Femanakoʻaki ʻa e Tangata mo e Tangata pea mo e Fefine mo e Fefine
ʻE founga fēfē haʻaku tokoni ki he “tokotaha” ʻi he kāingalotú ʻoku LGBTQ?


“ʻE founga fēfē haʻaku tokoni ki he “tokotaha” ʻi he kāingalotú ʻoku LGBTQ?” Femanakoʻaki ʻa e Fefine mo e Fefine pe Tangata mo e Tangata: Kau Taki ʻo e Siasí (2020)

“ʻE founga fēfē haʻaku tokoni ki he “tokotaha” ʻi he kāingalotú ʻoku LGBTQ?” Femanakoʻaki ʻa e Fefine mo e Fefine pe Tangata mo e Tangata: Kau Taki ‘o e Siasí

ʻE founga fēfē haʻaku tokoni ki he “tokotaha” ʻi he kāingalotú ʻoku LGBTQ?

Hiki Hake pea Fakamālohia

“ʻI he taimi ʻokú ke tokanga taha ai ki he tokotahá, te ke lava moʻoni ʻo hiki hake mo fakamālohia koe. Naʻá ku maʻu ʻa e faingamālie ke ʻaʻahi ki ha ngaahi feituʻu kehekehe ʻi he māmaní. Pea naʻa mau maʻulotu ʻi ha ngaahi uooti mo e ngaahi kolo kehekehe ʻo e Siasí. Pea ʻoku ou tui ʻoku faingofua ke tokanga taha pē ki ha falukunga kakai tokosiʻi pea ongoʻi leva ko e founga pē ia ʻe taha ke moʻui aí, kae ʻoua leva kuó te mamata ki ha kakai ʻoku kehe meiate kita, ʻi ha ngaahi founga kehekehe. Te u pehē, ko e taimi ʻoku tau ʻilo lahi ange ai ki he niʻihi kehé, ko e taimi ʻoku tau fakakaukau ai ki he niʻihi kehé, ʻoku tokoni ia ke tau ʻiloʻi ko ha fāmili kotoa pē kitautolu, ko ha fāmili ʻi he Tamai Hēvaní. …

“Mahalo ʻe pehē mai ʻe ha taha ia, ‘ʻOku ʻikai ke u fie maʻu ʻe au ha toe kakai kehe.’ Kae mahalo ʻoku ʻi ai haʻanau fiemaʻu meiate koe. ʻI hoʻo fili ke feohi mo e niʻihi kehé, ʻokú ke faitāpuekina ai e moʻui ʻa ha taha kehe.

“ʻOku ou tui ko e taha ʻo e ngaahi meʻa te tau lava ʻo fakahokó ko e tokanga taha ki he toko tahá ko iá Te ke lava nai ʻo fekumi ki ha taha ʻoku hangē te ne saiʻia ke talatalanoá pe ʻokú ne fie maʻu ha taha ke fanongo ange kiate iá? Te ke lava ʻo kumi ʻa e tokotaha ʻoku tangutu mavahé, ʻoku ʻikai tangutu fakataha mo e niʻihi kehé? ʻOkú ne ʻomi leva ha taumuʻa kiate au. ʻOkú ne ʻomi ha taumuʻa kiate kitautolu, ʻi he taimi ʻoku ʻikai ke tau ongoʻi fiemālie ai ʻi ha ngaahi kulupu tokolahí ka ʻoku tau tokanga taha pē ki he toko tahá.

“Ko e taha ʻo e ngaahi founga lelei taha ke faʻu ʻaki ha vā fetuʻutaki ʻoku leleí ko e ʻikai omi mo ha ngaahi fakamahamahalo pe maʻu ha ngaahi fakakaukau angamaheni, ka ko e maʻu ha fakakaukau mo ha loto ʻoku tauʻatāiná. Ko e taimi ʻe niʻihi ʻoku tau faʻa fakakalakalasi ʻa e kakaí, pe fakamahamahalo ko e ʻuhinga ʻoku nau pehē aí koeʻuhi ko ha tūkunga pau ʻi heʻenau moʻuí pe ko honau fāmilí. Pea ʻoku fakaʻohovale maʻu pē; kapau ʻe tauʻatāina ho fakakaukaú pea mo ho lotó, te ke ʻilo ha ngaahi meʻa lahi ʻoku fakaʻofoʻofa fekauʻaki mo e kakaí naʻe ʻikai ke ke ʻamanaki ki ai. ʻI hoʻo aʻusia, mamata, pea mo fakaava ho lotó ki he kakai kehé, te ke sio ʻo ʻiloʻi ʻoku tau kau kotoa pē” (Jean B. Bingham,“Tokanga Taha ki he Toko Tahá,” ChurchofJesusChrist.org).

Tanumaki ha Vā Fetuʻutaki mo Kalaisi

“ʻOku mahuʻinga ki he toko taha fakafoʻituitui kotoa pē ke ʻi ai hano vā fetuʻutaki mo Kalaisi, he ko e fakamoʻuí ko ha aʻusia fakataautaha mo fakafoʻituitui ia.

