2023
Toʻu Tupu ʻe Toko 7 ʻOku Nau Liliu ʻa e Māmaní
Tīsema 2023


“Toʻu Tupu ʻe Toko 7 ʻOku Nau Liliu ʻa e Māmaní,” Ki Hono Fakamālohia ʻa e Toʻu Tupú, Tīsema 2023.

Toʻu Tupu ʻe Toko 7 ʻOku Nau Liliu ʻa e Māmaní

Ko e hā ʻoku ueʻi koe ʻe he toʻu tupu ko ʻení ke ke faí?

ʻĪmisi
finemui

Lucy B.

Taʻu 14. Mei Tenesī, ʻIunaiteti Siteiti ʻo ʻAmeliká. ʻOkú ne saiʻia ʻi he falefaiva mūsiká mo e vaʻinga soká.

ʻI hoku taʻu valú, ne u kole ki heʻeku faʻeé ke ne akoʻi au ki hono tuitui ha sipi kafu. Naʻá ku kamata ngaohi ha ʻū sipi kafu ko ha ngaahi meʻaʻofa maʻa hoku ngaahi kaungāmeʻá kotoa.

Naʻá ku fakakaukau leva mo ʻeku fineʻeikí ke ʻai ha sipi kafu ʻo tuku atu ʻi he Instagram. Ne ʻi ai ha kakai ʻe toko 16 naʻa nau fiemaʻu ha sipi kafu. Naʻe ʻikai ke u lava ʻo fili pē ha foʻi toko taha, ko ia naʻá ma ʻave ha sipi kafu maʻanautolu takitaha. Pea naʻe toe tokolahi ange ʻa e kakai ne nau fiemaʻu sipi kafú, pea hokohoko atu ai pē ʻema ngaohi sipi kafú. ʻI he taʻu ʻe nima kuohilí, kuó ma ngaohi ai ha sipi kafu ʻe 1,121 ʻo ʻave ia ki ha fonua ʻe 29.

Ko e lahi taha ʻo e ngaahi sipi kafú ʻoku ʻave ia ki he fānau ʻoku puké. Ko e meʻa fakamamahi taha kiate aú ʻa e taimi ko ia ʻoku toki aʻu atu ai ʻa e sipi kafú kuo siʻi mālōlō ʻa e kiʻi tamasiʻí/taʻahiné ia. ʻOku ou tukuakiʻi au ʻi he taimi ʻe niʻihi peá u ongoʻi halaia lahi mo loto-fakatomala. Ka ʻi he taimi ʻoku ou ongoʻi pehē aí, ʻoku fai ʻeku lotu, peá u ongoʻi nonga leva.

Kuó u mātā ha fānau ʻe niʻihi ʻoku nau tofanga ʻi ha ngaahi meʻa faingataʻa moʻoni. Naʻá ku fetaulaki mo ha finemui ʻe taha naʻe toki ʻosi pē hano tafa ʻuto, ka naʻá ne kei fiefia pē neongo ʻa e meʻa kotoa ne hokó. ʻOku ueʻi au ʻe he meʻá ni ke u houngaʻia ʻi he meʻa kotoa pē ʻoku ou maʻú.

ʻOku ʻi ai ha kakai ʻe niʻihi ʻoku nau faʻa ʻeke mai kiate au, “Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻokú ke fai ai iá?” ʻOku ou tui kapau naʻe ʻi heni ʻa Sīsū Kalaisi, te Ne tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé. Te Ne fakapapauʻi ʻoku ongoʻi ʻe he taha kotoa ʻoku ʻofaʻi ia. Ko ia te u lava ʻo muimui ki he sīpinga ʻa Sīsū Kalaisí ʻo tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé. Te u lava ʻo tokoni ke fai ʻEne ngāué.

ʻĪmisi
talavou

Nate W.

Taʻu 14. Mei Hauaiʻi, ʻIunaiteti Siteiti ʻo ʻAmeliká. ʻOkú ne saiʻia ʻi he vaʻinga pasiketipoló mo e soká, laukongá, mo e ʻalu ki he matātahí mo hono ngaahi kaungāmeʻá.

