2023
Fehangahangai mo ha Palopalema ʻi he Ponokalafí
Sune 2023


“Fehangahangai mo ha Palopalema ʻi he Ponokalafí,” Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú, Sune 2023.

ʻOku ou Faʻa Fai ʻa e Ngaahi Meʻa Kotoa pē ʻia Kalaisi

Fehangahangai mo ha Palopalema ʻi he Ponokalafí

ʻĪmisi
talavou

Laʻitaá ʻi he angalelei ʻa Smith Alley

Naʻe kamata kotoa ia ʻi ha nenu ʻa e leá. ʻE talaatu ʻe heʻeku faʻeé ʻoku sai, ka ʻoku ʻikai ke u fakakaukau pehē. ʻI hoku fuofua ʻaho ʻi he kalasi tahá, naʻe talamai ʻe he faiakó ke mau tuʻu taha taha hake ʻo fakafeʻiloaki kimautolu. ʻI he hoko mai kiate aú, ne u tuʻu hake pea ú manavasiʻi he taimi ko iá ʻi muʻa ʻi ha kakai tokolahi.

“M-aa-lō-e-le-lei, koo-hoo-ku-hi-ngoá ko Sāmita.”

Naʻá ku ongoʻi mā ʻi heʻeku fehalaaki ʻi muʻa ʻi heʻeku kalasi foʻoú. Naʻá ku tangutu ki lalo, pea naʻe sio mai ha kiʻi taʻahine kiate au (naʻe hangē naʻá ne sio ki hoku lotó) peá ne pehē mai, “Ko e hā ʻoku ʻikai ke ke lava ai ʻo lea leleí?”

Naʻá ku pehē ʻi he ʻaho ko iá naʻá ku kehe, pea koeʻuhí naʻá ku kehe, naʻe ʻikai ke u fuʻu mahuʻinga fēfē ʻo tatau mo e niʻihi kehé.

ʻI he fakalau ʻa e taimí, naʻe fakaʻau ke toe tōlalo ange ʻeku ongoʻi mahuʻingaʻia ʻiate aú. Naʻe ʻikai ke u tui ʻe lava ke u maʻu ha ngaahi kaungāmeʻa ʻoku nau tokanga moʻoni mai kiate au. Naʻe ʻikai ke u tui naʻá ku feʻunga ke laukau ʻaki au ʻe heʻeku ongomātuʻá. Pea ko hono aofangatukú, naʻe ʻikai ke u tui ʻoku ʻi ai ha ʻOtua kuó Ne fekauʻi mai Hono ʻAló ke pekia maʻaku.

ʻI hoku taʻu hivá, naʻá ku sio ponokalafi ai ʻi he ʻinitanetí. Naʻe ʻikai ke u ʻalu ʻo kumi e meʻa naʻá ku sio ki aí. Ka koeʻuhí naʻá ku tui naʻe ʻikai ke u mahuʻinga, naʻá ku fakakaukau kapau te u talaange ki heʻeku ongomātuʻá, te na fakamāʻia ʻiate au. Naʻe taki māmālie au ʻe he meʻá ni ki ha hala ʻo e maʻunimaá.

ʻI hoku taʻu 10, naʻá ku kau atu ki he mītia fakasōsialé, ʻa ia naʻá ne ʻomi ai ha ngaahi founga lahi ange ke maʻu ai ʻa e ponokalafí. ʻI he taimi tatau, naʻe kamata ke u fakafehoanaki ʻeku moʻuí mo e ngaahi moʻui “haohaoa” naʻá ku mamata ai ʻi he mītia fakasōsialé. Naʻá ku sio ki ha ngaahi fakamatala ʻa ha kakai ʻoku nau folau ʻeveʻeva pe feohi mo e ngaahi kaungāmeʻá pea ʻikai fakaafeʻi au. Naʻá ku mamata ki ha kakai ʻoku nau maʻu ʻa e sino “haohaoa” ko ʻení, pea naʻe ʻikai ke u fakakaukau ʻoku lelei feʻunga [hoku sinó]. ʻI he siakale ko ʻeni ʻo e fehiʻa ʻiate kitá mo e maʻunimaá, naʻe vave ʻaupito ʻa e fakaʻau hifo ʻa ʻeku moʻuí. ʻI hoku taʻu 14, naʻá ku palani ke toʻo ʻeku moʻuí.

