2019
10 vinkkiä opettaa parannuksesta
Helmikuu 2019


Teini-ikäisten ja PIENTEN lasten opettaminen

10 vinkkiä siihen, kuinka opettaa parannusta

Kuva
teaching repentance

Parannuksenteko kuulostaa lasten ja teini-ikäisten mielestä joskus pelottavalta tai hämmentävältä. Tässä on vinkkejä parannuksen opettamiseen rakastavalla, voimaannuttavalla tavalla.

  1. Esitä asiat yksinkertaisella tavalla. Voit opettaa lapsille, että ”kun teemme syntiä, käännymme pois Jumalasta”, mutta ”kun teemme parannuksen, käännymme takaisin kohti Jumalaa”1. Me voimme kääntyä takaisin kohti Jumalaa tunnustamalla väärintekomme, korjaamalla virheemme ja yrittämällä kovasti tehdä paremmin.

  2. Keskity myönteisiin asioihin. Joka tapauksessa ”parannus on aina myönteinen asia”2. Se ei ole rangaistus huonosta käytöksestä; se on tilaisuus yrittää uudestaan ja päästä lähemmäksi Jumalaa. Kannusta lapsiasi miettimään, mitä he parhaillaan tekevät oikein ja kuinka he voivat tehdä sitä vielä enemmän.

  3. Tähdennä jokapäiväisiä asioita. Parannus on tarkoitettu pieniä syntejä varten siinä missä isojakin. Päivittäinen parannus tarkoittaa säännöllistä tarkistamista, ihan kuin laivaa pidettäisiin oikeassa kurssissa. Auta lapsiasi tunnistamaan pieniä tapoja kehittyä joka päivä.

  4. Anna tehdä virheitä. Auta lapsiasi ymmärtämään, että virheet voivat olla osa oppimista. Anna heidän kokea valintojensa seurauksia ja auta heitä ottamaan selville, kuinka he voivat saada asiat taas kuntoon. Opeta heitä kääntymään Jumalan puoleen saadakseen apua.

  5. Ole esimerkkinä. Kun teet virheitä, myönnä se. Ole nöyrä ja pyydä anteeksi lapsiltasi, tai anna heidän kuulla, kun pyydät joltakulta anteeksi. Anna heidän nähdä, kuinka pyrit korjaamaan asiat, ja todista siitä, kuinka Vapahtaja on auttanut sinua muuttumaan.

  6. Tee asiasta yksilöllinen. Kun opetat lapsillesi parannuksen periaatteita3, ota huomioon, ettei parannus näytä samalta jokaisen henkilön kohdalla joka kerralla. Kyse ei ole sarjasta rasti ruutuun -tehtäviä; kyse on jatkuvasta kasvusta. Kyse on sydämemme haluista ja siitä, kuinka me pyrimme asettamaan itsemme sopusointuun Vapahtajan kanssa. Me voimme tietää, että olemme tehneet täyden parannuksen, kun tunnemme rauhaa, iloa ja anteeksiantoa.

  7. Katso pitkälle eteenpäin. On helppo lannistua, kun tekee samoja huonoja valintoja kerta toisensa jälkeen. Opeta lapsillesi, että niin kauan kuin he tekevät parannusta, Jumala antaa heille anteeksi (ks. Moroni 6:8). Selitä, että tärkeintä on yrittäminen. Juuri se, että pyrimme riisumaan päältämme luonnollisen ihmisen (ks. Moosia 3:19), tekee meistä enemmän Jumalan kaltaisen.

  8. Tee ero syyllisyyden ja häpeän välillä. ”Jumalan mielen mukainen murhe” on välttämätöntä parannuksenteossa (ks. 2. Kor. 7:9–10). Mutta jos lapsesi tuntee olevansa kelvoton tai toivoton parannuksen tehtyäänkin, syynä voi olla häpeä.4 Muistuta heitä siitä, että taivaallinen Isä rakastaa heitä aina ja ”jos teemme syntiä, olemme vähemmän kelvollisia, mutta emme koskaan vähemmän arvokkaita!”5. Tarvittaessa voi mennä puhumaan piispan tai ammattiauttajan kanssa.

  9. Ymmärrä Vapahtajan sovitusta. Opeta lapsillesi, että Jeesus Kristus teki sovituksen paitsi meidän syntiemme myös kaiken kärsimyksemme puolesta (ks. Alma 7:11–12). Vakuuta lapsillesi, ”[ettei heitä] voi moittia muiden vahingollisesta käyttäytymisestä”6. Väkivallan tai hyväksikäytön uhrit ovat täysin viattomia; auta heitä kääntymään Vapahtajan puoleen kokeakseen rauhan ja parantumisen.

  10. Viittaa jatkuvasti Vapahtajaan. Opeta lapsillesi, että Vapahtaja ymmärtää heidän vaikeuksiaan ja voi auttaa heitä voittamaan ne. Todista Hänestä toistuvasti kotona. Kannusta lapsiasi rukoilemaan, palvelemaan, tutkimaan pyhiä kirjoituksia ja tekemään muita asioita, jotka auttavat heitä tuntemaan Hänet paremmin, jotta he voivat luontevasti etsiä Hänen apuaan pyrkiessään voittamaan heikkouksiaan. ◼

Viitteet

  1. Neil L. Andersen, ”Tehkää parannus, jotta minä voin parantaa teidät”, Liahona, marraskuu 2009, s. 40.

  2. Stephen W. Owen, ”Parannus on aina myönteinen asia”, Liahona, marraskuu 2017, s. 48.

  3. Ks. ”Luku 19: Parannus”, Evankeliumin periaatteet, 2009, s. 109–116.

  4. Ks. Wendy Ulrich, ”Heikkous ei ole syntiä”, Liahona, huhtikuu 2015, s. 20–25.

  5. Joy D. Jones, ”Mittaamattoman arvokkaita”, Liahona, marraskuu 2017, s. 14.

  6. Lujana uskossa – evankeliumiaiheinen hakuteos, 2005, s. 189.

Tulosta