Onnellisuuden metsästys

Joulukuu 2019

Onnellisuuden metsästys

David Dickson

kirkon lehdet

Elin evankeliumin mukaan. Miksi onnellisuus oli yhä niin vaikeasti tavoitettavaa?

On yömyöhä. Silmäni rävähtävät auki, kun levoton uneni loppuu lyhyeen. ”Voi ei”, rukoilen. ”Ei taas.”

Mutta vapina alkaa melkein heti. Pelottavassa, voimakkaassa vapinassa, joka on yhtä hämmentävää ja outoa kuin lamaannuttavaakin, koko kehoni alkaa nytkähdellä kuin jossakin tautikohtauksessa. Jostakin näkymättömästä lähteestä tuleva kuumuus polttaa käsiäni ja jalkojani. Vaimoni hätkähtää hereille ja pitelee minua tiukasti saaden minut rauhoittumaan hiljaisella läsnäolollaan.

Onnellisuudesta, jota pidin kerran vakiotilanani, ei ole tietoakaan.

Jos jokin kysymys vaivasi mieltäni aivan erityisesti sinä synkkänä yönä – sen lisäksi, että olin hämmentynyt siitä, mitä minulle fyysisesti tapahtui (mikä selvisi minulle myöhemmin) – se oli kysymys siitä, miksi tunsin itseni niin onnettomaksi, kun yritin elää Jeesuksen Kristuksen evankeliumin mukaan.

Onnellisuudelle on monia mahdollisia esteitä. Jumalattomuus on tietysti yksi niistä (ks. Alma 41:10). Silti myös uskollisten kohdalla onnellisuus voi tuntua toisinaan tavoittamattomalta.

Meillä kaikilla on hetkiä, jolloin meillä on tarve kuulla, että edessä on onnellisempia aikoja. Ehkäpä sinä elät juuri nyt sellaista vaihetta. Jos niin on, saanen sanoa kaikella vilpittömyydellä, että sinua on todellakin odottamassa valoisampia päiviä. Toivon, että olet halukas lukemaan, mitä minulla on sanottavana, ennen kuin hylkäät tällaisen yleisluontoisen ajatuksen typeränä tai lapsellisena.

Uskon todella, että mitä sitten oletkin kokemassa, voit saada osaksesi suurempaa onnellisuutta.

Saanen selittää, miksi.

Mitä onnellisuus on?

Mitä onnellisuus edes on? Onko se tunne, jonka saat, kun joku sujauttaa lempiherkkusi eväspussiisi? Onko se palkankorotus töissä? Avioliiton solmiminen iankaikkisen kumppanisi kanssa? Synnistä puhdistumisen tunne Jeesuksen Kristuksen sovituksen voimalla?

Onko se kaikkea edellä mainittua?

Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitä evankeliumi sekä psykologia tieteenä voivat opettaa meille onnellisuudesta. Tämän numeron sivulla 18 vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista opettaa meille ratkaisevan tärkeän totuuden, että todellinen ilo on Jeesukseen Kristukseen keskittyneessä elämässä.

Samoin vanhin Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista opettaa: ”Suurin onni, todellinen rauha ja kaikki, mikä vähänkään muistuttaa pyhien kirjoitusten iloa, löydetään ensin, ennen kaikkea ja ikuisesti elämällä Jeesuksen Kristuksen evankeliumin mukaan. Monia muita filosofioita ja vakaumusjärjestelmiä on kokeiltu. Todellakin näyttää olevan turvallista sanoa, että lähes jokaista muuta filosofiaa ja järjestelmää on kokeiltu kautta historian vuosisatojen.”¹

Jos lähes jokaista muuta filosofiaa on kokeiltu, olisi mahdotonta sisällyttää tähän kattavaa luetteloa. Siitä huolimatta pohtikaamme muutamaa maailmallista uskomusta siitä, kuinka olla onnellinen.

Maailman mukaan pysyvä onni löytyy, kun

saavuttaa taloudellista vaurautta, etenkin jos sitä on enemmän kuin ympärillä olevilla
on suosittu
elää huoletonta, joutilasta ja jännittävää elämää
matkustaa laajalti ja kokee monia maailman ihmeistä omakohtaisesti
saavuttaa valta- tai auktoriteettiaseman urallaan, yhteisössään tai muissa ympyröissä
muuttaa kehoaan näyttämään tietynlaiselta.

