2023
Tānaki Mai—ʻOua ʻe Fakamoveteveteʻi
Siulai 2023


“Tānaki Mai—ʻOua ʻe Fakamoveteveteʻi,” Ki Hono Fakamālohia ʻo e To‘u Tupú, Siulai 2023.

Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au

Ngāue 10

Tānaki Mai—ʻOua ʻe Fakamoveteveteʻi

ʻOku ʻikai fakahā ʻe he ʻOtuá ʻa e filifilimānakó ʻi he kakaí, pea ʻoku ʻikai foki totonu ke tau pehē mo kitautolu.

ʻĪmisi
kakai kehekehe

Tā fakatātaaʻi ʻe Travis Constantine

Hili ha ngaahi uike siʻi mei heʻeku tūʻuta ʻi Siamane ko ha faifekaú, naʻá ku tukituki mo hoku hoa naʻá ne fakataukeiʻi aú ʻi he matapā ʻo ha fefine matuʻotuʻa ange, ʻa ia naʻá ne loto ke ma akoʻi ia.

Lolotonga ʻema lēsoni ʻuluakí, naʻá ma fakaafeʻi ia ke ne lau leʻolahi ha potufolofola. Naʻá ne tui ha matasioʻata matolu pea naʻá ne faingataʻaʻia lahi ʻi heʻene laukongá mo feinga ke puʻaki e ngaahi foʻi leá. Pea naʻe nounou ʻene ngaahi tali ki heʻema ngaahi fehuʻí. Naʻe ʻikai ke ma fakapapauʻi pe ko e hā e lahi ʻo e mahino naʻá ne maʻú.

Naʻá ma kole ange ke ne lau ha ngaahi potufolofola pau ʻi he Tohi ʻa Molomoná kimuʻa peá ma ʻaʻahi hoko atu kiate iá. ʻI heʻema toe foki atú, naʻá ne ʻosi lau ia ka naʻe hangē naʻe ʻikai mahino ia kiate iá. Naʻá ma fifili pe ʻoku ʻi ai nai haʻane ngaahi faingataʻaʻia fakaako. Naʻá ma fifili pe ʻoku totonu nai ke ma hokohoko atu hono akoʻi iá. Ka naʻá ma kei ʻalu pē.

ʻI heʻema ʻaʻahi hono hokó, naʻá ma ʻohovale ʻi heʻene talamai ʻokú ne loto ke papitaisó. Pea ʻi he hokohoko atu ʻema akoʻi iá, naʻá ma fakatokangaʻi naʻe fakaʻau ke sai ange ʻene laukongá. Naʻe kei nounou pē ʻene ngaahi tali ki heʻema ngaahi fehuʻí ka naʻe ngali lelei mo pau ange.

Naʻe ʻikai fuoloa kuó u hiki ki ha kolo kehe, ka naʻe tohi mai hoku hoa fakataukeí kiate au kimui ange ʻo talamai naʻe papitaiso ʻa e fefine ko ʻení pea naʻe poupouʻi ia ʻe he kāingalotu ʻo e koló. Kapau naʻá ke fehuʻi mai ʻi he ngaahi uike kimuʻa angé pe ko hai ʻi heʻema ngaahi fetuʻutakí kotoa naʻe ngalingali ke papitaiso mo hoko ko ha mēmipa ʻo e Siasí, naʻe ʻikai ke mei kau ia ʻi he niʻihi ne ma fakakaukau ki aí.

Ko ia ne ma ako ai ha lēsoni motuʻa—ko e lēsoni tatau pē ia naʻe ako ʻe he ʻAposetolo ko Pitá he kuonga muʻá pea ʻoku fiemaʻu ke tau hokohoko atu ke akó: “ʻOku ʻikai filifilimānako ʻa e ʻOtuá” (Ngāue 10:34).

