Halusin auttaa Keniä
Kirjoittaja asuu Taiwanissa.
Herran käsi ohjasi minun pyrkimyksiäni palvella.
Kuvitus Lisk Feng
Kun olin 16-vuotias, muutimme erään taiwanilaisen seurakunnan alueelle. Ken oli 13-vuotias, ja hänet oli vastikään kastettu. Mutta pian kasteensa jälkeen Ken jättäytyi melkein aina pois kirkosta. Halusin kovasti auttaa tuomaan Kenin takaisin kirkkoon. Kutsuin hänet moniin kirkon toimintoihin. Ken pelasi koripalloa toimintaillassa ja liittyi nuorten kuoroon. Sisarensa Lindan kanssa hän alkoi myös käydä maksuttomilla englannin tunneilla, joilla perheeni ja lähetyssaarnaajat olivat opettajina. Pian Lindakin tuli mukaan nuorten toimintoihin. Näin, kuinka Jumalan käsi auttoi meitä.
Kenin perhe ihmetteli, miksi perheeni yritti auttaa Keniä ja Lindaa. Kerroimme heille, että evankeliumi on tuonut meille suurta iloa, ja halusimme, että muutkin löytäisivät saman Vapahtajan tuoman ilon ja rauhan. Myöhemmin Linda ja Ken ottivat vastaan kutsumme tulla kirkkoon. Linda tuli ja sai mahtavan kokemuksen. Ken oli kuitenkin sairaana, ja kun rukoilin tietääkseni, mitä voisin tehdä auttaakseni häntä, tunsin innoitusta viedä hänelle sakramentin. Piispan luvalla perheemme meni hänen kotiinsa, ja veljeni ja minä autoimme tarjoamaan hänelle sakramentin. Juttelimme myös hänen perheensä kanssa. Tunsin rauhaa.
Perheemme on rukoillut Kenin puolesta, ja me kaikki tunnemme rakkautta Keniä ja hänen perhettään kohtaan. Seurakunnan ja vaarnan nuoret ja aikuiset pitävät edelleen huolta Kenistä ja Lindasta. Jäsenten yhteinen pyrkimys palvella auttaa Keniä ja Lindaa tuntemaan Vapahtajan rakkauden. Tämä kokemus yrittää palvella Vapahtajan tavoin on tuonut suurta iloa elämääni. Palvelutyö on Herran työtä, ja koska se on Herran työtä, Hänen kätensä ohjaa meidän pyrkimyksiämme palvella.