ʻI ha ʻaho ʻe taha naʻá ku ongoʻi ʻo hangē ʻoku taumuʻa valea ʻeku moʻuí, naʻe ʻiloʻi ʻe heʻeku ongomātuʻá hoku ngaahi faingataʻaʻiá pea tataki au ki he Fakamoʻuí mo ʻEne Fakaleleí. Ko ha taimi ia ʻo e liliu ʻi heʻeku moʻuí. Naʻá ku talanoa mo ʻeku pīsopé, pea naʻá ne hanga mo ʻeku tangataʻeikí ʻo tāpuakiʻi au. Ko e fuofua taimi ia ʻi ha taʻu ʻe ono ke u ongoʻi ai ʻa e Laumālié. Naʻe ongo moʻoni ia.

ʻĪmisi
Sīsū Kalaisi

Tokanga Taha ki he Fiefiá, tā fakatātā ʻa Michael Malm

Ne fiemaʻu ki ai ha taimi mo ha ngāue lahi, ka koeʻuhí ko hoku Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí, kuó u lava ai ʻo fakatomala mo tupulaki ko ha tokotaha mālohi ange. Kuó u mātā ha ngaahi mana fakaʻofoʻofa ʻi heʻeku moʻuí ko ha ola fakahangatonu ia ʻo e mālohi faifakamoʻui ʻo e Fakalelei ʻa Kalaisí.

Ko e taimi ní, ʻoku ou fakaʻaongaʻi hoku taimí ko ha tokotaha lea ki he kakaí, ʻo folaua e fonuá mo lea ki he ngaahi kulupu toʻu tupú, ngaahi ʻapiakó, mo e tukui koló fekauʻaki mo e ngaahi nunuʻa fakatuʻutāmaki ʻo e mītia fakasōsialé mo e ponokalafí. ʻOku ou akoʻi fekauʻaki mo e mahuʻinga ʻo e moʻui lelei fakaeʻatamaí mo e fiemaʻu ke taʻofi e taonakitá. Kuó u faʻu ha polokalama ʻi he mītia fakasōsialé te u lava ʻo fakaʻaongaʻi ki he leleí. Ne u toki ʻosi mei he ako māʻolungá. Kuó u fokotuʻu ha ongo pisinisi mo ha vā fetuʻutaki mālohi mo kinautolu ʻoku ou ʻofa aí. Kae mahuʻinga tahá, kuó u toe ʻilo ʻa e ʻOtuá. ʻOku ou maʻu ha fakamoʻoni pau ki he ʻOtua ko e Tamaí, Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí, mo Hona mālohí mo e ivi takiekiná.

Kuo teʻeki hoko ha taha ʻo e ngaahi meʻá ni koeʻuhí he ʻoku ʻi ai hoku ngaahi talēniti makehe pe ngaahi meʻa kehe ʻoku ou malava. Tuʻunga ʻi he Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí, kuó u lava ai ʻo fakatomala, ikunaʻi ʻa e ngaahi faingataʻá, pea maʻu ʻa e nongá mo e fakamoʻuí. Kapau ʻokú ke pehē ʻokú ke fuʻu mamaʻo, ko ʻeku tali kiate koé ʻoku hala hoʻo maʻú. Naʻá ku loto fiemālie ke tukulolo ki he mālohi huhuʻi ʻo Sīsū Kalaisí. Te ke lava mo koe foki.

Sāmita ʻEli, ʻIutā, USA

Paaki