, ko ia naʻá ku fokotuʻu ange te u ʻave ia ʻi he efiafi Falaité he tuku ʻa e ngāué. Naʻá ma palani ke tau ʻi ha hala fakakavakava ʻi ʻolunga he feituʻu faiʻanga kemí pea toki lue hifo ki lalo.

ʻI heʻema aʻu atu ki he hala fakakavakavá, naʻe fakapoʻuli, pea ko ha konga siʻi pē ʻo e māhiná, mo ha niʻihi ʻo e ngaahi fetuʻú naʻe ulo ʻi he langí. Naʻe fāsiʻi ʻaupito e hala ki he feituʻu faiʻanga kemí pea naʻe lele atu ʻi he veʻe lilifa fakataha mo e vaitafé. Ne fakafuofua naʻá ma mamaʻo ʻaki ha iate ʻe meimei 300 (275 m) ʻi ʻolunga ʻi he vaitafé ʻi he kamata ʻema lue laló.

Naʻe ʻikai mamaʻo atu ʻema fononga he halá kuo kamata holo e ulo ʻo e kasá, pea naʻe kamata ke pulia e halá ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻi he mate ʻa e māmá. Fakafokifā pē naʻá ku ongoʻi ke u tuʻu. Naʻá ku tuʻu fakafokifā ka naʻá ku toe manga ki muʻa ʻi ha sitepu ʻe ua. Naʻe toe pehē mai e ongo pe leʻo ko iá, “Tuʻu!”

Naʻá ku toe tuʻu. Naʻe mei tau ʻa Kali ʻiate au, ʻa ia naʻe pipiki mai pē ʻi mui ʻiate au.

“Tangataʻeiki, ko e hā e meʻa ʻoku hokó?” ko ʻene fehuʻí mai ia.

Naʻá ku fakamatala ange fekauʻaki mo e ueʻi ʻa e laumālié, peá u talaange ʻoku fie maʻu ke ma foki ki ʻapi peá ma toki foki pongipongi mai.

Naʻá ne tali mai, “Tangataʻeiki, ʻoku ou lava ʻo sio ki he afi ʻi he nofoʻanga kemí.” “ʻOku ʻikai lahi hono mamaʻó he maile ʻe tahá (km ʻe 1.6).”

ʻI heʻeku ʻiloʻi ko ia naʻe haʻu e ueʻí mei he Laumālie Māʻoniʻoní, naʻá ku talaange ke ʻoua te ma toe lue. Kuo mate e kasá, ko ia naʻá ma lue tokanga ʻaupito ʻi heʻema lue foki hake ʻi he halá. Naʻe loto-mamahi ʻa Kali pea naʻe ʻikai ke ne fuʻu loko lea ʻi heʻema foki ki ʻapí.

ʻI he pongipongi hono hokó naʻá ma foki atu ki he hala fakakavakavá pea toe kamata ʻema lue laló. Ko e koloa pē ʻe lava ʻa Kali ʻo kau ki he ngaahi ʻekitivitī ʻo e ʻaho Tokonakí. Naʻá ma fakavavevave atu kae ʻoua kuo, pulia fakafokifā pē ʻa e halá! Pea naʻá ma toki fakatokangaʻi ha meʻa. Ko e feituʻu tatau pē ia naʻá ma tuʻu ai he pō kimuʻá.

Naʻe pehē mai ʻe Kali, “Tangataʻeiki, ʻoku ʻikai toe siʻi hifo ʻi he ʻiate ʻe 100 (mita ʻe 91) ʻo hangatonu hifo ki he vaitafé.” “Naʻá ta mei mate!”

Naʻe lele hangatonu atu e lilifá ʻi lalo ʻiate kimaua ki he vaitafé. Naʻe ʻi ai ha foʻi luo ʻi muʻa ʻiate kimaua ʻa ia naʻe meimei fute ʻe 12 (3.6 m) hono fālahí, ko e tupu mei ha afā naʻe toki tō.

Naʻá ma feʻohofaki mo Kali mo e ʻalu noa pē homa loʻimatá. Peá ma kaka leva ki ha foʻi hala ʻe taha ʻo lue ai ʻo aʻu ki he feituʻu faiʻanga kemí. Naʻá ma aʻu atu pē feʻunga tonu mo e maʻu meʻatokoni pongipongí.

Naʻe totonu ke tuku ha fakaʻilonga fakatokanga ʻi he ʻuluaki halá ka naʻe ʻikai. Fakamālō pē, naʻe haʻu ha fakatokanga mei he Laumālie Māʻoniʻoní kiate kimaua.

Naʻe ʻikai mamaʻo atu ʻema fononga ʻi he halá kuo kamata ke matemate ʻema kasá, pea naʻe fakaʻau ke pulia e halá ʻi he taimi naʻe ʻikai ai ke ʻi ai ha māmá.

Paaki