Mitä yhteistä noilla eri strategioilla on? Ensinnäkin ne kaikki liittyvät olosuhteisiin. Mutta kuten presidentti Russell M. Nelson opetti: ”Elämämme olosuhteet eivät vaikuta kovinkaan paljon tuntemaamme iloon, mutta siihen vaikuttaa erittäin paljon se, mihin me keskitymme elämässämme.”²

Jälleen, mihin meidän pitäisi keskittyä löytääksemme sellaisen ilon? Presidentti Nelson opetti: ”Myöhempien aikojen pyhille Jeesus Kristus on ilo!”³

Ilo ei ole tunnetila, joka on vain ihan mukavaa, jos sen saa. Ei, presidentti Nelson kuvaili iloa periaatteena, ”joka on avain hengelliseen selviytymiseemme”⁴.

Ilo ja onnellisuus ovat siis selvästi vaivannäön arvoisia. Ja useimmat meistä ovat halukkaita tekemään työtä niiden eteen. Miksi siis niin monilla – myös vanhurskailla – on vaikeaa?

Ainakin siksi, että juuri tuo kamppailu on syy siihen, miksi me ylipäätään olemme täällä.

Täällä kasvamassa

Toisinaan me ajattelemme, että onnellisuus on elämää ilman ongelmia tai vaikeuksia. Elämä ilman kamppailua ei kuitenkaan soisi meille kasvua, jota tulimme tänne kokemaan.

Vanhin Neal A. Maxwell (1926–2004) kahdentoista apostolin koorumista opetti kerran:

”Ihmisen elämä ei – – voi olla sekä uskon täyttämää että huoletonta.– –

Kuinka siis te tai minä voimme oikeastaan odottaa pääsevämme naiivisti läpi elämän ikään kuin sanoen: ’Herra, anna minulle kokemuksia, mutta älä murhetta, älä surua, älä tuskaa, älä vastakohtaisuutta, älä petollisuutta, äläkä ainakaan anna minun tulla hylätyksi. Säästä minut, Herra, kaikilta niiltä kokemuksilta, jotka ovat tehneet Sinusta sen, mitä Sinä olet! Anna minun sitten tulla luoksesi asumaan ja täysin jakaa Sinun ilosi!’”⁵

Epäilemättä me tarvitsemme elämässä kamppailua kasvaaksemme eikä vanhurskaana oleminen selvästikään säästä meitä kärsimykseltä. Tutki Joseph Smithin, Jobin, Alman kansan ja etenkin Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen elämää.⁶

Ei, vanhurskas elämä ei säästä meitä kaikilta vaikeuksilta ja koettelemuksilta. Ketään ei säästetä niiltä. Voit silti odottaa Jumalalta apua ja parantumista (ks. Alma 36:3, 27). Vanhin Neil L. Andersen kahdentoista apostolin koorumista on opettanut: ”Teidän vanhurskaiden kohdalla sielumme Parantaja parantaa omana aikanaan ja omalla tavallaan kaikki teidän haavanne.”⁷

Jos tunnet itsesi haavoittuneeksi, parantuminen on ulottuvillasi. Siitä voit olla varma (ks. Moosia 14:4–5).

Onnellisuus ja perintötekijät

Yksi seikka varhaisessa vaiheessa harkittavaksi: tutkimukset ovat osoittaneet, että perintötekijät voivat vaikuttaa merkittävällä tavalla perusmielialaamme, mielenterveyteemme ja siten onnellisuuteemme arkipäivän toimissamme.

Kaikilla ei ole samantyyppistä kehoa tai samanvärisiä hiuksia. Eikä kaikilla ole myöskään samaa luontaisen iloista luonteenlaatua. Mutta se on vain yksi osa palapeliä.

Brigham Youngin yliopiston professori Hank Smith on kirjoittanut: ”Mitä jos satuit saamaan todella huonon käden DNA-korttipelissä? Tarkoittaako se, että peli on menetetty – ettet koskaan ole onnellinen etkä voi tehdä sille mitään? Ei missään tapauksessa. – – Jos kemikaalit aivoissasi eivät toimi aivan siten kuin niiden on tarkoitus perittyjen taipumusten vuoksi (kuten masennus, ahdistuneisuus jne.), on olemassa lääkkeitä ja toimintatapoja, jotka voivat saada nuo kemikaalit terveelle tasolle.”⁸

Tarkastellaanpa muutamia tietoisia strategioita – osa evankeliumista ja muut tieteellisistä tutkimuksista saatuja – jotka voivat lisätä mahdollisuuksiamme onnellisuuteen.

