Femanakoʻaki ʻa e Tangata mo e Tangata pea mo e Fefine mo e Fefine
Te u lava fēfē ʻo tokoniʻi ʻa kinautolu ʻi hoku uōtí pe siteikí ke nau ongoʻi ʻoku ʻofaʻi, fakamahuʻingaʻi, pea fie maʻu kinautolú?


“Te u lava fēfē ʻo tokoniʻi ʻa kinautolu ʻi hoku uōtí pe siteikí ke nau ongoʻi ʻoku ʻofaʻi, fakamahuʻingaʻi, pea fie maʻu kinautolú?” Femanakoʻaki ʻa e Fefine mo e Fefine pe Tangata mo e Tangata: Kau Taki ʻo e Siasí (2020)

“Te u lava fēfē ʻo tokoniʻi ʻa kinautolu ʻi hoku uōtí pe siteikí ke nau ongoʻi ʻoku ʻofaʻi, fakamahuʻingaʻi, pea fie maʻu kinautolú?” Femanakoʻaki ʻa e Fefine mo e Fefine pe Tangata mo e Tangata: Kau Taki ʻo e Siasí

Te u lava fēfē ʻo tokoniʻi ʻa kinautolu ʻi hoku uōtí pe siteikí ke nau ongoʻi ʻoku ʻofaʻi, fakamahuʻingaʻi, pea fie maʻu kinautolú?

ʻOku Mahuʻinga ke Ongoʻi ʻe he Kakaí ʻOku Fie Maʻu Kinautolu

ʻI heʻetau hoko ko e kāingalotu ʻo e Siasí, ʻoku ʻi ai hotau fatongia ke fakatupu ha ʻātakai fepoupouaki mo ʻofa maʻa hotau kāingá kotoa. ʻOku hanga ʻe he faʻahinga founga fepoupouaki peheé ʻo ʻai ke toe faingofua ange hono moʻui ʻaki ʻo e ongoongoleleí pea mo e fekumi ki he Laumālié lolotonga hono fonongaʻia ha faʻahinga tafaʻaki pē ʻo e moʻui fakamatelié.

“ʻOku ʻikai ke u tui kuó u fetaulaki mo ha taha te ne taʻe fie kau atu ki ha meʻa ʻoku ongoʻi leleiʻia ai, pea ngaohi ai ia ke ne ongoʻi ʻoku ʻi ai hono mahuʻinga.

“Ko e taimi ʻoku fifili ai e kakaí, ʻOku ʻi ai nai ha potu moʻokú? mahalo pē ʻoku ʻi ai ha ngaahi ʻuhinga ki ai, ka ʻoku nau fehuʻia ʻeni, ʻOku ou feʻunga nai? ʻOku ou feʻunga nai ke u ʻi heni? ʻOku nau fuʻu fie maʻu koā au? Pea ʻoku ou fie tala atu moʻoni, ‘ʻIo!’

“ʻOku ou fakakaukau ki he fakafehoanaki ʻa Paula, ʻa ia ʻoku ou saiʻia ʻaupito aí, [ko e] Siasí ko e sino ia ʻo Kalaisí. Pea ʻokú ne pehē ʻoku papitaiso kitautolu ki he sino ko iá. Pea ʻokú ne pehē ko e sino pē ia ʻe taha. Ko e ngaahi kupú ʻoku lahi, ka ko e sino pē ʻe taha.

