Et ole yksin – luota minuun

Siinä vaiheessa kun minusta tuli nuori aikuinen, luulin tietäväni kaiken yksinäisyydestä. Olin muuttanut paljon kasvuvuosinani, joten minulla oli runsaasti kokemusta mukavuusalueelta poistumisesta ystävien saamiseksi. Ja kun menin naimisiin mukavimman tuntemani kaverin kanssa, tiesin, etten koskaan enää tuntisi itseäni yksinäiseksi, eikö niin?

Väärin.

Yksinäisyys nuoren aikuisen elämässä on melko lailla väistämätöntä, vaikka se kestäisikin vain vähän aikaa. Meidät hukutetaan asioihin, jotka on tehtävä ja jotka saavat meidät kiirehtimään eteenpäin kuumeista vauhtia. Omaksumme uusia rooleja: opiskelija, aviopuoliso, työntekijä, isä tai äiti. Muutamme pois kotoa ja perheen luota. Meitä pommitetaan valtavilla – jopa meidät muista eristävillä – päätöksillä. Lisäksi olemme yhä alttiita jokapäiväisen elämän ja ei-niin-jokapäiväisen elämän koettelemuksille. Kaikki nämä asiat voivat kasaantuessaan tehdä yksinäisyydestä yhden vallitsevimmista tunnetiloista nykyajan nuorten aikuisten keskuudessa. Onneksi aina on olemassa keinoja taistella tätä yksinäisyyttä vastaan, ja siitä tässä osastossa on kyse.

Sivulla 44 Shaila kertoo, kuinka kirkkoon liittyminen auttoi häntä ennen pitkää voittamaan yksinäisyyden. Sivulla 48 Mindy opettaa meille tavan, jolla voimme löytää ja arvostaa ystävyyttä, kuten Kristus teki. Ja vain sähköisesti julkaistavissa artikkeleissa Bella esittelee, mitä vaikutuksia hyvillä ystävyyssuhteilla voi olla meille, ja minä annan muutaman vinkin niille, jotka ovat yksinäisiä ollessaan poissa rakkaiden luota joulun aikaan.

Yksinäisyyden voi voittaa – oli se sitten sitä, että lähtee ulos ja tutustuu uusiin ihmisiin, on aidosti yhteydessä muihin joka päivä tai kehittää läheisemmän suhteen Vapahtajaan. Kun ymmärrämme, että Jeesus Kristus on aina kanssamme, kun näemme, ettemme ole koskaan todella yksin, niin meillä on voimaa unohtaa itsemme, luoda terveitä ihmissuhteita ja siunata ympärillämme olevien elämää.

Joltakulta, joka uskoo sinuun

Alexandra Palmer