2021
ʻI Melipoane, ʻAositelēlia
Sune 2021


“ʻI Melipoane, ʻAositelēlia,” Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú, Sune 2021, 12–13.

Founga ʻo ʻEmau Moihuú

‘I Melipoane, ʻAositelēlia

ʻĪmisi
toʻu tupú

Ngaahi tā ‘i he angalelei ʻa Benjamin H.

Mālō e lelei! Ko hoku hingoá ko Penisimani H. ʻOku ou taʻu 18, pea ʻoku ou ha‘u mei Keleni ʻAilisi, ko ha tuʻakolo ʻo Melipoane, ‘Aositelēlia. Ko Melipoane ʻa e kolomuʻa ʻo Vikatōliá pea kuo fakahingoa ia “ko e kolo ʻoku faingofua taha ke nofoʻi ʻi māmaní.” Taimi lahi ʻoku fakafuofuangataʻa ʻa e tuʻunga ʻo e ʻea ʻi Melipoané pea ʻoku malava pē ke ke aʻusia kotoa ʻa e ngaahi faʻahitaʻu ʻe faá ʻi he ʻaho pē ʻe taha!

ʻĪmisi
ko ha talavou ʻi he matātahí

Ko e Moʻui ʻi Melipoané

ʻOku ou nofo mo ʻeku faʻeé, mo ʻeku tamaí, pea mo e toko fā iiki ange ʻiate aú. Naʻa mau hiki ki he feituʻu Melipoané koeʻuhí ko e ngāue ʻa ʻeku tamaí.

Ko hono moʻoní ʻoku ou ʻalu ki ha ʻapiako fakalotu, pea ʻoku mau tui teunga ako—kote lanu vāleti mo e talausese lanu ‘uliʻuli mo ha sote mo e hēkesi. Neongo ko ha ‘apiako fakalotu, ka ʻoku ʻikai tokolahi ha kakai ʻoku nau tui, pea ko e kakai ʻoku nau tui fakalotú ʻoku ʻikai pē ke nau fuʻu fakahaaʻi fēfē ia. ʻOku ou saiʻia ʻi he ngaahi faingamālie kotoa ke u ngāue fakafaifekau aí koeʻuhí he ko au pē ʻa e mēmipa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní ʻi hoku ʻapiakó.

ʻOku ʻi he wallpaper ʻo ʻeku telefoní ʻa e fakatātā ʻo Sīsuú koeʻuhí ko e taimi lahi ʻe vakai e kakaí ki hoʻo fakaava hoʻo telefoní pea te nau vakai ki ai pea te nau fehuʻi atu fekauʻaki mo ia. Ko ha faingamālie maʻongoʻonga ia ki ha fetalanoaʻaki fekau‘aki mo e ongoongoleleí! ‘Oku toe ʻi ai foki mo hoku vesa ʻoku tohi ai, “Ko e Fānau Au ʻa e ʻOtuá.” ʻOku ou tui ia he taimi lahi pea ʻoku ʻilonga ha laine lanu melomelo ʻi hoku nimá koeʻuhí ko e vesá, ka naʻá ku fili ke u tui maʻu pē ia koeʻuhí ʻoku faʻa ʻeke mai ʻe he kakaí fekauʻaki mo ia. Taimi lahi ʻoku nau ʻeke mai pe ʻe lava ke nau hoko ko ha fānau ʻa e ʻOtuá. ʻOku ou fakahā kiate kinautolu ko e fānau kinautolu ʻa e ʻOtuá!

Sipotí

Naʻe lelei ʻaupito ʻa e vaʻinga pasiketipoló pea naʻe tokoni ia ke maʻu ai haku ngaahi kaungāmeʻa. ʻOku ʻi ai ha paʻake hoko mai pē homau falé pea ʻokú ne fakaʻaiʻai lahi ange au ke u hū ki tuʻa ʻo fakahū, ke u fuʻu taukei ʻaupito ʻi he pasiketipoló. Naʻa mau vaʻinga maʻá e akó, pea ne u vaʻinga lelei ʻaupito ʻi ha feʻauhi mo ha timi ʻe taha. Hili ha ʻaho ʻe ua ne u ʻilo naʻa nau foaki mai kiate au ha tuʻunga ʻi ha timi ʻo e kau vaʻinga lelei taha ʻi he siteití, ʻa ia ne u fuʻu mahuʻingaʻia ai. Naʻa mau fai ha fakatotolo pea ʻilo ai ʻoku nau vaʻinga ʻi he ngaahi ʻaho Sāpaté, ko ia naʻe ʻikai ke u teitei fakakaukau ke u vaʻinga ai ʻi he hili iá.

Siasí

ʻOku ʻikai ke tokolahi ʻa e toʻu tupú ʻi homau uōtí. Ko e kau talavoú, ko au pē mo ha ongo taulaʻeiki kehe ʻe toko ua, mo ha kau tīkoni ʻe toko nima nai. ʻOku saiʻia homau kau takí ke ʻave kimautolu ʻi he māhina takitaha ke mau ʻaʻahi mo vakai ki he toʻu tupu ʻoku ʻikai ke nau omí pea fakaafeʻi kinautolu ki he ngaahi ʻekitivitī ʻa e toʻu tupú. ʻOku lelei ʻa e vakai ki he lahi hono fakakaukauʻi ʻe he kau takí ʻa e niʻihi kehé.

Kuo tuku taha moʻoni ʻa e tokanga homau uōtí ki he ngaahi taumuʻá koeʻuhí ko e polokalama foʻou ʻa e Fānaú mo e Toʻu Tupú. Naʻe ʻi ai haʻamau ʻekitivitī fakatahataha ʻa e toʻu tupú ʻa ia ne kau kotoa ki ai ʻa e ngaahi ʻēlia ʻe faá! Naʻe kehekehe ʻa e ʻekitivitī ʻa e ʻēlia takitaha. Ko hoku fatongiá ke tokanga taha ki he taumuʻa ʻo e ʻekitivitī fakatuʻasinó, ko ia ai ne mau vaʻinga volipolo.

Ne mau fuʻu ngāue moʻoni ke fakamamafaʻi ʻa e ngaahi konga ko ia ʻe fā ʻo ʻetau moʻuí. Kuó ne tokoniʻi foki au ke u fakatokangaʻi ʻa e mahuʻinga ʻo hono fokotuʻu ha taumuʻá. Ka ʻikai ha ngaahi taumuʻa, ʻoku faingataʻa ke ʻilo ʻokú ke fakalakalaka ʻi hoʻo moʻuí.

ʻOku ou fakakaukau ʻoku mahuʻinga ki he kakai ʻi he Siasí ke mahino kiate kinautolu hono fakaofo ke maʻu ʻa e ʻilo ʻoku tau maʻú, hangē ko e palani ʻo e fakamoʻuí.

Paaki