Kirjat ja oppiaiheet
Luku 24: Lepopäivä

Luku 24

Lepopäivä

A congregation gathered in a chapel for sacrament meeting. They are singing a hymn.

Lepopäivän merkitys

  • Mikä lepopäivä on?

”Muista pyhittää lepopäivä” (2. Moos. 20:8; ks. myös OL 68:29).

Lepopäivä eli sapatti tulee hepreankielisestä sanasta, joka tarkoittaa lepoa. Ennen Jeesuksen Kristuksen ylösnousemusta sapatinpäivää vietettiin sen päivän muistoksi, jolloin Jumala lepäsi päätettyään luomistyön. Se oli merkki liitosta Jumalan ja Hänen kansansa välillä. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan, että Jumala loi taivaat ja maan kuudessa ajanjaksossa, joita Hän nimitti päiviksi: ”Jumala oli saanut työnsä päätökseen, ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi kaikesta työstään. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstään.” (1. Moos. 2:2–3.) Nykyään sapattia vietetään myös Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen muistoksi.

Lepopäivä on joka seitsemäs päivä. Se on pyhä päivä, jonka Jumala on asettanut levätäksemme jokapäiväisestä työstämme ja palvellaksemme Häntä.

Lepopäivän tarkoitus

  • Kuinka selittäisit lepopäivän tarkoituksen sellaiselle ihmiselle, joka ei tiedä siitä mitään?

Jeesus opetti, että lepopäivä oli tehty meidän hyödyksemme (ks. Mark. 2:27). Sapatin on tarkoitus olla määrätty viikonpäivä, jolloin suuntaamme ajatuksemme ja tekomme Jumalaan. Se ei ole ainoastaan lepopäivä työstä. Se on pyhä päivä, joka tulee viettää Jumalaa palvellen ja kunnioittaen. Levätessämme tavallisista jokapäiväisistä toimistamme mielemme vapautuu pohdiskelemaan hengellisiä asioita. Tänä päivänä meidän tulee uudistaa liittomme Herran kanssa ja ravita sieluamme Hengen asioilla.

  • Mieti, mitä voit tehdä pitääksesi sapatin tarkoituksen mielessäsi valmistautuessasi siihen joka viikko.

Sapatin historia

Maailman alussa Jumala pyhitti seitsemännen päivän sapatiksi (ks. 1. Moos. 2:2–3). Varhaisimmista ajoista lähtien pyhän seitsemännen päivän perinne on säilynyt maailman eri kansojen keskuudessa. Jumala uudisti tätä päivää koskevan käskyn israelilaisille sanoen: ”Muista pyhittää lepopäivä” (2. Moos. 20:8). Lepopäivän pitäminen kunniassa oli myös merkkinä siitä, että israelilaiset olivat Hänen liittokansansa (ks. 2. Moos. 31:12–13, 16; Jes. 56:1–8; Jer. 17:19–27).

Muutamat juutalaisten johtajat tekivät kuitenkin monia tarpeettomia sapattia koskevia sääntöjä. He päättivät, kuinka pitkän matkan ihminen sai kävellä, millaisen solmun hän sai sitoa ja niin edelleen. Kun eräät juutalaisten johtajat arvostelivat Jeesusta Kristusta siitä, että Hän paransi sairaita sapattina, Jeesus muistutti heitä, että sapatti oli ihmistä varten.

Myös nefiläiset pyhittivät lepopäivän Jumalan käskyjen mukaan (ks. Jar. 5).

Nykyaikana Herra on uudistanut käskynsä, että meidän tulee viettää sapatinpäivää ja pyhittää se (ks. OL 68:29).

Herran päivä

  • Miksi sapatti muutettiin lauantaista sunnuntaiksi?

Jeesuksen Kristuksen ylösnousemukseen saakka Hän ja Hänen opetuslapsensa viettivät lauantaita sapattina. Hänen ylösnousemuksensa jälkeen sunnuntai pyhitettiin Herran päiväksi Hänen tuona päivänä tapahtuneen ylösnousemuksensa muistoksi (ks. Ap. t. 20:7; 1. Kor. 16:2). Siitä alkaen Hänen seuraajansa viettivät sunnuntaita lepopäivänään. Kummassakin tapauksessa oli kuusi päivää työtä ja yksi päivä lepoa ja hartaudenharjoituksia varten.

Omana aikanamme Herra on suoraan käskenyt meitä, että meidänkin tulee kunnioittaa sunnuntaita, Herran päivää, sapattinamme (ks. OL 59:12).

  • Kuinka ylösnousemuksen muistaminen voi vaikuttaa siihen, miten vietämme sapattia?

Lepopäivän pyhittäminen

  • Mitä lepopäivän pyhittäminen tarkoittaa?