“ʻOku ʻikai ke tau fakahaofi fakahaʻofanga lotu ʻa e kakaí. ʻOku fakahaofi fakafoʻituitui taha taha pe kitautolu Ko ha vā fetuʻutaki fakataautaha ʻeni mo Kalaisi. ʻOku maʻu ʻe he Fakamoʻuí ha mahino kiate kitautolu koeʻuhí ʻoku ʻikai ke Ne hoko ko ha foʻi fakakaukau pē. Koeʻuhí ko e ʻAlo moʻoni Ia ʻo e ʻOtuá ʻokú Ne moʻui mo mānava. Ko e ʻAlo moʻui ʻo e ʻOtua moʻuí. Ko ʻeku pōpoaki ki he kakai ʻoku nau fakakaukau kuo fuʻu lahi ʻenau faiangahalá pe fuʻu mamaʻo ʻenau hē mei he halá pe fuʻu fuoloa ʻenau mamaʻó ʻo hangē ka ʻikai toe lava ha foki mai ki he haʻofangá, ʻoku ʻikai ha taha ʻe maʻulalo ange ʻi he ulo ʻa e maama ʻa Kalaisí. ʻOku ʻikai ke malava ia.

“ʻOku ou tui … ko e kau atu ko ia ki he sākalamēnití, ʻa e ʻohomohe ʻa e ʻEikí, ko e meʻa lahi taha ia te tau lava ʻo fakahoko fakauike ke fakahaaʻi ai ʻoku tau tali Ia pea ko e moʻoni ʻe ʻi ai ha meʻaʻofa mo ha mālohi ʻe toe maʻu mei ai. ʻI heʻetau omi ke kaú pea kau mālohi mo e Fakamoʻuí ʻi he ngāue ko iá, ʻoku foki mai ʻa e mālohi mo e kau fakataha ko iá kiate kitautolu, pea ʻoku tau mavahe mei he haʻofanga mo e fakatahaʻanga ko iá mo ha mālohi mo e mahino meiate Ia ʻa ia ne teʻeki ke tau maʻu kimuʻa. ʻOku kau ʻi hono ʻuhingá ʻa ʻetau maʻu ha mahino lelei ange kiate Iá. Ka ʻoku mahino lelei ʻoku fakafofongaʻi ai ʻa e moʻoniʻi meʻa ʻokú Ne maʻu ha mahino kiate kitautolú. Ko ʻeku aʻusia fakatāutahá, kae pehē ki hoku uiuiʻi fakaeʻaposetoló, ke fakahā fakafoʻituitui ʻoku ʻafioʻi kitautolu ʻe Kalaisi. Kuó Ne foua ʻa e ngaahi vahaʻa hala fakamamahi, faingataʻa, mo fonu ʻahiʻahi ʻo ʻetau moʻuí. ʻOku ʻikai ke u ʻiloʻi ʻa e founga naʻá Ne lava ʻo fakahoko ai iá. ʻOku ʻikai ke u ʻilo. Naʻe ʻikai ke Ne vete mali. Ko ia ʻe lava ke ke pehē, ‘ʻOku founga fēfē leva ʻa ʻEne ʻafioʻi aú, he kuó u ʻosi ʻausia ʻeau?’ ʻOku ʻikai ke u ʻilo pe ʻoku anga fēfē ʻEne fakahoko iá. Ka ʻo kapau kuo vete mali ha taha, ʻoku mahino ia kiate Ia.

“Hangē ka ongo ngali kehé ʻeni, ka naʻe ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻiate au, ʻi ha founga naʻe mei tatau pē mo ʻEne ʻofa ʻi Hono ʻAlo Tofu Pē Taha naʻe Fakatupú. Ka ʻoku lava ke u pehē: Naʻá Ne foaki Hono ʻAlo Tofu Pē Taha naʻe Fakatupú maʻaku. Pea ʻoku fakamatalaʻi ʻe he meʻá ni ʻa hoku mahuʻinga ʻi Hono ʻaó pea ʻi he ʻao ʻo e Fakamoʻuí pea mo ʻEne finangalo ke foua ʻa Ketisemani pea mo Kalevale maʻakú. He ʻikai ke u teitei foua ia. ʻOku ʻikai fie maʻu ia ke tafe hoku totó. Pea ʻoku ʻikai fie maʻu ia ke u mate koeʻuhí ko ha angahala ʻa ha taha kehe. Pea ʻoku ʻikai fie maʻu ia ke u tuenoa pehē. Ka ʻoku mahino pē ia kiate au. Pea ʻoku ou ʻofa ai. Pea ʻoku hounga ia kiate au. Pea ʻoku ʻuhinga ia kiate au ʻokú Ne maʻu ha mahino kiate au, ʻokú Ne ʻofa ʻiate au pea ʻoku aʻu mai ʻEne tokoní kiate au. Ko ia ʻoku ʻikai ke u lava ʻo fakamatalaʻi e founga ʻoku hoko ai iá. Ka ʻoku ou ʻiloʻi pē ʻoku hoko ia” (Jeffrey R. Holland, “The Savior Understands Me,” ChurchofJesusChrist.org).

Paaki