Meidän palstamme

Tarkoituksemme maan päällä

Koulussamme oli arvoihin keskittyvä kuukausi, jonka aikana opettajamme pyysi meitä kirjoittamaan aineen otsikolla ”Miksi olen täällä?” Sen piti olla kymmenen kappaleen aine, jonka aiheena oli tarkoituksemme elämässä. Kun luin taululla olevan aiheen, sydämeni täyttyi lohdulla ja onnella. Koska olen kirkon jäsen, olin tiennyt tarkoitukseni Jumalan tyttärenä jo monia vuosia. Mutta kun katsoin luokkatoverieni ilmeitä, sydämeni täyttyi murheesta. Miksi? Koska he alkoivat valittaa, että aihe oli vaikea. Heillä ei ollut samaa tietoa kuin minulla.

Kun palautin aineeni, tajusin, kuinka siunattu olen siksi, että olen ainoan tosi kirkon jäsen. Siitä päivästä lähtien haluni palvella lähetystyössä ja lausua todistukseni Jeesuksen Kristuksen evankeliumista vahvistui.

Tiedän, että taivaallinen Isä rakastaa minua ja haluaa minun olevan jonakin päivänä Hänen luonaan. Tiedän myös, että tarkoitukseni on palvella muita.

Jaymee A., Filippiinit

Kuinka Mormonin kirja auttaa minua?

Mormonin kirja innoittaa meitä aina kun tarvitsemme vastauksia kysymyksiin tai kun meillä on tarve tuntea olevamme lähempänä Herran Henkeä. Se sisältää profetioita ihmisiltä, jotka Isä oli valinnut saamaan ne, koska he olivat uskollisia ja vanhurskaita. Tästä kirjasta me saamme lisää evankeliumia koskevaa viisautta ja voimme nähdä, että Herra on aina sama.

Mormonin kirja auttaa meitä nyt siitä syystä, että entisaikojen ihmisillä oli vaikeuksia, jotka olivat kenties samankaltaisia kuin meidän nykyiset vaikeutemme perheongelmista muiden ihmisten vaikutukseen. Mormonin kirjan ihmisten esimerkki antaa meille voimaa ja halua ponnistella eteenpäin uskossa ja vanhurskaudessa ja olla lannistumatta. Kuten me, nuo muinaiset kansat kokivat erilaisia koettelemuksia mutta pääsivät niistä voitolle siten, ettei vastustaja kyennyt voittamaan heitä. Se antaa minulle lisää halua pysyä vahvana ja järkkymättömänä Jeesuksen Kristuksen evankeliumissa.

Caroline M., São Paulo, Brasilia

Palvelemme siellä, missä pyydetään

Juuri ennen kuin San Salvadorin temppeli vihittiin El Salvadorissa, perheeni ja minä päätimme palvella avoimien ovien tilaisuudessa ja auttaa kirkkoomme kuulumattomia tutustumaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumiin heidän käydessään temppelissä. Minä sain tehtäväkseni olla oppaana ja puhua ihmisten kanssa jokaisesta huoneesta temppelissä, siellä tekemistämme pyhistä liitoista ja siitä, kuinka elämämme muuttuu, kun pidämme nuo liitot.

Minun vuoroni tuli, ja aloitin kierrokseni. Olin tuskin astunut aulasta ulos, kun joku pyysi uutta opasta, koska paikalle oli saapunut juuri suuri ryhmä. Minua pyydettiin palaamaan aulaan, jotta voin ottaa uuden ryhmän opastettavaksi.

Kun palasin aulaan, minua pyydettiin jälleen vaihtamaan tehtävää ja näyttämään video ihmisille, jotka olivat juuri tulleet temppelille. Minua suretti, etten pystynyt puhumaan ihmisten kanssa enkä kertomaan heille temppelistä.

Noin puoli tuntia myöhemmin Yhdysvalloista saapui ryhmä, joka ei puhunut lainkaan espanjaa. Useat vapaaehtoiset ryntäilivät ympäriinsä etsien jotakuta, joka puhuisi englantia ja voisi olla tämän ryhmän oppaana. Silloin ymmärsin, että Herra lähettää meidät sinne, missä Hän tarvitsee meitä, ei välttämättä sinne, missä me haluamme olla. Minä olin ainoa, joka osasi käyttää videota ja esittää tervehdyssanat englanniksi. Amerikkalaiset olivat iloisia ja lähtiessään he kiittivät minua siitä, että olin ottanut heidät vastaan niin lämpimästi.

Päivän päätteeksi tunsin kiitollisuutta Herraa kohtaan siitä, että Hän oli osoittanut minulle, että kun toimimme siten kuin Hän meitä kehottaa, me tunnemme tyytyväisyyttä työstämme.

Erick A., El Salvador