ʻI he taʻu ʻe ua kuohilí, naʻe ʻuha lahi ʻaupito ʻa e feituʻu ne u nofo aí, pea naʻe tāfea lahi ha konga ʻe taha ʻo homau koló. Naʻe ʻi ai ha kakai ʻe niʻihi naʻe pau ke nau kakau ke hao ki tuʻa mei honau ngaahi falé ʻo heka ki heʻenau kaá.

Naʻe fokotuʻutuʻu ʻe homau uōtí ha ngāue tokoni ke feinga ke tokoniʻi kinautolu, ka ʻi he pongipongi ko iá, naʻá ku fifili pe ko e hā ʻa e ʻuhinga te u tokoni aí. Naʻá ku fie vaʻinga ʻi he paʻaké, he naʻe heka ai ʻa e kakaí ʻi ha ngaahi papa fānifo ʻo fakaheheke hifo mei ha foʻi tafungofunga.

Naʻá ku fili ke u ʻalu mo e uōtí, pea mau fakamaʻa ʻa e vevé mo fakapapauʻi ʻoku sai ʻa e tokotaha kotoa pē. Naʻá ku tokoni ke fakamaau ʻa e ngaahi meʻa ʻa e kakaí mo fakapapauʻi ne mau ʻiloʻi ʻa e kakai ʻoku ʻanautolu ʻa e ngaahi koloá.

Naʻe ʻi ai ha faʻē naʻe tāfea hono falé. Naʻá ne tuʻu ʻi hono fakafaletoló mo ʻene fānaú ʻo siofi ʻa e ngāue ʻa e tokotaha kotoa pē. Naʻe kamata ke ne tangi ʻi he houngaʻia. Naʻá ne fuʻu fiefia ʻi hono tokoniʻi ia ʻe he kakaí.

Naʻá ku ongoʻi naʻá ku fai ʻa e meʻa totonú ʻi heʻeku tokoní. Naʻá ku ongoʻi loto-māfana mo loto-fiefia. Naʻe ʻaonga moʻoni ia.

Grant E.

Taʻu 17. Mei Tekisisi, ʻIunaiteti Siteiti ʻo ʻAmeliká. ʻOkú ne saiʻia ʻi he vaʻinga tenisí mo e pasiketipoló, lele mailé, mo e fanongo ki he mūsiká.

Ne u fokotuʻutuʻu kimuí ni mai hano tānaki ha vala mo ha niʻihi ʻo e toʻu tupu mei hoku siteikí mo e akoʻanga māʻolungá. Ne mau tānaki ha ʻū puha vala ne kei fakaʻofoʻofa ke ʻave ki he ngaahi kōpate vala ʻi he feituʻú ke tokoni ki he ngaahi fāmili faingataʻaʻia mo e fānau ʻoku ʻi ai haʻanau ngaahi fiemaʻu makehe pe faingataʻaʻia fakaesinó. ʻOku ʻi ha ha mahaki tauhi hoku tehiná ko e lolomaí, pea ʻoku ou ʻofa makehe ai ki he ngaahi fānau iiki ʻoku nau foua ha ngaahi faingataʻaʻia tataú.

Neongo naʻe mahuʻinga kiate au ʻa e ola ʻo e ngāue tokoni ko ʻení, ka naʻe fekauʻaki foki ia mo hono fakatahatahaʻi mai ʻo e kakaí mo fokotuʻu ha ongo fakaekolo mo ha taumuʻa. ʻI heʻemau ngāue fakatahá, ne mau lava ai ʻo maʻu ha ngaahi kaungāmeʻa foʻou mo ha fehokotaki. Naʻá ku ongoʻi ʻoku ou lavaʻi ha meʻa ʻi hono fai ha meʻa lelei maʻá e niʻihi kehé.

Naʻe fakamanatu mai ʻe he aʻusia ko ʻení kiate au ʻa hono mahuʻinga ke ʻofa ki he ʻOtuá ʻaki ʻetau tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé. ʻOku faingofua ke tau nofo pē ʻo tokanga ki heʻetau ngaahi fiemaʻú mo e ngaahi palopalemá, ka ʻi he taimi ʻoku tau fakamuʻomuʻa ai ʻa e niʻihi kehé mo muimui ki he ngaahi ueʻi ʻa e Laumālié ke tokoní, te tau lava ke ʻomi ʻa e fiefiá mo e ʻofá ki he māmaní.

