Sokkotreffit myöhempien aikojen pyhiin kuuluvan tytön kanssa
Vanhin Joaquín E. Costa
seitsemänkymmenen koorumista
Renéen sitoutuminen evankeliumin mukaiseen elämään muutti minun elämäni.
Kuvitus Alex Nabaum
Minä en varttunut Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenenä, mutta muutamien tapaamieni jäsenten avulla sain tietää, että kun ihmiset elävät tahratonta, puhdasta elämää, Kristuksen valo loistaa heissä. Heistä tulee vaikuttavia esimerkkejä.
Ensikontaktini kirkkoon sain erään ystävän kautta, johon ystävystyin korkeakoulussa. Hän oli erittäin hyvä kirkon jäsen, joka oli palvellut lähetystyössä. Minä olin varttunut katolisessa perheessä, joten hän yritti usein aloittaa kanssani keskustelun uskonnosta. Mutta minä en ollut kovin kiinnostunut. Ystäväni oli kuitenkin hyvin ovela, ja hän yritti uudelleen tutustuttaa minut kirkkoon – järjestämällä minulle sokkotreffit myöhempien aikojen pyhiin kuuluvan tytön kanssa.
Ensimmäiset treffimme
Siinä samassa, kun Renée ja minä lähdimme ensimmäisille treffeillemme, rakastuin häneen täysin. Hän oli silmissäni hyvin kaunis, ja saatoin nähdä, että hänessä oli jotakin erityistä. Pian sen jälkeen olin valmis vakiintumaan hänen kanssaan ja perustamaan perheen – mutta useiden treffien jälkeen hän sanoi, ettei meidän pitäisi enää tapailla, koska hän piti minusta ”liian paljon” ja halusi mennä naimisiin temppelissä. Tilannetta pahensi kohdallani vielä sekin, että hän lähti pian lähetystyöhön. Sen jälkeen päätin, että minä en pidä myöhempien aikojen pyhistä.
Kun Renée palasi lähetystyöstä, yhteinen ystävämme kutsui minut juhliin, joissa voisin nähdä Renéen, ja me aloimme jälleen viettää aikaa yhdessä. Minä olin valmistunut korkeakoulusta, minulla oli oikein hyvä työpaikka ja tunsin jälleen kerran olevani valmis solmimaan avioliiton. Pidin itseäni melkoisena saaliina, joten kosin häntä. Hän vastasi kieltävästi.
Vastahakoiset tapaamiset lähetyssaarnaajien kanssa
Pitääkseni yllä suhdettamme otin vastaan kutsun kuunnella lähetyssaarnaajia. Erään kerran Renée tuli luokseni ja todisti silmät kyynelissä Mormonin kirjasta anellen minua lukemaan sen. Hän halusi, että saisin todistuksen evankeliumista, jotta hän voisi toteuttaa toiveensa mennä naimisiin temppelissä. Minä rakastin häntä enkä halunnut tuottaa hänelle pettymystä, joten lupasin yrittää. Mutta vaikka suostuin tapaamaan lähetyssaarnaajat, tapasin heitä alkuun vain siksi, että voisin hankkia sillä lisää aikaa saadakseni Renéen suostumaan vaimokseni. Minulla ei ollut mitään aikomusta liittyä uuteen uskontokuntaan.
Tavattuani lähetyssaarnaajat muutamia kertoja en ollut edelleenkään kiinnostunut. Istuin heidän oppitunneillaan, mutten oikeastaan kiinnittänyt niihin huomiota tai yrittänyt tuntea Henkeä. Sydämeni oli suljettu, koska en kuunnellut lähetyssaarnaajia itseni vuoksi vaan Renéen vuoksi. Asiat eivät edenneet lainkaan, enkä vieläkään saanut Renéetä vakuuttuneeksi siitä, että olisin hänelle hyvä aviomies, vaikka en menisikään kasteelle. Hän pysyi vahvana uskonkäsityksissään.
Mormonin kirja tuli henkilökohtaiseksi
Sitten toinen lähetyssaarnaajista vaihtui. Minua opettamaan tuli uusi lähetyssaarnaaja, ja hänellä oli idea. Hän pyysi minua avaamaan pyhät kirjoitukset luvusta Alma 42 ja kysyi minulta, lukisinko sen luvun ääneen heidän kanssaan jae jakeelta. Mutta sen sijaan että olisin vain lukenut sanasta sanaan, hän halusi minun sijoittavan oman nimeni jakeisiin. En oikeastaan halunnut, mutta hän oli itsepintainen.
Niinpä aloin lukea ensimmäistä jaetta. ”Ja nyt, Joaquín…” Heti kun luin nuo sanat, kirja alkoi puhua minulle. Kun sijoitin nimeni jakeisiin, tunsin henkilökohtaisen todistuksen voiman.
Seuraava osa lukua Alma 42 opettaa Aadamin ja Eevan lankeemuksesta, ja lopuksi tulee lunastussuunnitelma. Kun pääsin jakeeseen 29 ja luin: ”Ja nyt, Joaquín, minä toivon, ettet enää antaisi näiden asioiden vaivata itseäsi”, aloin itkeä kuin lapsi. En ollut koskaan aiemmin itkenyt sillä tavoin. Tiesin, että Mormonin kirja on totta – mutta en pystynyt edes lukemaan lukua loppuun. Kun viimein kokosin itseni, kerroin lähetyssaarnaajille, että halusin mennä kasteelle. Renée oli hyvin onnellinen. Minut kastettiin, ja viimeinkin hän lupautui menemään kanssani naimisiin. Vuotta myöhemmin meidät sinetöitiin Buenos Airesin temppelissä Argentiinassa.
Olen hyvin kiitollinen Renéen sitoutumisesta evankeliumin mukaiseen elämään ja temppeliavioliittoon. Hänen uskollinen seurustelua koskeva sitoumuksensa paitsi vahvisti hänen suhdettaan Jumalaan ja evankeliumiin kutsui myös minut oppimaan evankeliumia. Tiedän, miksi hän oli silmissäni niin kaunis: koska hän oli niin tahraton, rakastava ja puhdas. Hänen uskollisuutensa ansiosta minä saatoin saada henkilökohtaisen todistuksen Mormonin kirjasta ja tästä kirkosta.