Kirjat ja oppiaiheet
Luku 8: Taivaallisen Isämme rukoileminen

Luku 8

Taivaallisen Isämme rukoileminen

A woman sitting at a desk with the scriptures open in front of her. She has her hands clasped and eyes closed in prayer.

Mitä rukous on?

Jeesus on opettanut: ”Teidän täytyy aina rukoilla Isää minun nimessäni” (3. Nefi 18:19).

Rukous on yksi suurimmista siunauksistamme ollessamme täällä maan päällä. Rukouksen avulla me voimme olla yhteydessä taivaalliseen Isäämme ja tavoitella Hänen johdatustaan päivittäin.

Rukous on vilpitöntä, harrasta puhetta taivaallisen Isämme kanssa. Meidän tulee rukoilla Jumalaa eikä ketään muuta. Emme rukoile ketään muuta olentoa emmekä mitään ihmisen tai Jumalan tekemää (ks. 2. Moos. 20:3–5).

Miksi me rukoilemme?

Rukous on ollut tärkeä osa evankeliumia maailman alusta asti. Herran enkeli käski Aadamia ja Eevaa tekemään parannuksen ja huutamaan avuksi Jumalaa Pojan nimessä (ks. Moos. 5:8). Tätä käskyä ei ole koskaan kumottu. Rukous auttaa meitä pääsemään lähemmäksi Jumalaa. Rukouksemme vaikuttavat kaikkiin ajatuksiimme, sanoihimme ja tekoihimme.

Meidän tulee rukoilla saadaksemme voimaa vastustaa Saatanan ja hänen seuraajiensa kiusauksia (ks. 3. Nefi 18:15; OL 10:5). Meidän tulee rukoilla tunnustaaksemme syntimme Jumalalle ja pyytääksemme Häneltä anteeksiantoa (ks. Alma 38:14).

Meidän tulee rukoilla Herran johdatusta ja apua jokapäiväisessä elämässämme. Meidän on tarpeen rukoilla perheemme ja ystäviemme, lähimmäistemme, satomme ja eläintemme sekä jokapäiväisen työmme ja muiden toimiemme puolesta. Meidän tulee rukoilla varjelusta vihollisiltamme. (Ks. Alma 34:17–27.)

Meidän tulee rukoilla ilmaistaksemme rakkautta taivaallista Isäämme kohtaan ja tunteaksemme Hänen läheisyyttään. Meidän tulee rukoilla Isäämme kiittääksemme Häntä hyvinvoinnistamme ja hyvistä oloistamme sekä kaikesta siitä, mitä Hän antaa meille joka päivä (ks. 1. Tess. 5:18). Meidän on tarpeen rukoilla pyytääksemme taivaalliselta Isältämme voimaa elää evankeliumin mukaan.

Meidän tulee rukoilla, jotta voisimme pysyä sillä kaidalla ja kapealla polulla, joka johtaa iankaikkiseen elämään. Meidän täytyy rukoilla Jumalaa, kaiken vanhurskauden tuojaa, jotta voisimme olla vanhurskaita ajatuksissamme, sanoissamme ja teoissamme.

  • Kuinka rukous on auttanut sinua pääsemään lähemmäksi taivaallista Isää?

Milloin meidän tulee rukoilla?

Me voimme rukoilla joko ääneti tai ääneen aina kun tunnemme tarvetta olla yhteydessä taivaalliseen Isäämme. Joskus meidän täytyy olla yksin vuodattaaksemme sielumme Hänelle (ks. Matt. 6:6). Sen lisäksi voimme rukoilla suorittaessamme jokapäiväisiä toimiamme. Voimme rukoilla ollessamme kirkon kokouksessa, kotona, kävellessämme kadulla, tehdessämme työtä, valmistaessamme ateriaa tai missä tahansa olemmekin ja mitä tahansa teemmekin. Voimme rukoilla mihin aikaan tahansa päivällä tai yöllä. Voimme rukoilla, kun olemme yksin tai kun olemme toisten ihmisten seurassa. Voimme pitää taivaallisen Isämme ajatuksissamme joka hetki (ks. Alma 34:27). Voimme rukoilla alati (ks. OL 10:5).

Joskus meidän ei ehkä tee mieli rukoilla. Olemme kenties vihaisia tai masentuneita tai järkyttyneitä. Sellaisina hetkinä meidän pitäisi erityisesti yrittää rukoilla (ks. 2. Nefi 32:8–9).

