2015
Uskon kulttuuri Guatemalassa
Syyskuu 2015


Henkilökuvia nuorista aikuisista

Uskon kulttuuri Guatemalassa

Merci Arensin mielestä tasovaatimusten puolustaminen on helpompaa silloin kun hänellä on samoja tasovaatimuksia noudattavien ystävien tuki.

Composite of three images.   1) A lake in Guatemala   2) A Guatemalan textile 3) A young woman in Guatemala, Merci Arens.

Valokuvat Merci Arens; valokuva tekstiilistä Steve Burger/iStock/Thinkstock; valokuva Atitlánjärvestä Simon Dannhauer/iStock/Thinkstock

Niiden 68 vuoden aikana, jolloin kirkko on ollut Guatemalassa, jäsenten määrä on kasvanut nopeasti. Guatemala on maa, jossa on paljon sademetsiä ja moninaista mayakulttuuria. Kauneudestaan huolimatta Guatemalalle on ollut usein luonteenomaista köyhyys ja poliittiset selkkaukset. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että maa olisi hengellisesti köyhä. Merci Arens, 25-vuotias pääkaupungissa asuva guatemalalainen, tuntee olevansa siunattu saadessaan elää maassa, jossa ihmiset ovat suurelta osin suvaitsevaisia ja hyväksyvät erilaisia uskontoja. ”Yksi Guatemalan kulttuurin tärkeimmistä piirteistä on, että me olemme luonteeltamme uskonnollista kansaa”, hän sanoo. ”Kulttuuri ja ympäristö ovat hyvin vieraanvaraisia ja vireitä.” Siitäkään huolimatta ei ole aina ollut helppoa löytää ikätovereita, joilla on samat uskonkäsitykset.

”Tasovaatimukseni vaikuttavat jyrkiltä niistä ihmisistä töissä ja koulussa, jotka eivät ole koskaan kuulleet mormonismista”, hän sanoo. Se ei kuitenkaan lannista Merciä, joka tähdentää aktiivisuuden tärkeyttä kirkon tehtävissä ja toiminnoissa. ”Kun käyn näissä toiminnoissa, olen luomassa suhteita ihmisiin, joilla on perustanaan samat tavoitteet ja periaatteet kuin minulla.” Hän on huomannut, että hengellisten kokemusten saaminen ystävien kanssa on auttanut hänen todistustaan vahvistumaan. Näiden ystävyyssuhteiden johdosta Merci on saanut myös odottamattoman siunauksen. ”Olen huomannut, että treffeillä käynti on helpompaa, koska käyn treffeillä ystävien kanssa. Olen nähnyt heitä eri tilanteissa, minkä ansiosta tutustun heihin luonnollisemmalla tavalla.”

Merci myöntää tuntevansa toisinaan paineita mennä naimisiin. Hän pitää kuitenkin kiinni siitä turvallisesta tunteesta sydämessään, että kaikki on ja tulee olemaankin hyvin. ”Odotan tapaavani kumppanin, joka meidän suhteemme ansiosta auttaa minua pääsemään lähemmäksi Jumalaa ja jonka kanssa yhdessä luomme iankaikkisen perheen.”

Kaikista Mercin saamista siunauksista yksi on hänelle erityisen tärkeä: ”Menetin äitini, kun olin 15-vuotias. Hänen kuolemansa toi monia kysymyksiä. Nuo kysymykset ja niihin saadut vastaukset ovat kuitenkin muovanneet elämäni täysin.” Rukoiltuaan vilpittömästi Merci on kyennyt saamaan sen lohdun, että jonakin päivänä hän voi antaa äidilleen samanlaisia halauksia kuin äiti antoi hänelle, kun hän oli pikkutyttö. ”Evankeliumin totuus valaisee jokapäiväisen elämäni ja kaikki toimeni”, hän sanoo. ”Tiedän, että olen yhteydessä Jumalan jumalalliseen rakkauteen, ja se täyttää minut joka tavalla.”