ʻĪmisi
kau finemuí

Milagros H.

Taʻu 16. Mei Sanitā ʻAna, ʻĀsenitina. ʻOkú ne saiʻia ʻi he laukongá, fanongo ki he mūsiká, mo e faʻu māú.

ʻI ha kiʻi taimi siʻi atu kimuʻa, naʻe kamata ke u ʻaʻahi ki he laipeli fakalotofonuá peá u ʻiloʻi naʻe ʻikai ke ʻi ha tuʻunga lelei. Ko e tauhi laipelí ko ha fefine matuʻotuʻa ange, pea ʻoku ʻikai ke faʻa tokangaʻi lelei ʻe he kakaí ʻa e ngaahi tohi ʻoku nau ʻavé.

Ko ha palesiteni au ʻo e kalasi ʻa e Kau Finemuí ʻi hoku koló, pea naʻá ku ʻalu mo ha niʻihi ʻo e kau finemuí ki he laipelí ʻi ha ʻaho Tokonaki ke fokotuʻutuʻu ha taha ʻo e ngaahi tukuʻanga tohí. Naʻa mau faʻo ʻa e ʻū tohi naʻe ʻikai ke faʻa ʻavé ʻi ha fanga kiʻi puha ke foaki atu. Ne mau fokotuʻutuʻu fakahokohoko fakamotuʻalea leva ʻa e toenga ʻo e ngaahi tohí.

Naʻe houngaʻia moʻoni ʻa e tauhi laipelí ʻi heʻemau tokoní. Naʻá ne ʻomi foki mo ha fanga kiʻi meʻakai ifo naʻe ui ko e criollitos. ʻOku ou tui naʻe tokoni ʻemau ngāue tokoní ke fakatupulaki ʻene fakakaukau ki he Siasí.

ʻOku kei lahi pē ha ngaahi laupapa kehe ke fokotuʻutuʻu, ko ia ne u pehē leva ke fakahū ʻeku ngāué ki he JustServe. ʻOku lava ke maʻu ʻe he kakai ʻi hoku koló ʻi he taimí ni ʻa e ngāué ʻi he JustServe mo loto-fiemālie ke nau tokoni.

ʻOku pehē ʻe he folofolá naʻe faʻa feʻaluʻaki ʻa Sīsū Kalaisi ʻo fai lelei (vakai, Ngāue 10:38). Mahalo naʻe ʻikai fuʻu ʻaonga fēfē ʻeku ngāué ki he māmaní, ka ki he tauhi laipelí mo e kakai ʻoku omi ki he laipelí, naʻe hoko ia ko ha meʻa makehe.

ʻĪmisi
kau finemui mo ha ngaahi meʻalea fakamūsika

Telia L.

Taʻu 17. Mei Sasikāteuani, Kānata. ʻOkú ne saiʻia ʻi he hivá, taekuanitoó, fuhú, mo e tā ʻukulelé, kītaá, mo e pianó.

Naʻe ʻave au mo hoku ngaahi tokouá mo e tuongaʻané ʻe heʻeku faʻeé ke mau hiva mo tauʻolunga ʻi he ngaahi ʻapi ʻo e kau toulekeleká talu mei heʻeku taʻu onó. Ko e founga ia ʻoku mau vahevahe ai ʻa e ongoongoleleí. Ne mau toki hivaʻi kimuí ni mai ʻa e “Ofi Hoku ʻOtuá,” pea kamata tangi ha fefine ʻi mui. Ko e taha ia ʻo e ngaahi hiva ʻoku ou manako ke hivaʻí.

Naʻe ʻi ai mo ha taimi ʻe taha, naʻá ku ongoʻi ai ʻoku totonu ke mau hivaʻi ʻa e “You Are My Sunshine (Ko Ko e Hoku ʻOfaʻangá).” Naʻa mau hivaʻi ia, pea naʻe kamata ke mau hiva fakataha mo e kakaí. Naʻe ʻi ai hanau niʻihi naʻe tangi. Ko ha faʻahinga aʻusia ia naʻá ne liliu ʻeku moʻuí. Naʻá ku fiefia lahi ʻi heʻeku fanongo ki he ueʻi ke u hivaʻi ʻa e foʻi hiva ko iá.

