Harjoita puhdasta palvelusta

Vanhin Don R. Clarke

Toimi johtavana auktoriteettina palvelevana seitsenkymmenenä vuosina 2006–2015.

Brigham Youngin yliopiston Idahon kampuksen hartaustilaisuudessa 13. tammikuuta 2015 pidetystä puheesta ”Pure Religion” [Puhdasta palvelusta]. Koko puheen teksti englanniksi on osoitteessa speeches.byu.edu.

Jos haluat olla onnellinen, tuntea Pyhän Hengen vaikutusta ja päästä lähemmäksi Vapahtajaa, niin harjoita puhdasta palvelusta.

Muutama vuosi sitten eräs nuori mies, jota kutsun Johniksi, tuli toimistooni pian sen jälkeen kun oli palannut lähetystyöstä kotiin.

”Vanhin Clarke, tarvitsen apua”, hän sanoi minulle hyvin huolissaan. ”Rakastin lähetystyötäni. Se muutti minua. Olen kuitenkin kadottamassa noita pyhiä ja erityisiä tunteita, joita tunsin lähetyskentällä. Mitä voin tehdä tunteakseni samaa kuin tunsin lähetyskentällä?”

Olen nähnyt saman tapahtuvan monta kertaa. Oikeastaan hän kysyi: ”Mitä voin tehdä, että olisin onnellinen, tuntisin Pyhän Hengen vaikutusta ja olisin lähellä Vapahtajaa?” Se on kysymys, joka meidän kaikkien pitäisi esittää itsellemme joka päivä.

Sinä iltapäivänä toimistossani otimme esiin kohdan Jaak. 1:27 ja luimme: ”Puhdasta, Jumalan ja Isän silmissä tahratonta palvelusta on huolehtia orvoista ja leskistä, kun he ovat ahdingossa, ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta.”

Sitten luimme kohdan Alma 34:28: ”Jos te – – käännytätte pois tarvitsevat ja alastomat ettekä käy sairaiden ja ahdistettujen luona ja anna omaisuudestanne, jos teillä on, niille, jotka tarvitsevat – minä sanon teille: Jos te ette mitään näistä tee, katso, teidän rukouksenne on turha eikä teitä mitään hyödytä, ja te olette kuin tekopyhät, jotka kieltävät uskon.”

Sitten kävimme läpi Johanneksen evankeliumissa olevan kertomuksen, jossa Pietari ja muut opetuslapset olivat lähteneet kalaan eivätkä saaneet mitään, mutta sitten Vapahtaja käski heidän siirtää verkkonsa toiselle puolelle venettä ja he saivat 153 kalaa. Kun he olivat syöneet, Pietari ja Vapahtaja keskustelivat. Vapahtaja tiesi opettavansa viimeisiä kertoja tätä miestä, josta tulisi pian profeetta ja kirkon presidentti.

”Rakastatko sinä minua?” Vapahtaja kysyi.

Pietari vastasi: ”Rakastan, Herra. Sinä tiedät, että olet minulle rakas.”

Silloin Vapahtaja sanoi: ”Ruoki minun karitsoitani.”

Vapahtaja esitti saman kysymyksen vielä kaksi kertaa ja käski: ”Ruoki minun lampaitani.” (Ks. Joh. 21:3–17.)

Pietaria käskettiin itse asiassa harjoittamaan puhdasta palvelusta eli huolehtimaan ihmisistä. Myös Jumalan profeetta tänä aikana huolehtii ihmisistä ja rakastaa heitä. Presidentti Thomas S. Monson on suurenmoinen esimerkki ihmisestä, joka harjoittaa puhdasta palvelusta. Koko elämänsä ajan hän on rakastanut ihmisiä ja huolehtinut heistä.

Olen nähnyt monia kotiin palanneita lähetyssaarnaajia, jotka ovat ystäväni Johnin kaltaisia. Jos heiltä kysyy, miksi he rakastivat lähetystyötään, miltei aina he sanovat sen johtuneen heidän rakkaudestaan palvelemiaan ihmisiä kohtaan. Sinä päivänä, kun lähetyssaarnaajat alkavat välittää enemmän muista kuin itsestään, heistä tulee onnellisia. Niin on meidän kaikkien kohdalla. Elämämme on aina onnellisempaa silloin, jos huolehdimme muista ja rakastamme heitä.

Toisista huolehtimisen vastakohta on ajatella itseään: omaa autoani, omia opintojani, omaa työpaikkaani, omia ongelmiani. Silloin kun kyse on aina meistä, yhteytemme taivaaseen ei ole niin vahva kuin se voisi olla.

Sanoin Johnille, että jos hän harjoittaisi puhdasta palvelusta, hän olisi onnellinen ja tuntisi samaa kuin oli tuntenut lähetystyössään. Samalla tavoin, jos sinä haluat olla onnellinen, tuntea Pyhän Hengen vaikutusta ja päästä lähemmäksi Vapahtajaa, niin harjoita puhdasta palvelusta. Edellä mainituista pyhien kirjoitusten kohdista opimme neljä tärkeää käytäntöä, jotka voidaan määritellä puhtaaksi palvelukseksi.

