Luku 27

Työ ja henkilökohtainen vastuu

Työ on iankaikkinen periaate

Mitkä kokemuksesi ovat osoittaneet sinulle työn tärkeyden?

Taivaallinen Isämme ja Jeesus Kristus ovat omalla esimerkillään ja opetuksillaan osoittaneet meille, että työ on tärkeää taivaassa ja maan päällä. Jumala teki työtä luodessaan taivaat ja maan. Hän sai vedet kokoontumaan yhteen paikkaan ja maan kamaran tulemaan näkyviin. Hän sai maan kasvamaan ruohoja, kasveja ja puita. Hän loi auringon, kuun ja tähdet. Hän loi jokaisen elävän olennon meressä ja maan päällä. Sitten Hän asetti Aadamin ja Eevan maan päälle hoitamaan sitä ja vallitsemaan kaikkia eläviä olentoja. (Ks. 1. Moos. 1:1–28.)

Jeesus sanoi: ”Minun Isäni tekee työtään taukoamatta, ja niin teen myös minä” (Joh. 5:17). Hän sanoi myös: ”Meidän on tehtävä niitä tekoja, joita lähettäjäni meiltä odottaa” (Joh. 9:4).

Meitä on käsketty tekemään työtä

Työ on ollut elämäntapana maan päällä siitä lähtien kun Aadam ja Eeva lähtivät Eedenin puutarhasta. Herra sanoi Aadamille: ”Otsa hiessä sinun on hankittava leipäsi” (1. Moos. 3:19). Aadam ja Eeva tekivät työtä pelloilla täyttääkseen omat ja lastensa tarpeet (ks. Moos. 5:1).

Herra sanoi Israelin kansalle: ”Kuutena päivänä tee työtä” (2. Moos. 20:9).

Palautetun kirkon alkuaikoina Herra sanoi myöhempien aikojen pyhille: ”Nyt minä, Herra, en ole mieltynyt Siionin asukkaisiin, sillä heidän keskuudessaan on laiskureita” (OL 68:31).

Eräs Jumalan profeetta on sanonut: ”Työ on jälleen saatettava kunniaansa kirkkomme jäsenten elämän hallitsevana periaatteena” (Heber J. Grant, Kirkon presidenttien opetuksia: Heber J. Grant, 2003, s. 121).

Velvollisuudet perheessä

Mitä velvollisuuksia isillä, äideillä ja lapsilla on kodissa? Mitä perheenjäsenet voivat tehdä jakaakseen työt?

Vanhemmat tekevät yhdessä työtä pitääkseen huolta perheensä fyysisestä, hengellisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Heidän ei koskaan pidä odottaa kenenkään pitävän huolta tästä velvollisuudesta heidän puolestaan. Apostoli Paavali on kirjoittanut: ”Mutta se, joka ei huolehdi omaisistaan ja kaikkein lähimmistään, on kieltänyt uskonsa ja on epäuskoista pahempi” (1. Tim. 5:8).

Avioparien tulee tavoitella Herran innoitusta ja noudattaa profeettojen neuvoja jakaessaan yksittäisiä tehtäviä. Sellaisen kodin luominen, jossa evankeliumin periaatteita opetetaan päivittäin ja jossa vallitsee rakkaus ja järjestys, on yhtä tärkeää kuin ruoan ja vaatetuksen perustarpeista huolehtiminen.

Lasten tulee tehdä oma osansa perheen töistä. Lasten täytyy saada kykyjänsä vastaavia tehtäviä. Heitä pitää kiittää, kun he ovat onnistuneet. Hyvät työskentelyasenteet, -tavat ja -taidot opitaan kodissa onnistumisen kokemuksista.

Joskus ihmiset kohtaavat vaikeuksia yrittäessään pitää huolta perheestään. Pitkällinen sairaus, puolison menettäminen tai iäkkään vanhemman muutto asumaan perheen kanssa voivat lisätä tehtävien määrää kodissa. Taivaallinen Isämme muistaa perheitä, jotka ovat tällaisissa tilanteissa, ja antaa niille voimia hoitaa velvollisuutensa. Hän siunaa aina heitä, jos he anovat uskoen.

Voimme iloita työstämme

Miten asenteemme vaikuttaa työhömme?

Joillekuille työ on ikävää raatamista. Toisille se on jännittävä osa elämää. Yksi tapa saada elämästä irti mahdollisimman paljon on oppia rakastamaan työntekoa.

Kaikki meistä eivät voi valita sitä, millaista työtä teemme. Jotkut meistä tekevät pitkiä työpäiviä saadakseen edes välttämättömimmän. Sellaisesta työstä on vaikea nauttia. Kuitenkin kaikkein onnellisimmat ihmiset ovat oppineet nauttimaan työstään, olipa se mitä tahansa.

Voimme auttaa toisiamme työssämme. Raskainkin taakka kevenee, kun joku jakaa sen kanssamme.

Asenteemme työtä kohtaan on hyvin tärkeä. Seuraava kertomus osoittaa, kuinka eräs mies näki arkipäiväistä työtään pitemmälle. Eräs matkustaja kulki kivilouhoksen ohitse ja näki kolme miestä työssä. Hän kysyi jokaiselta mieheltä, mitä tämä teki. Jokaisen miehen vastaus paljasti erilaisen asenteen samaa työtä kohtaan. ”Louhin kiveä”, vastasi ensimmäinen mies. Toinen vastasi: ”Ansaitsen kolme kultarahaa päivässä.” Kolmas mies hymyili ja sanoi: ”Autan rakentamaan Jumalan huonetta.”