ʻĪmisi
toʻu tupu ʻoku nau tā ha meʻalea mo hiva

Makehe mei he hiva ʻi he ngaahi ʻapi ʻo e kau toulekeleká, kuó u fai foki mo ha ngaahi ngāue tokoni ʻi hoku koló, ʻo hangē ko hono ʻave ha meʻatokoni ki he kau tukuhausiá. ʻOku ou toe ngāue tokoni foki ki ha ongo kautaha ʻe ua ko ha faifakahinohino maʻá e fānau ʻoku nau loto ke palani haʻanau ngaahi ngāue tokoni pē ʻanautolu.

Ko hono fakakātoá, naʻá ku ʻiloʻi ʻoku tokolahi ha kakai faingataʻaʻia ʻi he māmaní. ʻOku ʻikai ke tau fakatokangaʻi maʻu pē ia, ka ʻe lava ʻe he fanga kiʻi ngāue tokoni faingofua hangē ko hono hivaʻi ha fanga kiʻi foʻi hiva pe fai ha kiʻi foʻi tauʻolunga, ʻo ʻai ke fiefia ʻa e kakaí.

ʻOku ou tui ʻoku totonu ke tau kau kotoa ʻi he ngāue tokoní—ʻi hotau koló pea pehē ki hotau ngaahi fāmilí. ʻOku maʻu ʻe he kakai ʻokú ke ngāue tokoni ki aí ha fiefia pea pehē foki mo koe. ʻI hoʻo tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé, ʻokú ke tokoni ai ki he ʻOtuá pea ʻokú ke tokoniʻi ʻEne fānaú, ʻa ia ʻokú Ne ʻofa lahi aí. (Vakai, Mōsaia 2:17.)

ʻĪmisi
kau talavoú

Luca M.

Taʻu 16. Mei ʻAlapeta, Kānata. ʻOkú ne saiʻia ʻi he katá, akó, mo hono ngaohi ʻo e hemipeeka lelei tahá.

ʻI heʻeku tupu haké, naʻe mālohi ʻaupito ʻeku ongomātuʻá ʻi he Siasí. Naʻá ku faʻa ongoʻi naʻe hangē ʻoku fakamālohiʻi au ke u ʻalu ki he ngaahi ngāue tokoní kae ʻikai ke fai ki hoku lotó. ʻI heʻeku fakaʻau ke u matuʻotuʻa angé mo hokohoko atu ʻeku ngāue tokoní, kuó u ʻiloʻi kuó ne liliu au ke u toe lelei ange. ʻOku ou fiefia ange ʻi he ʻikai ke u fuʻu tokanga kiate aú.

Naʻe tuʻo taha haʻaku maʻu ha faingamālie ke ʻalu ki he loto koló mo ha niʻihi toʻu tupu tokosiʻi kehe ke tokoni ki he kau tukuhausiá. Naʻe fakamatala mai ʻe ha tangata ʻe taha mei ʻEle Salavatoa ʻa e ʻuhinga naʻe pau ke ne mavahe ai mei hono fonua tupuʻangá koeʻuhí ko e fetāʻakí ʻo ne iku mai ai ki he ngaahi hala ʻo Kānatá. Naʻá ku fetaulaki foki mo ha tangata naʻá ne fakamanatu mai ke u tokanga ki he akó pea ʻoua naʻá ku vaʻinga ʻaki hoku ngaahi faingamālié.

ʻĪmisi
toʻu tupu ʻi ha ngāue tokoni

Naʻe fuʻu ʻaonga lahi kiate au ʻeku fanongo ki heʻenau ngaahi talanoá mo sio ki heʻenau vilitakí mo e loto-fakatōkilaló. ʻOku faingofua ke fakasītuʻaʻi ʻa e kau tukuhausiá mo tukuakiʻi ko e foʻui pē ʻo kinautolu ʻa e tūkunga ʻoku nau ʻi aí. Ka ʻoku talanoa ʻa ʻĪsaia ʻo kau ki he anga hono fuesia ʻe Sīsū Kalaisi ʻetau ngaahi mamahí pea naʻe liʻaki ʻe he tangatá (vakai, ʻĪsaia 53:3). ʻOku ou tui ʻi heʻetau hoko ko e kau ākonga ʻa Sīsū Kalaisí, ʻoku ʻikai totonu ke tau fakasītuʻaʻi ʻa kinautolu ʻoku fakafisingaʻi ʻo hangē ko Iá.