1. Käy leskien luona ja huolehdi heistä

John palasi takaisin korkeakouluun ja toimi keskustelemiemme asioiden mukaan. Hän lähetti minulle myöhemmin sähköpostiviestin, jossa hän kertoi, millaista oli lukea kirkon lehtien innoittavia kertomuksia ikäihmisille palvelutalossa.

”Monet ihmiset tunsivat Vapahtajan rakastavan ja tukevan heitä suuresti, kun Henki vahvisti yksinkertaisia totuuksia ja todistuksia”, hän kirjoitti. ”En ollut koskaan tiennyt, että voisin saada sellaista rakkautta ihmisiltä, joiden kanssa minulla oli hyvin vähän tekemistä, ja tuntea sellaista rakkautta heitä kohtaan. Mutta tunsin Vapahtajan rakkautta heitä, noita ystävällisiä sieluja, kohtaan. Minulle kävi selväksi, että tapaisin nämä ihmiset – joita nyt vaivasivat dementia ja fyysiset sairaudet – toisella puolen. Näkisin heidän aviomiehensä tai vaimonsa, jotka ovat seuranneet heitä väliverhon toiselta puolen. Tunsin todella voimakkaasti isoisäni läsnäolon – miehen, jota en ole koskaan tavannut – kun istuin isoäitini kanssa, ja isoisäni henki vahvisti ja tuki minua. Tiesin, että Hän oli kiitollinen vähäisestä vierailustani.”

Hän jatkoi: ”Kukapa olisi arvannut, että kokisin sellaisia lempeitä armotekoja? Tuntuu niin merkityksettömältä tulla kotiin jonkin sellaisen jälkeen ja vain aukaista televisio tai rentoutua jollakin muulla tavalla. Oivallus, että nämä suloiset kokemukset ovat ulottuvilla päivän jokaisena hetkenä, kun me pyhät pyrimme keskittymään muihin ja auttamaan heitä jollakin tavalla, on muuttanut minua.”

Sinäkin voit tehdä niin, ja Herra siunaa sinua kuten Hän on siunannut Johnia.

2. Auta orpoja

Maailmassa on paljon orpoja. Eikö olisikin hienoa, jos voisimme pitää yhteyttä yhteen heistä tai kirjoittaa yhdelle heistä säännöllisesti?

Kun poikamme Nate palasi kotiin lähetystyöstä, hänellä oli samoja tuntemuksia kuin ystävälläni Johnilla. Nate päätti toimia vapaaehtoisena opastajana ohjelmassa, joka yhdistää aikuisia ja sellaisia lapsia, jotka kaipaavat kahdenkeskistä kannustavaa ihmissuhdetta. Tuo palveleminen muutti hänen opiskelukokemustaan. Nyt kun Nate on naimisissa, hän ja hänen vaimonsa Carla ovat jälleen ”adoptoineet” lapsia ohjelman avulla. Heidän avioliitolleen on ollut suuri siunaus se, että he ovat saaneet antaa omastaan tarvitseville.

Kun vaimoni Mary Anne ja minä palvelimme Santa Cruzin lähetyskentällä Boliviassa, meillä oli lähetyssaarnaaja, joka oli orpopoika. Hänellä ei ollut perhettä. Herra järjesti hänet vanhin Hawkinsin kouluttajaksi. En usko, että hän oli paras kouluttaja, mutta vanhin Hawkins oli paras toveri orpopojalle, josta oli tullut yksi Herran lähetyssaarnaajista.

Vanhin Hawkinsin vanhemmat kirjoittivat tälle lähetyssaarnaajalle tämän lähetystyön aikana ja ovat jatkaneet kirjoittamista kuluneet 15 vuotta. Vanhin Hawkinsin ja hänen perheensä ansiosta tätä orpopoikaa on rakastettu ja hänestä on huolehdittu. Hän on nyt onnellisesti naimisissa, työssä ja aktiivinen Jeesuksen Kristuksen evankeliumissa. Me kaikki voimme auttaa orpolasten elämää muuttumaan.

3. Pidä huolta köyhistä ja tarvitsevista

Pyhissä kirjoituksissa muistutetaan meitä jatkuvasti siitä, miten tärkeää on auttaa köyhiä ja tarvitsevia. Tämä on meidän kaikkien vastuu.¹ Yksi tapa, jolla voimme lisätä apuamme köyhille ja tarvitseville, on maksaa runsas paastouhri. Presidentti Brigham Young (1801–1877) on sanonut:

”Ensimmäisenä vuonna, kun tulin tähän laaksoon, minulla ei ollut riittävästi jauhoja perheeni tarpeisiin sadonkorjuuseen saakka – –, ja talooni tuli joka päivä ihmisiä pyytämään leipää. Yhtenä päivänä olin siitä hyvin alamaissa. Menin vanhalle linnakkeelle, ja kun tulin takaisin kotiin, mielialani oli muuttunut täysin. Sanoin vaimolleni: ’Älä anna yhdenkään ihmisen, joka tulee tänne pyytämään ruokaa, lähteä pois tyhjin käsin, sillä jos sen teet, me kärsimme ennen sadonkorjuuta, mutta jos annat jokaiselle tulijalle, meillä on riittävästi selviytyäksemme sinne saakka. – –

Aion jatkaa näin, jotta leipäni riittäisi, sillä jos en tee niin, minulla ei ole riittävästi.’