Ko ha Liliu Lahi

Naʻe tokangaʻi ʻe Pita ʻa e Siasí ʻi ha taimi mahuʻinga. Kuo folofola ʻa e Fakamoʻuí ki Heʻene kau ʻAposetoló, “Mou ʻalu ki māmani kotoa pē, ʻo malanga ʻaki ʻa e ongoongoleleí ki he kakai fulipē” (Maʻake 16:15). Ka ʻi he taimi ko iá ne nau malangaʻi mo papitaiso pē ʻa e kakai Siú.

Naʻe hoko leva ha ngaahi meʻa fakaofo lahi. Naʻe mamata ha ʻeikitau Loma ko Koniliusi—ko ha Senitaile, ko ha tangata naʻe ʻikai ko ha Siu, ko ha sōtia naʻá ne tui ʻa e teunga tatau mo kinautolu ne nau tutuki ʻa Sīsū Kalaisí—ki ha ʻāngelo ʻi ha meʻa-hā-mai. Naʻe talaange ʻe he ʻāngeló kia Koniliusi ke fekauʻi mai ha tangata ko Pita ke akoʻi ia. Naʻe ʻikai fuoloa mei ai, naʻe maʻu ʻe Pita ha meʻa-hā-mai ʻa ia naʻá ne mamata ai ki ha meʻakai naʻe tapui ʻi he lao ʻo e kakai Siú, ka naʻe fekauʻi ia ke ne kai koeʻuhí he naʻe ʻosi fakamaʻa ia ʻe he ʻOtuá. Hili pē ʻa e mata meʻa-hā-mai ko ʻeni ʻa Pitá, naʻe aʻu atu e kau tamaioʻeiki ʻa Koniliusí ʻo kole ange ke ne haʻu mo kinautolu. Naʻe fekau ʻe he Laumālié ʻa Pita ke ne ʻalu.

Hili e feʻiloaki ʻa Pita mo Koniliusí mo ne mamata ki he tuʻunga lelei mo moʻoni naʻe ʻi ai [ʻa Koniliusí], naʻe ʻiloʻi ʻe Pita ʻa e ʻuhinga ʻo ʻene mata meʻa-hā-maí. Naʻe fiemaʻu foki ke aʻu ʻa e ongoongoleleí ki he kakai Senitailé hangē ko Koniliusí. Ko e taimi ia naʻe lea ai ʻa Pita ʻo pehē, “Ko e moʻoni ʻoku ou ʻiló ni ʻoku ʻikai filifilimānako ʻa e ʻOtuá ki he kakaí: ka ʻokú ne maʻu maʻana ʻa ia ʻoku manavahē kiate iá, mo faitotonu, ʻi he puleʻanga kotoa pē” (Ngāue 10:34–35). Naʻe akoʻi ʻe Pita kia Koniliusi fekauʻaki mo Sīsū Kalaisi pea fakaafeʻi ia mo hono falé ke nau papitaiso. (Vakai, Ngāue 10.)

Naʻe fakaʻilongaʻi ʻe hono ʻomi ʻo e ongoongoleleí ki he kau Senitailé ha fuʻu liliu lahi ki he Siasí ʻi he kuonga muʻá. Naʻe ʻi ai ha kakai ʻe niʻihi ne faingataʻa kiate kinautolu ke nau tali ʻa e liliu ko ʻení. Ka ko e meʻa totonú ia, pea naʻá ne akoʻi ha tefitoʻi moʻoni fekauʻaki mo e ʻOtuá pea mo hotau kāingá.

ʻIkai Filifilimānako

ʻI he taimi ʻoku tāpuakiʻi ai ʻe he ʻOtuá ʻEne fānaú, ʻoku ʻikai ke Ne fakahaaʻi ʻa e filifilimānakó ʻo makatuʻunga ʻi he tangataʻi fonuá, matakalí, tuʻunga tangata pe fefiné, koloá, akó, meʻa ʻoku malavá, fōtungá, pe ko ha toe faʻahinga faikehekehe ʻokú ne fakamāvahevaheʻi ʻa e kakaí.1 ʻOkú Ne “ofa tatau ki he kakai fulipē; kae ʻilonga ia ʻoku māʻoniʻoní ʻoku ʻofeina ia ʻe he ʻOtuá” (1 Nīfai 17:35). ʻE lava ʻa e tokotaha kotoa pē ʻo haʻu kiate Ia, he “ʻoku tatau ʻa e kakai fulipē ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá” (2 Nīfai 26:33). ʻOkú Ne “ʻafioʻi … ʻa e lotó” (1 Samuela 16:7). ʻOkú Ne tali ʻa kinautolu ʻoku “fai totonu, … loto ki he ʻofa, mo … ʻaʻeva … ʻi he angavaivaí” (Maika 6:8).

