2023
ʻOku ʻi he feituʻu kotoa pē ʻo e mītiá ʻa e ngaahi ivi tākiekina koví. Te u lava ʻo taʻofi fēfē kinautolu mei hono tākiekina aú?
Tīsema 2023


“ʻOku ʻi he feituʻu kotoa pē ʻo e mītiá ʻa e ngaahi ivi tākiekina koví. Te u lava ʻo taʻofi fēfē kinautolu mei hono tākiekina aú?,” Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú, Tīsema 2023.

Ngaahi Fehuʻí mo e Talí

“ʻOku ʻi he feituʻu kotoa pē ʻo e mītiá ʻa e ngaahi ivi tākiekina koví. Te u lava fēfē ʻo taʻofi kinautolu mei hono tākiekina aú?”

Manatuʻi ʻa e Meʻa ʻOku ʻIkai ʻIlo ʻe he ʻInitanetí

“He ʻikai te ke lava ʻo taʻofi ʻae ngaahi ivi tākiekina koví. Ka neongo ia, te ke lava ʻo fokotuʻu ha ngaahi tuʻunga moʻui. ʻE lahi ʻa e ngaahi founga ʻe fakaʻaongaʻi ai ʻe he mītiá ʻa e fakakaukau fakapotó ke fakalotoʻi koe ke holoki hoʻo ngaahi tuʻunga moʻuí. Kae manatuʻi ʻoku ʻikai ke ʻilo ʻe he mītiá ʻa e meʻa kotoa pē. Ko e ʻOtuá pē ʻokú ne ʻafioʻi ʻa e meʻa kotoa pē. Ko Ia ʻa e maʻuʻanga tokoni taupotu tahá. Fakafanongo kiate Ia, pea ʻe maluʻi koe mei he maumau ʻa e mītiá.”

Reilly K., ʻAlesona, ʻIunaiteti Siteiti ʻo ʻAmeliká

Vahevahe ʻa e Ongoongoleleí

“Naʻá ku faʻu ha puipuituʻa Instagram ʻa ia ʻoku ou fokotuʻu ai ha ngaahi taumuʻa ke tokoni ki he toʻu tupu kotoa ʻi Palāsilá ke nau tupulaki pea hoko lahi ange ʻo hangē ko Kalaisí. ʻI heʻeku puipuituʻa fakatāutahá, ʻoku ʻi ai foki mo ha ngaahi tā ʻo e temipalé, ko ʻeku ʻi he falelotú pe ʻinisititiutí, pea ʻe vavé ni pē, ko au ʻi heʻeku ngāue fakafaifekaú. ʻOku ou vahevahe ʻa e ongoongoleleí ʻi he mītia fakasōsialé.”

Cyndell M., 19, Palāsila

Fakaʻaongaʻi ʻa e Fakahā Fakatāutahá

ʻĪmisi
talavou

“Ko e fuofua taimi naʻá ku fakaʻaongaʻi ai ʻa e ʻinitanetí, naʻe faleʻi au ʻe heʻeku ongomātuʻá ke u ako ʻo kau ki hono ngaahi fakatuʻutāmakí. Ke fai iá, naʻe pau ke u tomuʻa lotu ki he Tamai Hēvaní koeʻuhí ke Ne faleʻi au. Pea ne u maʻu ha fakahā fakataautaha ke taʻofi ʻa e mītia kotoa pē te ne lava ʻo takihalaʻi aú.”

Eden K., 18, Tahiti

Tauhi Pau ki he Ngaahi Tuʻunga Moʻuí

ʻĪmisi
finemui

“ʻE lava foki ke tokoniʻi koe ke ke ofi ange ki he ʻOtuá mo fakaʻehiʻehi mei he ngaahi ivi tākiekina koví ʻi he ʻikai ke ke kau ʻi ha meʻa ʻokú ke ʻiloʻi ʻoku fepaki mo ho ngaahi tuʻunga moʻuí. ʻI he taimi ʻokú ke fai ai ha ngaahi fili fekauʻaki mo e ngaahi tuʻunga moʻuí, ʻokú ke feinga ke toe lelei ange, pea ko e meʻa ia ʻoku finangalo ʻa e ʻOtuá ke ke faí.”

Hazel J., 13, ʻAitahō, ʻIunaiteti Siteiti ʻo ʻAmeliká

Kumi ha Meʻa Fakamānako ʻOku Langaki Haké

ʻĪmisi
talavou

“Kuo tokoniʻi au ʻe he meʻa ʻoku ou manako aí ke ʻoua naʻá ku fuʻu tokanga ki he ʻinitanetí. Kuo tokoniʻi au ʻe hono fakahoko ha ngaahi fakaʻaliʻali faimaná ke fakatupulaki hoku ngaahi talēnití mo ʻai ʻa e niʻihi kehé ke nau fiefia. Te tau lava ʻo tokanga taha ki hotau ngaahi mālohingá ke fakaʻehiʻehi mei hano tākiekina kitautolu ʻi he meʻa ʻoku halá.”

Sebastian S., 16, Siamane

Fakafanongo ki he Laumālié

ʻĪmisi
finemui

“ʻOku feinga taʻe tuku ʻa e filí ke tau lava ʻo sio mo lau ʻa e ngaahi meʻa ʻokú ne ʻai ke tau ongoʻi ʻita, manavahē, meheka, mo e alā meʻa pehē. ʻOku ou feinga ke ʻoua naʻá ku ʻalu ki he ngaahi mītiá ʻoku ʻikai ke nau fakaafeʻi ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ʻi he taimi ʻoku ou fiemaʻu ai ha ngaahi talí pe fakafiefiá. ʻI heʻetau fakafanongo ki he Laumālié, ʻe siʻi ange ai hono uesia kitautolu ʻe he ngaahi ivi tākiekina kovi ʻo e mītiá.”

Sierra H., 15, ʻAitahō, ʻIunaiteti Siteiti ʻo ʻAmeliká

Fakakaukau ki Ai

ʻĪmisi
talavou

“Kimuʻa peá ke tui ki ha meʻá, fakakaukau ki ai pea vakai pe ʻokú ne tokoniʻi koe ke ke ofi ange ki he ʻOtuá pe mamaʻo ange mei he ʻOtuá. Kapau te ne ʻave koe ke ke mamaʻo ange mei he ʻOtuá, ʻoua naʻá ke tuku ke ne tākiekina koe.”

Parker W., 11, ʻIutā, ʻIunaiteti Siteiti ʻo ʻAmeliká

Paaki