Suunnistamista siirtymissä

Kuva

life transitions

Kuvitus David Green

Koulun aloittaminen. Alkeisyhdistyksestä pois siirtyminen. Temppeliin meneminen. Uuden työpaikan hankkiminen. Ylioppilaaksi valmistuminen. Palveleminen lähetystyössä.

Nämä ovat vain muutamia virstanpylväitä, joita lapsesi saattavat kohdata elämässä, ja ne kaikki edellyttävät erityistä valmistautumista. Muutokset voivat olla pelottavia, mutta muutamat apuneuvot voivat auttaa meitä suunnistamaan niissä onnistuneesti. Tässä on joitakin vinkkejä avuksesi, kun ohjaat lapsiasi elämän siirtymäkohdissa.

Kuuntele heidän ajatuksiaan siirtymisestä. Kysy heiltä, mistä he ovat innoissaan ja mikä heitä hermostuttaa. Ole kannustava mutta ymmärtäväinen heidän huoliaan kohtaan. Joskus he tarvitsevat vain myötätuntoista kuulevaa korvaa suhtautuakseen rauhallisesti tulevaan muutokseen.
Anna heille mahdollisimman paljon tietoa siitä, mitä he voivat odottaa uuden edessä. Esimerkiksi jos lapsesi on menossa sijaiskasteille temppeliin ensimmäisen kerran, kerro hänelle yleisluonteisesti siitä, mitä tapahtuu missäkin vaiheessa, kun hän on sisällä temppelissä. Jos olette muuttamassa uuteen kaupunkiin, ota selville mahdollisimman paljon hänen uudesta koulustaan, seurakunnastaan ja naapurustostaan. Kun minimoit tuntemattomat tekijät, poistat ahdistuksen aiheuttajia. Uudet tiedot voivat auttaa heitä ymmärtämään uutta kokemusta, jonka he saavat.
Laadi suunnitelma uusien tilanteiden käsittelyyn. Ennakoi mahdollisia ongelmia, ja keksikää tapoja käsitellä niitä. Auta lapsia miettimään ratkaisuja heidän ”mitä jos” -kysymyksiinsä: ”Mitä jos nousen väärään bussiin?” ”Mitä jos tunnen itseni yksinäiseksi leirillä?” ”Mitä jos en pidä uudesta opettajastani?” Kehittele hätäsuunnitelma, jotta he tuntevat olonsa mukavammaksi: ”Jos stressaannut, soita minulle.” ”Jos kurssi on liian vaikea, me voimme puhua siitä opettajasi kanssa.”
Voimaannuta heitä muistuttamalla heitä virstanpylväistä, jotka he ovat ohittaneet aiemmin, ja apuneuvoista, jotka auttavat heitä nyt onnistumaan. Käytä myönteistä, kannustavaa kieltä: ”Sinä selvisit siitä, sinä voit selvitä tästäkin!” ”Sinä pystyt tekemään vaikeita asioita.” ”Sinulla on kaikki, mitä tarvitset. Sinä olet valmis.” ”Minä uskon sinuun.”
Vakuuta heille, että asiat järjestyvät. Monet ihmiset ovat voittaneet samankaltaisia kamppailuja, joten kyllä hekin pystyvät siihen! Muistuta heitä siitä, että he voivat rukoilla taivaalliselta Isältä apua milloin, missä ja mistä asiasta tahansa.
Luo tukijärjestelmä, jotta lapsesi eivät tunne olevansa yksin kamppailussaan. Jos olet kokenut jotakin samankaltaista, kerro heille siitä. Miltä sinusta tuntui? Kuinka sopeuduit? Yritä löytää joku olemaan lapsesi ”siirtymävaiheen kaveri”. Löytävätkö he ystävän, jonka kanssa olla uudessa Alkeisyhdistyksen luokassa? Tuntevatko he jonkun, joka voisi ohjata heitä työssä tai luokassa? Keitä heidän huonetoverinsa yliopistossa tulevat olemaan?
Etene heidän tahtiinsa. Lapsesi saattavat tarvita pientä tönäisyä eteenpäin tai jopa varoituksen hidastaa, mutta älä yritä muuttaa liikaa heidän luontaista etenemistahtiaan. Seuraa heidän esimerkkiään. Jos he haluavat ryhtyä heti toimeen, huolehdi siitä, että heillä on kaikki, mitä he tarvitsevat, tehdäkseen niin. Jos he eivät tunne olevansa valmiita tekemään mitään vielä, älä pakota heitä etenemään vauhdilla. Kannusta heitä lempeästi kulkemaan mukavuusalueensa ulkopuolelle mutta älä kiirehdi. Mukaudu lastesi tarpeisiin ja pyydä johdatusta Hengeltä tietääksesi, kuinka voit auttaa parhaiten.