Neongo he ʻikai ke u lava ʻo fakaleleiʻi kotoa ʻenau ngaahi palopalemá, ka ʻoku ou ʻilo ʻe lava ʻe he fanga kiʻi ngāue tokoni īkí ʻo fai ha liliu lahi ʻi he moʻui ʻa ha taha.

ʻĪmisi
finemui

Limna C.

Taʻu 16. Mei Mekisikou Siti, Mekisikou. ʻOkú ne saiʻia ʻi he tā kītaá, hivá, laukongá, heka pasikalá, mo ʻene kulī ko Loki.

Lolotonga ʻa e mahaki fakaʻauhá, naʻá ku sio ki ha fakaafe mei he Kau Palesitenisī Lahi ʻo e Kau Finemuí ke vahevahe ʻa e ongoongoleleí ʻo fakafou ʻi he ngāue tokoní. Naʻá ku fakakaukau ki he founga naʻe feilaulauʻi ai ʻe he kau toketaá mo e kau ngāue fakafaitoʻó honau taimí mo tuʻu ʻenau moʻuí ʻi ha tuʻunga fakatuʻutāmaki ʻi hono tokoniʻi kitautolú. Naʻá ku fakakaukau mahalo te u lava ʻo feilaulauʻi ha kiʻi taimi mo ha paʻanga ke tokoniʻi kinautolu.

Naʻe ʻi ai haʻaku ngāue ko hono ngaohi mo fakatau atu ʻa e kūkisí mo e fakaneifuá. Naʻá ku fakakaukau ke fakaʻaongaʻi ha konga ʻo ʻeku kiʻi paʻanga naʻe fakahuú ke totongi ʻaki ha meʻakai ke ngaohi ʻaki ha ngaahi kofukofu meʻatokoni hoʻatā maʻá e kau ngāue fakafaitoʻó. Naʻe tokoniʻi au ʻe heʻeku ongomātuʻá mo ʻeku ongo kuí ke teuteuʻi ʻa e kai hoʻataá, ʻa ia naʻe kau ai ha sanuisi, ʻāpele, pā lole kanola, mo e hina vai. Naʻá ku tohi ʻa e gracias ʻi he kofukofu takitaha. Naʻe ʻi ai ha kofukofu ʻe 150, pea naʻe fuʻu ongosia moʻoni hoku nimá!

ʻĪmisi
toʻu tupu ʻi ha ngāue tokoni

Naʻe tokoni mai ʻeku palesiteni fakasiteikí ke u maʻu ha ngofua ke vahevahe ʻa e meʻatokoní mo e falemahakí. Naʻe ʻikai ke u lava ʻo ʻave ʻa e meʻakaí ki loto, ka naʻá ne fakaʻaliʻali mai ha ʻū tā ʻo ha kakai naʻa nau maʻu ʻa e meʻakaí. Naʻá ku fiefia ʻaupito ke sio ki honau fofonga malimalí.

ʻOku ʻi ai ha taimi ʻe niʻihi ʻoku ou loto-mamahi ʻi he kakaí pea ngalo ke u fai kiate kinautolu ʻo hangē ko ia naʻe mei fai ʻe he ʻEikí. Naʻe angaʻofa ʻa e Fakamoʻuí ki he taha kotoa pē, neongo naʻa nau ʻita pe taʻeʻofa kiate Ia. Kapau te tau feinga ke vakai ki he niʻihi kehé ʻaki ʻa e ʻofa ʻa e Fakamoʻuí, te tau lava ʻo fai ha meʻa makehe ʻi he moʻui ʻa e kakaí. Te tau lava ʻo hoko ko ha maama ʻi ha māmani ʻoku lahi ai ʻa e veiveiuá. Mahalo ʻoku ʻi ai ʻa e taimi ʻe niʻihi te tau ongoʻi hangē ʻoku ʻikai ke tau fai ha meʻa makehé, ka ʻo kapau ʻoku tau feinga pē, ʻoku ʻosi feʻunga pē ia.

ʻĪmisi
Ko Sīsū Kalaisi mo ha kiʻi tamasiʻi/taʻahine

Paaki