2015
Todistus ja kääntymys
Helmikuu 2015


Ensimmäisen presidenttikunnan sanoma

Todistus ja kääntymys

Todistuksen saaminen totuudesta on eri asia kuin se, että on todella kääntynyt. Esimerkiksi suuri apostoli Pietari lausui Vapahtajalle todistuksensa siitä, että hän tiesi Jeesuksen olevan Jumalan Poika.

”’Entä te?’ kysyi Jeesus. ’Kuka minä teidän mielestänne olen?’

Simon Pietari vastasi: ’Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika.’

Jeesus sanoi hänelle: ’Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.’” (Matt. 16:15–17.)

Ja kuitenkin myöhemmin käskyssään Pietarille Herra antoi hänelle ja meille ohjeen kokea todellinen kääntymys ja ulottaa tämä kääntymys elinikäiseksi. Jeesus sanoi sen näin: ”Kun olet [kääntynyt], vahvista veljiäsi” (Luuk. 22:32, ks. englanninkielinen kuningas Jaakon raamatunkäännös).

Jeesus opetti Pietarille, että todistuksen saamisen jälkeen täytyy vielä lisäksi tapahtua suuri muutos, jotta voi kyetä ajattelemaan, tuntemaan ja toimimaan kuten todellisen kääntymyksen kokeneet Jeesuksen Kristuksen opetuslapset. Juuri siihen voimalliseen muutokseen me kaikki pyrimme. Kun koemme sen muutoksen, muuttumisen täytyy jatkua aina kuolevaisuuden koetusaikamme loppuun asti (ks. Alma 5:13–14).

Tiedämme omasta kokemuksestamme ja muiden havainnoimisesta, ettei riitä, että saamme muutamia suurenmoisia hengellisen voiman kokemuksia. Pietari kielsi tuntevansa Vapahtajan vielä senkin jälkeen, kun hän oli saanut Hengeltä todistuksen siitä, että Jeesus on Kristus. Mormonin kirjan kolmelle silminnäkijälle annettiin suora todistus, että Mormonin kirja on Jumalan sanaa, ja myöhemmin he kuitenkin horjuivat kyvyssään tukea Joseph Smithiä Herran kirkon profeettana.

illustration of woman in Nephite time praising God

Walter Ranen teos Oi, siunattu Jeesus

Meidän täytyy kokea muutos sydämessämme, kuten kuvaillaan Alman kirjassa: ”Ja he kaikki julistivat kansalle yhtä ja samaa asiaa – että heidän sydämensä oli muuttunut, ettei heillä ollut enää halua tehdä pahaa” (Alma 19:33; ks. myös Moosia 5:2).

Herra on opettanut meille, että kun olemme kokeneet todellisen kääntymyksen Hänen evankeliumiinsa, meidän sydämemme kääntyy itsekkäistä huolenaiheista kohti palvelemista kohottaaksemme muita, kun he kulkevat ylöspäin kohti iankaikkista elämää. Jotta kokisimme tämän kääntymyksen, voimme rukoilla ja työskennellä uskossa tullaksemme uudeksi luomukseksi, jonka Jeesuksen Kristuksen sovitus tekee mahdolliseksi.

Voimme aloittaa rukoilemalla, että meillä olisi uskoa tehdä parannus itsekkyydestä ja että saisimme lahjan huolehtia muista enemmän kuin itsestämme. Voimme rukoilla voimaa luopua ylpeydestä ja kateudesta.

Rukous on avain siihen, että saamme lahjaksi rakkauden Jumalan sanaan, ja myös avain Kristuksen rakkauteen (ks. Moroni 7:47–48). Ne kaksi liittyvät toisiinsa. Kun me luemme ja pohdimme Jumalan sanaa sekä rukoilemme sen johdosta, me opimme rakastamaan sitä. Herra panee sen rakkauden sydämeemme. Kun tunnemme sitä, alamme rakastaa Herraa yhä enemmän. Sen myötä tulee se rakkaus muita kohtaan, jota tarvitsemme vahvistaaksemme niitä, joita Jumala asettaa polullemme.

Esimerkiksi voimme rukoilla sitä, että tunnistamme ne, joita Herra haluaisi lähetyssaarnaajiensa opettavan. Kokoaikaiset lähetyssaarnaajat voivat rukoilla uskossa tietääkseen Hengen kautta, mitä opettaa ja mistä todistaa. He voivat rukoilla uskossa, että Herra antaa heidän tuntea Hänen rakkautensa kaikkia tapaamiaan ihmisiä kohtaan. Lähetyssaarnaajat eivät tuo jokaista tapaamaansa henkilöä kasteen vesiin ja saamaan Pyhän Hengen lahjaa. Mutta heillä voi olla Pyhä Henki kumppaninaan. Sitten aikanaan palvelutyönsä ansiosta ja Pyhän Hengen avulla lähetyssaarnaajien oma sydän muuttuu.

Tuota muuttumista tapahtuu yhä uudelleen, kun he ja me toimimme edelleen epäitsekkäästi uskossa koko elämämme ajan vahvistaaksemme muita Jeesuksen Kristuksen evankeliumilla. Kääntymys ei ole yksittäinen tapahtuma tai jotakin, mikä kestää vain yhden elämänvaiheen, vaan se on jatkuva prosessi. Elämä voi kirkastua kirkastumistaan siihen täyteen päivään saakka, jolloin näemme Vapahtajan ja huomaamme, että meistä on tullut Hänen kaltaisiaan. Herra on kuvaillut tätä matkaa tällä tavoin: ”Se, mikä on Jumalasta, on valoa; ja se, joka ottaa vastaan valoa ja pysyy Jumalassa, saa lisää valoa; ja se valo kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka” (OL 50:24).

Lupaan teille, että se on mahdollista meille jokaiselle.

Tämän sanoman opettaminen

Vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista on käyttänyt suolakurkkuvertausta opettaessaan, että kääntymys on jatkuva prosessi eikä yksittäinen tapahtuma: ”Rivi rivin päälle ja käsky käskyn päälle, vähitellen ja miltei huomaamatta motiivimme, ajatuksemme, sanamme ja tekomme asettuvat Jumalan tahdon mukaisiksi” (”Teidän täytyy syntyä uudesti”, Liahona, toukokuu 2007, s. 21). Voisit kerrata suolakurkkuvertauksen niiden kanssa, joita opetat. Mitä kukin meistä voi tehdä edetäkseen vakaasti kääntymyksen vähittäisessä prosessissa, josta sekä presidentti Eyring että vanhin Bednar puhuvat?