Punainen paperilintu
Kirjoittaja asuu Idahossa Yhdysvalloissa.
Eve ei pystynyt ajattelemaan muuta kuin kaikkea sitä hauskaa, mitä hänen ystävänsä kokisivat ilman häntä.
”Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa” (Matt. 25:36).
Eve rakasti joulua. Hänen koululuokkansa oli käyttänyt aamun värittämällä kortteja ja kuuntelemalla hauskaa musiikkia.
”Nyt on lukuhetki”, opettaja Grunig sanoi. ”Ja jos saatte kaiken luettua tänään ja huomenna, teillä ei ole lainkaan kotiläksyjä joululomalla.”
Kaikki lapset Even luokassa hurrasivat. Mutta Evellä ei ollut oikein halua hurrata. Hän hytisi hieman vetäessään esiin lukukirjansa. Häntä palelsi kovasti ja hänen kurkkuunsa sattui. Hänen silmiään kuumotti, kun hän tuijotti sanoja sivulla. Koulupäivän loppuun mennessä Even vatsaankin sattui.
Viimein hänen oli aika kävellä kotiin veljensä Timin ja siskonsa Wilman kanssa. Yleensä heillä oli hauskaa kotimatkalla. He leikkisivät hippaa tai tekisivät lumiukon. Mutta tänään Eve halusi vain päästä kotiin ja käydä pitkäkseen.
Kun Eve saapui kotiin, äiti tunnusteli hänen otsaansa.
”Sinulla on kuumetta”, hän sanoi. ”Sinun pitää juoda paljon vettä ja levätä paljon.”
Eve kiipesi sänkyyn ja nukahti heti. Seuraavana aamuna kaikki muut perheessä valmistautuivat kiireisinä päivään. Mutta äiti sanoi, että Eve oli liian sairas lähtemään kouluun.
Silloin Eve muisti jotakin, mikä teki hänet surulliseksi. Tänään oli koulun pikkujoulu! Heidän oli määrä tehdä loppuun taideprojektinsa ja laulaa lauluja ja syödä herkkuja. Hänen oli ihan pakko lähteä!
Mutta äiti ei muuttanut mieltään.
”Kurjaa, ettet pääse pikkujouluihin, kulta”, äiti sanoi. ”Mutta terveytesi on tärkeämpää.”
Eve alkoi itkeä. Äiti yritti piristää häntä maukkaalla keitolla. Mutta Eve ei pystynyt ajattelemaan muuta kuin kaikkea sitä hauskaa, mitä hänen ystävänsä kokisivat ilman häntä.
Iltapäivällä Tim ja Wilma tulivat koulusta kotiin. Heidän poskensa olivat punaiset heidän leikittyään lumessa.
”Koulun pikkujoulut olivat tosi hauskat”, Wilma sanoi. ”Me teimme punaisia paperilintuja, jotka voi ripustaa kotiin.”
Tim veti jotakin taskustaan.
”Ja katso – opettaja Grunig lähetti meidän mukana sinulle erityisen lahjan. Näistä sinäkin voit tehdä punaisen paperilinnun!”
Eve hymyili. ”Näytättekö minulle, miten se tehdään?”
Tim ja Wilma näyttivät Evelle, kuinka leikata katkoviivaa pitkin ja taittaa oikeissa kohdissa. He auttoivat häntä sitomaan langan silmukaksi.
”Äiti, katso, mitä minä tein!” Eve sanoi ja näytti äidille uutta mieluisinta joulukoristettaan.
Eve ajatteli, kuinka ystävällinen opettaja Grunig oli ollut muistaessaan häntä, kun hän oli sairas, ja kuinka Tim ja Wilmakin olivat auttaneet häntä. Nyt aina kun Eve katsoisi punaista paperilintuaan, hän tuntisi paljon rakkautta.
Tee paperilintu!
-
Leikkaa tämä sivu irti ja liimaa se punaiselle paperille. Leikkaa sitten irti lintu ja siivet.
-
Tee varovasti katkoviivan mukainen viilto lintuun. Pujota siivet viillon läpi.
-
Tee lintuun reikä siipien yläpuolelle ja pujota sen läpi langasta tehty silmukka ripustimeksi.