Onnellisten ihmisten yhdeksän strategiaa

Strategia 1: Elä evankeliumin mukaan

Kuten presidentti Nelson, vanhin Holland, vanhin Bednar ja muut opettavat, todellista onnea saa elämällä evankeliumin mukaan. Jeesuksen Kristuksen evankeliumista puhutaan myös ”onnensuunnitelmana” (ks. Alma 42:8). Pyhät kirjoitukset ovat täynnä neuvoja siitä, että vanhurskaus on todellisen onnellisuuden edellytys (ks. 2. Nefi 2:13 ja Moosia 2:41, jotka ovat pari esimerkkiä monista).

Se on yksinkertaista, se on voimallista ja se on perustavanlaatuista. Se, että ottaa täysin vastaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumin ja elää sen mukaan, on tärkein askel, minkä voit ottaa löytääksesi suurempaa iloa ja onnea tässä elämässä ja tulevassa.

Strategia 2: Vietä päiväsi tehden työtä ”hyvän asian puolesta” (OL 58:27)

Omaisuuden periminen, jonka ansiosta voisit lorvailla rannalla ikuisesti, olisi melko varmasti vahingollista onnellisuudellesi – vaikka maailmallinen järkeily väittääkin toisin. Totuus on, että meidän pitää tehdä merkityksellistä työtä voidaksemme olla onnellisia.

”Franklin D. Roosevelt osui oikeaan: ’Onnellisuus ei ole pelkässä rahan omistamisessa vaan saavutuksen ilossa, luovan työn viehätyksessä.’”⁹

Merkityksellinen työ tuo tyydytystä, jota emme pysty saamaan millään muulla tavoin.

Vanhin Ulisses Soares kahdentoista apostolin koorumista on opettanut, että ”onnellisuuden saavuttamiseen kuuluu tavallisesti pitkään jatkuvaa pyrkimystä johonkin suurempaan elämässä”¹⁰. Sellaiseen merkitykselliseen työhön voi kuulua muutakin kuin tietty ammatti tai ura. Siihen sisältyy lasten kasvattaminen, palveleminen kirkossa tai ajan ja kykyjen käyttäminen vapaaehtoistyöhön.

Strategia 3: Valitse kiitollisuus

Valta valita, että elää kiitollisena, muuttaa arkiajattelua siinä määrin, että siitä puhutaan usein keinona ”virittää aivot uudelleen”.

Totta puhuen silloinkin kun elämä sujuu mukavasti, arvosteleva silmä voi silti löytää jotakin, mistä valittaa. Myös päinvastainen on kuitenkin totta: kävipä tilanne kuinka vaikeaksi hyvänsä, me voimme aina löytää jotakin, mistä olla kiitollisia.

Ja juuri silloin tapahtuu jotakin hienoa.

Tässä on yksinkertainen mutta vaikuttava koe: kokeile kiitollisuuspäiväkirjan pitämistä. Joka päivä vähintään kolmen viikon ajan kirjoita muistiin kolme sinä päivänä tapahtunutta asiaa, joista olet kiitollinen. Voit myös lisätä muutaman sellaisen asian, joista yleisesti ottaen olet kiitollinen, kuten kukista, perheestä tai ruoasta.

Pian huomaat, että panet helpommin merkille asioita, joita voit lisätä luetteloosi, ja sen lisäksi alat itse asiassa odottaa löytäväsi niitä. Kiitollisempana eläminen auttaa sinua löytämään paremmin iloa nykyisistä olosuhteistasi, millä on merkittävä ja suora vaikutus onnellisuuteesi.¹¹

Forbes-aikakauslehdessä kerrotaan: ”Kiitollisuuden vaaliminen ei maksa lainkaan rahaa, eikä se todellakaan vie paljon aikaa, mutta hyödyt ovat suunnattomat.”¹²

Mistä sinä olet kiitollinen tänään?