ʻE lava ke fili ʻe ha taha pē ke haʻu kia Sīsū Kalaisi, fai ha ngaahi fuakava mo e Tamai Hēvaní, pea muimui ʻi Hona ngaahi halá. Pea ʻoku totonu ke tataki ʻe he foʻi moʻoni ko ʻení ʻa e founga ke tau vahevahe ai e ongoongolelei ʻa e ʻEikí mo ʻEne ʻofá.

He ʻikai ke tau lava ʻo vakai pē ki he ʻulungaanga ʻo ha taha pea fakakaukau ʻoku ʻikai ko e “kalasi” ʻena ia maʻá e ongoongoleleí. He ʻikai ke tau lava ʻo fakahingoa fakamāmani ʻa e kakaí pea fakakaukau ʻoku hanga ʻe he ngaahi fakahingoa ko iá ʻo fakataʻeʻaongaʻi ai kinautolu mei heʻenau kau mai ki he siasí. He ʻikai ke tau lava ʻo fili ke ʻoua naʻa tau tokoniʻi ha taha koeʻuhí pē ʻoku kehekehe ʻene fakakaukau fakapolitikalé, ngaahi manakó, pe ngaahi meʻa ʻokú ne saiʻia aí mei haʻatautolú.

ʻOku ʻikai ʻafio ʻa e ʻOtuá ki ha tokotaha ko ha fakafofonga ʻo ha ngaahi kulupu pe ʻulungaanga kehekehe. ʻOkú Ne ʻafio ki ha tokotaha fakafoʻituitui—ko ʻEne fānau. Pea ko e founga ia ʻoku totonu ke tau vakai ai ki he tokotaha takitaha—ko ha tokotaha ʻoku makehe mo ha faingamālie mo e ivi malava tatau ke haʻu ki he ʻOtuá.

Hoko ko ha Taha ke Tānaki Fakataha Mai

Kuo fakalotolahi mai ʻa Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni ke tau kau ʻi hono tānaki ʻo ʻIsilelí.2 Ka ʻo kapau te tau fili ke tau “filifilimānako … ki he kakaí”, ʻo ʻikai hangē ko e ʻOtuá, ʻi he taimi ʻoku tau vahevahe ai e ongoongoleleí mo fakakau mai e kakaí ʻi he lotú, te tau fakamovetevete pe fakamāvahevaheʻi ai ʻo lahi ange ia ʻi heʻetau tānaki mai mo fakatahatahaʻí.

Tau takitaha fakahoko muʻa ha tukupā: ʻoua naʻa fakamovetevete. Hoko ko ha taha ke tānaki fakataha mai. ‘Ofa, vahevahe pea fakaafeʻi.

Naʻe ʻikai ke u fakapapauʻi mo hoku hoá pe ko e fefine naʻá ma akoʻi ʻi Siamané ʻe ngalingali ke papitaiso pe ʻikai. Naʻe ʻikai ke ma ʻiloʻi hono lotó, ka naʻe ʻafioʻi ia ʻe he ʻOtuá. ʻOku ou fiefia ʻi hono ueʻi kimaua ke ma hokohoko atu pē hono akoʻi iá.

ʻI hoʻo feinga ke muimui ki he Laumālié mo feinga ke ʻoua naʻá ke filifilimānakó, ʻe tataki koe ke ke tokoniʻi ʻa kinautolu ʻoku mou feohí ke nau haʻu kia Kalaisi, ʻo tatau ai pē pe ko e hā honau faikehekehé.

Paaki