“ʻOku mahino kiate au ʻa e ongo ʻoku maʻu ʻe he kakaí he taimi ʻe niʻihi ʻoku ʻikai ke fie maʻu kinautolú. Pea ko e taimi ʻe niʻihi ʻoku halaia ha niʻihi ʻi heʻenau pehē ʻoku ʻikai ke tau fie maʻu e tokotahá ni; ʻoku ʻikai ke tau fie maʻu e tokotaha koeé; ʻoku tau sai pē ʻi he tuʻunga ʻoku tau ʻi aí. ʻOku ʻikai moʻoni ha taha ʻiate kinautolu. ʻOku ʻikai ko e founga faka-Kalisitiané ia. ʻOku ʻikai ko e founga ia ʻoku ʻafioʻi mai ai kitautolu ʻe Kalaisí. ʻOkú Ne ʻafio mai kiate kitautolu ʻoku tau maʻu ha mahuʻinga taʻengata. Pea neongo pe ko e hā hotau tūkunga ʻi he taimi ko iá, ka ʻoku ʻi ai e sino ʻo Kalaisí ke poupouʻi ʻa e mēmipa takitaha. ʻI he taimi ʻoku ongoʻi tuēnoa ai ha tahá—ʻoku ʻikai ke u fakaʻikaiʻi ʻa hono moʻoni ʻo e ongo ko iá mo e ʻuhinga ʻoku fakanatula ai ke ongoʻi peheé—ka ko e taimi pē ʻoku tau ongoʻi pehē aí, ʻoku fie maʻu ke tau takitaha mālōlō ʻo fakakaukau, naʻe pekia ʻa Sīsū Kalaisí maʻaku. Naʻe ʻafioʻi ʻe Sīsū Kalaisi ʻoku ou taau mo Hono taʻataʻá. Pea ʻokú Ne ʻofa ʻiate au. ʻOku ʻi ai ʻEne ngaahi fakatuʻamelie maʻaku. Pea te Ne lava ʻo fai ha lelei ʻi heʻeku moʻuí. ʻE lava ke liliu au ʻe Heʻene ʻaloʻofá. Pea mahalo ko e tokotaha ʻoku tangutu ʻi hoku tafaʻakí, ʻo ʻikai tokanga mai pe fakaʻamu ke ʻunu ke mamaʻó, mahalo ʻoku ʻikai pehē ia. Ka ʻoku ʻikai liliu ai ʻa hono moʻoni ʻo e meʻa ʻoku ongoʻi ʻe Kalaisi kiate aú, mo e ngaahi meʻa te u malava ʻia Kalaisí.

“ʻOku ou loto-mamahi kapau ʻe haʻu ha taha ʻoku ofeʻingofua ʻo pehē mai, ‘ʻOku ou fie kau mai. ʻOku ou fie ʻi heni,’ pea hili pē ko iá peá ne taʻetokaʻi pe ʻikai toe fie kau mai. Pea ʻoku fakamamahi ia. ʻOku fakamamahi moʻoni ia. Kuo pau ke tau toe lelei ange ai.

“Ko e faikehekehe ʻoku tau ʻilo he taimí ni ʻi he Siasí, mahalo ko e kamataʻangá pē ia. Ko hono moʻoní, ʻoku ou tui te tau mamata ki ha faikehekehe lahi ange. Naʻe ʻi ai ha fuʻu faikehekehe lahi ʻi he Siasí he kuonga muʻá. Pea ʻoku ʻikai ko ha faikehekehe noaʻia pē ka ko e foʻi moʻoniʻi meʻa ko ia ʻe lava ke ʻomi ʻe he kakaí ha ngaahi meʻafoaki mo ha ngaahi fakakaukau kehekehe, pea mo e ngaahi aʻusia mo e puipuituʻa mo e ngaahi pole kehekehe lahi ʻoku fehangahangai mo e kakaí, te ne fakahaaʻi mai ai ʻa e meʻa ʻoku mahuʻinga moʻoni ʻi he ongoongolelei ʻo Kalaisí. Pea ko e konga lahi ʻo e ngaahi meʻa kehé, ʻa ia mahalo naʻe maʻu ʻi he fakalau ʻa e taimí pea ʻoku lahi ange ʻene fakaetukufakaholó ʻi he fakatokāteliné, ʻe fakaʻau pē ke mole atu ia pea te tau lava leva ʻo ako moʻoni ke hoko ko ha kau ākonga” (D. Todd Christofferson, “Is There a Place for Me?ChurchofJesusChrist.org).

Paaki