Strategia 4: Vietä aikaa ulkoilmassa

Ajan viettäminen ulkoilmassa, etenkin luonnossa, tarjoaa kaikenlaista hyötyä, kuten alentaa stressiä ja sydämen sykettä tai selventää ajatuksia.

Time-aikakauslehdessä kerrottiin tutkimuksesta, joka käsitteli luonnon kykyä elvyttää meitä. Tämän tutkimuksen mukaan ”ihmiset alkoivat tuntea voivansa psyykkisesti paremmin istuttuaan vain 15 minuuttia ulkona joko puistossa tai metsässä”¹³.

On vaikeaa tuntea onnellisuutta, jos tunnemme jatkuvasti olevamme uupuneita ja stressaantuneita. Yritä päästä ulkoilmaan noin puoleksi tunniksi lähes joka päivä ja pidemmäksikin aikaa, jos vain voit. Miksi et menisi ulos ja nauttisi siitä hieman useammin?

Strategia 5: Rajoita ruutuaikaa

Liian suuri määrä ruutuaikaa ei ole hyväksi onnellisuudellemme. Aika, jonka vietät tuijottamalla tv-ruutua, tietokonetta, tablettia tai puhelinta, kasautuu nopeasti, ja sillä voi olla kielteisiä vaikutuksia henkiseen terveyteemme, etenkin kun kyse on sosiaalisesta mediasta. Menestyvä kirjailija Jean M. Twenge, joka on tutkinut laajalti tätä aihetta, selittää: ”Mitä enemmän aikaa [ihmiset] viettävät katsomalla ruutua, sitä todennäköisemmin he raportoivat masennuksen oireista.”¹⁴

Presidentti Nelson on sanonut: ”Jos kiinnitätte enemmän huomiota sosiaalisen median syötteisiin kuin Hengen kuiskauksiin, niin saatatte itsenne hengelliseen vaaraan – sekä vaaraan kokea voimakasta yksinäisyyttä ja apeutta.”¹⁵

Anna siis itsellesi ruudutonta aikaa. Kiität siitä itseäsi myöhemmin.

Strategia 6: Ole läsnä

Jos olet inhimillinen, on noin sadan prosentin todennäköisyys, että olet sanonut tai tehnyt jotakin, mitä toivot, ettet olisi. Arvatenkin paljonkin sellaista. On silti outoa, kuinka monesti useimmat ihmiset päättävät elää sellaisia hetkiä uudelleen omassa mielessään.

Myöhempien aikojen pyhiin kuuluva kirjailija John Bytheway kirjoittaa menneisyyden vatvomisen ongelmista: ”Onnettomilla ihmisillä on kierrätyskori täynnä menneitä virheitä. Joka päivä he ajattelevat katumiaan asioita uudelleen ja kierrättävät mielipahaansa. Heidän kielenkäyttönsä on täynnä ilmauksia kuten ’Olisi pitänyt’, ’Olisinpa’, ’Olisin voinut’, ’Miksi en tehnyt?’ ja ’Kunpa’. He eivät koskaan katso, minne ovat menossa, koska he eivät pysty irrottamaan katsettaan siitä, missä he ovat olleet.”¹⁶

Hän kirjoittaa myös samankaltaisesta ongelmasta, kun vatvoo liikaa tulevaisuutta: ”Onnettomat ihmiset etsivät jotakin ulkopuolista tapahtumaa, joka tekee heidät onnellisiksi. ’Sitten kun valmistun, olen onnellinen.’ Kun he ovat valmistuneet, he sanovat: ’No, sitten kun saan työpaikan, olen onnellinen.’ Kun he saavat työpaikan, he sanovat: ’Hyvä on, sitten kun olen naimisissa, olen onnellinen.’ – – Jos olet päättänyt olla onneton, niin ajattele elämää odotushuoneena ja onnellisuutta lääkärinäsi.”¹⁷

Meillä on taipumus kokea suurinta onnea ja hyvinvointia, kun elämme elämäämme juuri nyt ja keskitymme siihen, mitä siinä parhaillaan tapahtuu.

Mielenterveys- ja psykiatriapiireissä termi ”mindfulness” [tietoinen läsnäolo] on lyhyt tapa kuvata sitä, että on täysin mukana hetkessä.

