Kunnes taasen kohdataan
Todellinen rakkaus
Puheesta ”Suurin käsky”, Liahona, marraskuu 2007, s. 28–29.
Rakkaus johtaa meidät iankaikkisen elämän kirkkauteen ja loistoon.
Rakkaus on opetuslapseuden tien alku, puoliväli ja loppu. Se tukee, neuvoo, parantaa ja lohduttaa. Se johtaa meidät läpi pimeyden laaksojen ja läpi kuoleman verhon. Lopussa rakkaus johtaa meidät iankaikkisen elämän kirkkauteen ja loistoon.
Minulle profeetta Joseph Smith on aina ollut esimerkkinä Kristuksen puhtaasta rakkaudesta. Monet kysyivät, miksi hän sai niin paljon seuraajia ja pystyi pitämään heidät. Hän vastasi: ”Koska minulla on rakkauden periaate.”1
Kerrotaan, että eräs 14-vuotias poika oli tullut Nauvooseen etsimään veljeään, joka asui siellä lähellä. Nuori poika oli saapunut talvella ilman rahaa ja ystäviä. Kun poika kyseli veljestään, hänet vietiin isoon taloon, joka näytti hotellilta. Siellä hän tapasi miehen, joka sanoi: ”Tule sisään, poika, me pidämme sinusta huolta.”
Poika noudatti kutsua, ja hänet tuotiin sisälle taloon, jossa hänelle tarjottiin ruokaa, jossa hän sai lämmitellä ja jossa hänelle annettiin yösija.
Seuraavana päivänä oli purevan kylmää, mutta siitä huolimatta poika valmistautui kävelemään 8 mailia [13 km] sinne, missä hänen veljensä asui tilapäisesti.
Kun talon isäntä näki tämän, hän kehotti nuorta poikaa odottamaan vähän aikaa. Hän sanoi, että pian tulisi valjakko ja että poika voisi päästä heidän kyydissään.
Kun poika vastusteli sanoen, ettei hänellä ollut yhtään rahaa, mies sanoi hänelle, ettei hänen pitänyt olla siitä huolissaan vaan he pitäisivät hänestä huolta.
Myöhemmin poika sai tietää, että talon isäntä oli kukapa muu kuin Joseph Smith, mormoniprofeetta. Tämä poika muisti tämän rakkaudenosoituksen koko loppuelämänsä.2
Mormonien tabernaakkelikuoron Musiikkia ja puhuttua sanaa -lähetyksen eräässä sanomassa kerrottiin eräästä vanhemmasta miehestä ja naisesta, jotka olivat olleet naimisissa monia vuosikymmeniä. Koska vaimo oli vähitellen menettämässä näkönsä, hän ei enää pystynyt huolehtimaan itsestään niin kuin oli huolehtinut niin monien vuosien ajan. Pyytämättä aviomies alkoi lakata vaimonsa kynnet.
Valokuva Jupiterimages/liquidlibrary/Thinkstock
”Mies tiesi, että vaimo pystyi näkemään sormiensa kynnet pidellessään niitä silmiensä lähellä juuri oikeassa asennossa, ja ne saivat vaimon hymyilemään. Miehestä oli mukavaa nähdä vaimonsa onnellisena, joten hän jatkoi vaimon kynsien lakkaamista yli viiden vuoden ajan ennen kuin tämä kuoli.”3
Se on esimerkki Kristuksen puhtaasta rakkaudesta. Toisinaan suurin rakkaus ei löydy runoilijoiden ja kirjailijoiden ikuistamista dramaattisista kohtauksista. Rakkauden suurimpia ilmauksia ovat usein ne yksinkertaiset ystävälliset teot ja se huolenpito, jota osoitamme niille, joita kohtaamme elämän polulla.
Todellinen rakkaus kestää ikuisesti. Se on iankaikkisesti kärsivällistä ja anteeksiantavaa. Se uskoo ja toivoo kaikessa sekä kestää kaiken. Juuri sitä rakkautta meidän taivaallinen Isämme tuntee meitä kohtaan.