Voimme palvella Jumalaa missä tahansa rehellisessä työssä. Kuningas Benjamin, nefiläinen profeetta, sanoi: ”Kun olette lähimmäistenne palveluksessa, olette pelkästään Jumalanne palveluksessa” (Moosia 2:17). Vaikka työmme tuottaisi vain välttämättömimmän itsellemme tai perheellemme, autamme kuitenkin joitakuita Jumalan lapsia.

Kuinka voimme parantaa asennettamme työntekoon?

Jumala tuomitseen joutilaisuuden

Herra ei ole mielistynyt laiskoihin ja joutilaisiin. Hän on sanonut: ”Älköönkä laiskurilla olko sijaa kirkossa, ellei hän tee parannusta ja paranna tapojaan” (OL 75:29). Hän on antanut myös käskyn: ”Älä ole laiska, sillä se, joka on laiska, ei saa syödä työmiehen leipää eikä pitää tämän vaatteita” (OL 42:42).

Kirkon alkuajoista lähtien profeetat ovat opettaneet myöhempien aikojen pyhiä olemaan riippumattomia ja omavaraisia sekä välttämään joutilaisuutta. Todellinen myöhempien aikojen pyhä ei halua vapaaehtoisesti siirtää elatuksensa taakkaa toisille. Hän hankkii itselleen ja perheelleen elämän välttämättömyydet niin pitkään kuin voi.

Kaikkien kirkon jäsenten tulee mahdollisuuksiensa mukaan ottaa tehtäväkseen huolehtia sukulaisistaan, jotka eivät kykene itse huolehtimaan toimeentulostaan.

Miten joutilaisuus vaikuttaa ihmiseen? Entä perheeseen? Entä yhteisöön?

Työ, virkistäytyminen ja lepo

Miksi on tärkeää säilyttää elämässä tasapaino työn, virkistäytymisen ja levon välillä?

Meidän jokaisen pitäisi löytää oikea tasapaino työn, virkistäytymisen ja levon välillä. Vanha sanonta kuuluu: ”Kaikkein raskainta työtä on olla tekemättä mitään, koska silloin ei voi koskaan pysähtyä lepäämään.” Ilman työtä levolla ja virkistyksellä ei ole mitään merkitystä.

Lepo ei ole ainoastaan miellyttävää ja välttämätöntä, vaan meitä on käsketty lepäämään sapatinpäivänä (ks. 2. Moos. 20:10; OL 59:9–12). Tämä lepopäivä aina kuuden työpäivän jälkeen antaa virkistystä seuraavia päiviä varten. Herra lupaa myös ”maan täyteyden” niille, jotka pyhittävät lepopäivän (ks. OL 59:16–20; ks. myös luku 24 tässä kirjassa).

Muina viikonpäivinä voimme työnteon lisäksi käyttää aikaa kykyjemme kehittämiseen ja harrastuksista, virkistyksestä ja muusta piristävästä toiminnasta nauttimiseen.

Mitä voimme tehdä säilyttääksemme hyvän tasapainon työn, virkistäytymisen ja levon välillä? Kuinka vanhemmat voivat auttaa lapsiaan säilyttämään tämän tasapainon?

Työn siunaukset

Mitä siunauksia saa rehellisestä työstä?

Herra sanoi Aadamille: ”Otsa hiessä sinun on hankittava leipäsi” (1. Moos. 3:19). Sen lisäksi että tämä on ajallinen laki, se oli tarkoitettu myös Aadamin sielun pelastukseksi. Hengellisen, henkisen ja ruumiillisen työn välillä ei ole mitään todellista eroa. Työ on meille jokaiselle välttämätöntä voidaksemme kasvaa, kehittääksemme luonnettamme ja saadaksemme monenlaista tyydytystä, jota laiskuri ei koskaan tunne.

Presidentti David O. McKay on sanonut: “Oivaltakaamme, että etuoikeus tehdä työtä on lahja, että voima tehdä työtä on siunaus, että rakkaus työhön on menestystä” (Pathways to Happiness, 1957, s. 381).

”Ihmiset ovat, jotta heillä voisi olla ilo” (2. Nefi 2:25). Työ on avain täydelliseen iloon Jumalan suunnitelmassa. Jos olemme vanhurskaita, voimme palata asumaan taivaallisen Isämme luona, ja meillä tulee olemaan työtä tehtävänä. Kun meistä tulee Hänen kaltaisiaan, meidän työmme tulee olemaan Hänen työnsä kaltaista. Hänen työnsä on ”ihmisen kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän toteuttaminen” (Moos. 1:39).

Muita pyhien kirjoitusten kohtia

Moos. 4:23–25 (Aadamia käskettiin tekemään työtä koko elinaikansa ravintonsa hankkimiseksi)
OL 56:16–17 (Jumala varoittaa rikkaita ja köyhiä ahneudesta, kateudesta ja laiskuudesta)
OL 58:26–29 (ihmisten tulee tehdä innokkaasti työtä hyvän asian puolesta)
Matt. 25:14–30 (vertaus talenteista)
Ef. 4:28 (älkää enää varastako, vaan tehkää työtä)
1. Tess. 4:11–12 (tehkää työtä omilla käsillänne)
2. Nefi 5:17 (Nefi opetti kansaansa tekemään työtä ja ahkeroimaan)