Mielenterveyden ammattilaiset neuvovat: ”Pelot ja epävarmuudet menneisyydestä ja tulevaisuudesta voivat tehdä vaikeaksi sen, että nauttisi täysin nykyisyydestä.”¹⁸

Seuraavat ovat vinkkejä siihen, kuinka harjoitella tietoista läsnäoloa:

Pidä kiitollisuuspäiväkirjaa (ks. strategia 3 edellä) ja kirjoita erityisesti useita asioita, joista olet kiitollinen sen päivän osalta.
Käytä joka päivä aikaa meditointiin. Etsi rauhallinen paikka, jossa voit istua häiriintymättä. Sulje silmäsi ja kiinnitä huomio hengitykseesi. Jos ajatuksia tulee, huomaa ne, päästä ne menemään ja keskity sitten jälleen hengitykseesi. Tämä voi kuulostaa oudolta, mutta se on suurenmoinen mielikuvaharjoitus, jolla voi keskittyä nykyhetkeen.
Kiinnitä tarkempaa huomiota niihin arkisiin asioihin, joita tavallisesti teet automaattiohjauksella, kuten tiskien tiskaaminen, autolla ajaminen tai jopa syöminen. Aisti saippuainen vesi käsilläsi. Kun ajat, havainnoi puita, ihmisiä ja rakennuksia. Nautiskele jokaisen suupalan mausta ja tunnusta.
Rukoile, että huomaisit ihmisiä, jotka tarvitsevat apuasi sinä päivänä. Ole sitten tarkkaavainen ja valmis toimimaan.
Muuta rutiinejasi aika ajoin ja koe aidosti uusi reitti kotiin, eri ruokakaupan erilainen tavaroiden sijoittelu tai muutos tyypillisissä iltatoimissasi.

Strategia 7: Luo yhteys muihin

Kun on kyse onnellisuudesta ja yleisestä terveydentilasta, keskeistä on keskittyminen merkityksellisiin ihmissuhteisiin.

FT Emma Seppälä kirjoittaa, että ”vahva sosiaalinen yhteys

lisää 50 prosentilla mahdollisuutta pitkäikäisyyteen
vahvistaa immuunijärjestelmää – –
auttaa toipumaan sairaudesta nopeammin.”

Hän jatkaa: ”Ihmiset, jotka tuntevat olevansa enemmän yhteydessä muihin, kokevat vähemmän ahdistuneisuutta ja masennusta.”¹⁹

Merkityksellisistä ihmissuhteista puhuttaessa muutama syvällinen suhde on luultavasti parempi vaihtoehto kuin monet pinnalliset. Meidän ei tarvitse ylikuormittaa vapaa-aikaamme jatkuvilla sosiaalisilla tapahtumilla, mutta me tarvitsemme kipeästi ihmiskontakteja. Jopa introverteille persoonallisuustyypeille on olemassa monia keinoja syventää suhteita ystävä- ja perhepiirissä.

Perheen ollessa kyseessä vanhin Dieter F. Uchtdorf kahdentoista apostolin koorumista opetti kerran, että ”perhesuhteissa rakkaus tarkoittaa itse asiassa a-i-k-a-a, aikaa”²⁰.

Koska olet jo suonut itsellesi lisää aikaa vähentämällä ruutuaikaa (vinkki, vinkki), voisit korvata osan siitä vuorovaikutuksella kasvokkain. Palvelutyökäynnit, urheiluseurat, postimerkkikerhot… tai mikä tahansa, mikä johtaa sinut olemaan yhteydessä muihin, voivat osaltaan lisätä onnellisuuttasi ja hyvinvointiasi.

Strategia 8: Pidä huolta temppelistäsi

Se, että annat kehollesi hyvälaatuista unta, oikeanlaista ruokaa ja riittävästi liikuntaa, voi lisätä suuresti onnellisuutta. Tunnetilojemme keskus on aivoissamme, jotka kaikkien muiden kehon elinten tavoin hyötyvät suuresti parantuneista terveyteen liittyvistä käytännöistä.

Askeliin, joita otat parantaaksesi fyysistä terveyttäsi, sisältyy pohjimmiltaan aivojesi toiminnan kohentaminen, sillä ne ovat osa fyysistä kehoasi. Tämä voi auttaa sinua ajattelemaan selkeämmin, keskittymään helpommin ja vakauttamaan tunnetilojasi.