Meidän jokaisen tulee rukoilla yksinämme vähintään joka ilta ja joka aamu. Pyhissä kirjoituksissa puhutaan rukoilemisesta aamuin, keskipäivin ja illoin (ks. Alma 34:21).

Meitä on käsketty pitämään perherukouksia, jotta perhettämme siunattaisiin (ks. 3. Nefi 18:21). Kirkkomme johtajat ovat neuvoneet meitä rukoilemaan perheenä joka aamu ja ilta.

Meillä on myös etuoikeus rukoilla kiittääksemme ruoasta ja pyytääksemme sille siunausta ennen jokaista ateriaa.

Aloitamme ja päätämme kaikki kirkkomme kokoukset rukouksella. Kiitämme Herraa Hänen siunauksistaan ja pyydämme Hänen apuaan, jotta voisimme palvella Häntä tavalla, joka miellyttää Häntä.

Kuinka meidän tulee rukoilla?

Siihen katsomatta, missä olemme, seisommeko vai olemmeko polvistuneina, rukoilemmeko ääneen vai ääneti, rukoilemmeko yksin vai ryhmän puolesta, meidän tulee aina rukoilla uskoen, ”vilpittömin sydämin, vakain aikein” (Moroni 10:4).

Kun rukoilemme taivaallista Isäämme, meidän tulee kertoa Hänelle, mitä todella tunnemme sydämessämme, uskoutua Hänelle, pyytää Häneltä anteeksiantoa, anoa hartaasti Häneltä, kiittää Häntä, ilmaista rakkautemme Häntä kohtaan. Meidän ei pidä toistella merkityksettömiä sanoja ja lauseita (ks. Matt. 6:7–8). Meidän tulee aina pyytää, että Hänen tahtonsa tapahtuisi, muistaen, että se, mitä haluamme, ei ehkä ole meidän parhaaksemme (ks. 3. Nefi 18:20). Lopuksi päätämme rukouksemme Jeesuksen Kristuksen nimessä (ks. 3. Nefi 18:19).

Kuinka rukouksiin vastataan?

  • Minkähän vuoksi rukouksiin saatuja vastauksia ei aina heti huomaa? Mistähän syystä emme saa vastauksia rukouksiimme aina silloin kun haluamme tai siten kuin haluamme?

Vilpittömiin rukouksiimme vastataan aina. Joskus vastaus saattaa olla kielteinen, koska se, mitä olemme pyytäneet, ei olisi meidän parhaaksemme. Joskus vastaus on myönteinen, ja saamme lämpimän, hyvän tunteen siitä, mitä meidän pitää tehdä (ks. OL 9:8–9). Joskus vastaus on ”odota jonkin aikaa”. Rukouksiimme vastataan aina sinä hetkenä ja sillä tavalla, jonka Herra tietää auttavan meitä parhaiten.

Toisinaan Herra vastaa rukouksiimme toisten ihmisten välityksellä. Hyvä ystävä, aviomies tai vaimo, isä, äiti tai joku muu perheenjäsen, johtaja kirkossa, lähetyssaarnaaja – kuka tahansa näistä voi saada innoitusta tehdä tekoja, jotka vastaavat rukouksiimme. Tästä on esimerkkinä erään nuoren äidin kokemus. Hänen vauvansa oli loukkaantunut tapaturmassa kotona. Äidillä ei ollut mitään keinoa viedä vauvaa lääkäriin. Hän oli juuri muuttanut alueelle eikä tuntenut naapureitaan. Nuori äiti rukoili apua. Muutaman minuutin kuluttua naapurissa asuva rouva tuli ovelle sanoen: ”Minusta tuntui, että minun pitäisi tulla katsomaan, tarvitsetko apua.” Naapuri auttoi nuorta äitiä viemään vauvan lääkäriin.

Usein Jumala antaa meille voimaa, jonka avulla voimme itse vastata omiin rukouksiimme. Kun rukoilemme apua, meidän tulee tehdä kaikki voitavamme toteuttaaksemme sen, mitä haluamme.

Kun elämme Jeesuksen Kristuksen evankeliumin mukaan ja rukoilemme aina, tulemme saamaan iloa ja onnea. ”Ole nöyrä, niin Herra, sinun Jumalasi, johdattaa sinua kädestä ja antaa sinulle vastauksen rukouksiisi” (OL 112:10).

  • Millä tavoin taivaallinen Isä on vastannut sinun rukouksiisi?

Muita pyhien kirjoitusten kohtia ja lähteitä