Ensiksi Herra pyytää meitä pyhittämään lepopäivän. Joseph Smithille vuonna 1831 annetussa ilmoituksessa Herra antoi pyhille käskyn mennä rukoushuoneeseen ja antaa uhriksi sakramenttinsa, levätä töistään ja omistaa hartautensa Korkeimmalle (ks. OL 59:9–12).

Toiseksi Hän pyytää meitä lepäämään päivittäisestä työstämme. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän ei pitäisi tehdä mitään työtä, joka estäisi meitä kiinnittämästä koko huomiotamme hengellisiin asioihin. Herra sanoi israelilaisille: ”Silloin et saa tehdä mitään työtä, et sinä eikä sinun poikasi eikä tyttäresi, orjasi eikä orjattaresi, ei juhtasi” (2. Moos. 20:10). Profeettamme ovat sanoneet meille, että meidän ei pidä tehdä ostoksia, metsästää, kalastaa, käydä urheilutapahtumissa tai osallistua sen kaltaiseen toimintaan tuona päivänä.

Vanhin Spencer W. Kimball on kuitenkin varoittanut, että jos vain vetelehdimme mitään tekemättä sapattina, emme pidä tuota päivää pyhänä. Lepopäivänä kaivataan rakentavia ajatuksia ja tekoja. (Ks. Kirkon presidenttien opetuksia: Spencer W. Kimball, 2006, s. 182.)

Mitä voimme sitten tehdä sapattina? Profeetta Jesaja ehdotti, että meidän tulee olla ajamatta omia etujamme ja nimittää ”sapattia ilon päiväksi ja Herran pyhää päivää kunnian päiväksi” (Jes. 58:13).

Meidän pitäisi harkita vanhurskaita asioita, joita voimme tehdä lepopäivänä. Voimme pyhittää lepopäivän esimerkiksi käymällä kirkon kokouksissa, lukemalla pyhiä kirjoituksia ja kirkkomme johtajien sanoja, käymällä katsomassa sairaita, iäkkäitä ja rakkaitamme, kuuntelemalla kohottavaa musiikkia ja laulamalla kirkon lauluja, kiittämällä ja ylistämällä taivaallista Isäämme rukoillen, tekemällä kirkon palvelutyötä, valmistelemalla sukututkimusasiakirjoja ja henkilöhistoriaa, kertomalla uskoa vahvistavia kertomuksia ja todistamalla perheenjäsenille ja jakamalla heidän kanssaan hengellisiä kokemuksia, kirjoittamalla kirjeitä lähetyssaarnaajille ja rakkaille, paastoamalla jonkin erityisen asian vuoksi sekä viettämällä aikaa lasten ja muiden kanssa kotona.

Päättäessämme, mihin muihin toimintoihin meidän on sopivaa osallistua lepopäivänä, meidän tulee kysyä itseltämme: Kohottaako ja innoittaako se minua? Osoittaako se kunnioitusta Herraa kohtaan? Ohjaako se ajatukseni Häneen?

Saattaa olla tilanteita, joissa meitä vaaditaan tekemään työtä sapattina. Meidän tulee välttää sitä mikäli suinkin mahdollista, mutta silloin kun se on ehdottoman välttämätöntä, meidän tulee kuitenkin säilyttää mahdollisuuksien mukaan sapatin jumalanpalveluksen henki sydämessämme.

  • Ajattele jotakin, mitä voit tehdä parantaaksesi pyrkimyksiäsi pyhittää lepopäivä. Jos sinulla on lapsia tai lastenlapsia, mieti, mitä voit tehdä auttaaksesi heitä ymmärtämään sapatin merkityksen.

Siunauksia sapatin pyhittämisestä

  • Mitä siunauksia me saamme, kun pyhitämme lepopäivän?

Jos pidämme lepopäivän kunniassa, voimme saada suuria hengellisiä ja ajallisia siunauksia. Herra on sanonut, että jos pyhitämme lepopäivän kiitollisin ja iloisin sydämin, tulemme täyttymään ilolla. Hän on luvannut:

”Maan täyteys on teidän – – ravinnoksi tai vaatteiksi, asunnoiksi tai aitoiksi tai hedelmätarhoiksi tai puutarhoiksi tai viinitarhoiksi;

niin, kaikki, mikä tulee maasta omana aikanansa, on tehty ihmisen hyödyksi ja käytettäväksi, sekä miellyttämään silmää että ilahduttamaan sydäntä;

niin, ravinnoksi ja vaatteiksi, mauksi ja tuoksuksi, vahvistamaan ruumista ja elävöittämään sielua” (OL 59:16–19).

Muita pyhien kirjoitusten kohtia