Terveiden elämäntapojen kohdalla hyvä nyrkkisääntö on aloittaa hitaasti ja tehdä yksi muutos kerrallaan. Aloita pienistä asioista kuten siitä, että mahdollisuuksien mukaan kävelet enemmän tai parannat ruokavaliotasi. Pienet muutokset kasautuvat.

Strategia 9: Katso ulospäin

Edelliset kahdeksan strategiaa saattavat vaikuttaa ilmeisemmiltä kuin tämä viimeinen, mutta onni löytyy usein silloin kun siihen ei keskity suoraan.

Vanhin Holland on opettanut: ”Onnea ei ole helppo löytää juoksemalla jatkuvasti sen perässä. Se on yleensä liian haihtuvaa, liian hetkellistä, liian hienovaraista. Ellette ole jo oppineet, niin opitte tulevina vuosina, että useimmiten koemme onnea, kun vähiten odotamme sitä, kun olemme tekemässä jotakin muuta. Onni on lähes aina jonkin toisen pyrkimyksen sivutuote.”²¹

Tee toki kaikki mahdollinen pitääksesi yllä onnellisuuden strategioita ja tottumuksia. Kun olemme tehneet kaiken voitavamme, on kuitenkin aika kääntyä ulospäin ja antaa onnellisuuden löytää meidät pyrkiessämme auttamaan muita.

Onnellisuus ja mielenterveyden ongelmat

Kun kyse on sairaudesta kuten masennus tai ahdistuneisuus, onnellisuudesta tuleekin monimutkaisempi ilmiö. Aikaisemmin mainitsemani myöhäisillan vapina osoittautui kliinisen masennuksen aiheuttaman ahdistuneisuuden oireeksi.

Kun olen elämässäni ollut kliinisestä masennuksesta johtuvan synkkyyden ja epävarmuuden kourissa, en olisi voinut sen enempää ”päättää tuntea onnea” kuin valita pituuttani tai silmieni väriä.

Voin kuitenkin aina päättää taistella synkkyyttä vastaan. Voin kurkottaa kohti Jumalaa. Voin käyttää kaikkia käytössäni olevia apuneuvoja uskosta ja rukouksesta nykyajan lääkkeisiin.

Minä olen selviytynyt vuosien varrella onnistuneesti masennuskausista lähestymällä aina asiaa monelta taholta. Minun täytyy tasapuolisesti pitää huolta fyysisestä terveydestäni (liikunta, ravitsemus, uni), lääkinnällisestä terveydestäni (lääkitys, vitamiinit, lääkärien konsultointi), emotionaalisesta terveydestäni (terapia, yhteys muihin ihmisiin) ja hengellisestä terveydestäni (rukous, pyhien kirjoitusten tutkiminen, palveleminen kirkossa, aika temppelissä).

Siitä huolimatta että vuosien kuluessa olen kokenut joitakin masennuksen tuskallisia pohjakosketuksia, minua on siunattu niin, että olen elänyt onnellisena ja myönteisenä suurimman osan aikaa! Tunnen syvää myötätuntoa niitä kohtaan teistä, joihin mielenterveyden ongelma vaikuttaa voimakkaammin ja itsepintaisemmin kuin itseeni, mutta teidänkin kohdallanne uskon täysin, että Rauhan Ruhtinas parantaa kaikki murheenne (ks. Joh. 14:27).

Masennus kertoo monia onnellisuuteen liittyviä valheita. Se vakuuttaa, ettei tilanne koskaan kohene. Yksi vahva vastalääke tähän erityiseen valheeseen – ainakin omalla kohdallani – löytyy lempilaulustani ”Käteeni turvaisaan”.

Käteeni turvaisaan Tarttuos vaan!
Myrskyt sun rinnassas Saan taukoomaan.
Vaikk osas outo lie, Murheeseen tiesi vie,
Luokseni saavu vain, Niin rauhan saat.22

Eikö se olekin kaunis totuus? Kun katson elämääni taaksepäin, tiedän epäilyksettä, että Jumala on siunannut, vahvistanut ja johdattanut minua koko matkan ajan. Siksi tiedän, että Hän on apunani tulevaisuudessa, aivan kuten tiedän, että Jumala johdattaa sinua omalla polullasi onnellisempiin päiviin.

Hänen avullaan onnesi on jonakin päivänä täydellinen.