Uskotteko tuohon periaatteeseen? Tiedän sen olevan totta, koska olen osoittanut sen oikeaksi niin monta kertaa.”²

Seuraavan kokemuksen kirjoitti eräälle kristilliselle verkkosivustolle Coloradossa Yhdysvalloissa lääkäri, joka pääsi juuri ja juuri huoltoasemalle asti sen jälkeen kun hänen autonsa moottori oli köhittyään sammunut. Kun hän valmistautui soittamaan hinausauton, hän näki naisen, jonka vanha auto oli pysäköity bensamittarin viereen, liukastuvan ja kaatuvan maahan.

”Nousin autosta tarkistamaan, oliko hän kunnossa. Kun ehdin paikalle, näytti siltä, että hän oli järkyttynyt enemmän itkustaan kuin kaatumisestaan. Hän oli nuori nainen, joka tummine silmänaluksineen näytti todella riutuneelta. Häneltä putosi jotakin, kun autoin hänet pystyyn, ja kumarruin nostamaan sen antaakseni sen hänelle. Se oli viisisenttinen.

Sillä hetkellä tajusin äkkiä koko tilanteen: itkevä nainen, ikivanha auto, joka oli täynnä tavaraa ja jonka takapenkillä oli kolme lasta (yksi turvaistuimessa) ja bensamittari, jossa oli lukema 4,95 dollaria. Kysyin häneltä, oliko hän kunnossa ja tarvitsiko hän apua, ja hän vain hoki: ’En halua, että lapseni näkevät minun itkevän.’”

Ymmärtäessään naisen tilanteen tämä lääkäri otti esiin luottokorttinsa, täytti naisen tankin bensiinillä ja osti sitten naiselle ja tämän lapsille kaksi isoa kassillista ruokaa ja muutaman lahjakortin pikaruokaravintolaan, joka oli huoltoaseman vieressä.

”Nainen kertoi minulle nimensä ja sen, että hän asui Kansas Cityssä [Missourissa Yhdysvalloissa]”, lääkäri sanoi. ”Hänen poikaystävänsä oli jättänyt hänet kaksi kuukautta aiemmin, eikä hän ollut kyennyt elättämään perhettään. – – Epätoivoisena hän oli viimein soittanut vanhemmilleen, joiden kanssa hän ei ollut puhunut viiteen vuoteen. He asuivat Kaliforniassa ja sanoivat, että hän voisi tulla asumaan heidän luokseen ja yrittää päästä jaloilleen siellä. Niinpä hän oli pakannut kaiken omaisuutensa autoon.”

Lääkäri halasi naista ja tarjoutui rukoilemaan naiselle turvallista matkaa. Kun hän käveli omalle autolleen, nainen kysyi: ”Oletko sinä enkeli tai jotakin?”

Lääkäri vastasi: ”Joskus Jumala käyttää tavallisia ihmisiä.”

Sitten hän totesi: ”Oli uskomatonta olla osa jonkun toisen ihmettä. Ja tietenkin, – – kun pääsin autooni, se käynnistyi heti ja vei minut kotiin ongelmitta. Vien sen huomenna huoltoon, mutta en usko mekaanikon löytävän siitä mitään vikaa.”³

Uskooko Herra meille tehtävän olla vastaus jonkun toisen rukoukseen? Voiko Hän luottaa siihen, että me noudatamme Pyhän Hengen kehotuksia? Mitä paremmin me noudatamme Hengen kehotuksia, sitä enemmän Herra antaa meille tilaisuuksia olla vastaus jonkun toisen rukoukseen.

4. Ruoki Hänen karitsoitaan ja lampaitaan

Kun Jeesus keskusteli Pietarin kanssa, Hänen ensimmäinen neuvonsa oli: ”Ruoki minun karitsoitani.” Vapahtaja tietää, että jos ruokimme karitsoita, meidän ei tarvitse etsiä kadonneita lampaita. Joillakuilla meistä saattaa olla nuorempia veljiä tai siskoja, sisarusten lapsia tai muita tuntemiamme ihmisiä, jotka tarvitsevat apua. Olkaamme heille hyviä esimerkkejä ja etsikäämme ne karitsat, jotka tarvitsevat apuamme.

Etsitkö karitsan ja autat sitä? Oletko niin luotettava paimen, että huolehdit karitsoista ja lampaista kuten Vapahtaja on pyytänyt meitä tekemään?

Kysymys, jonka Vapahtaja esitti Pietarille, voitaisiin esittää meille jokaiselle: ”Rakastatko sinä minua?” Kun harjoitamme puhdasta palvelusta käymällä leskien luona ja huolehtimalla heistä, auttamalla orpoja, pitämällä huolta köyhistä ja tarvitsevista sekä ruokkimalla Vapahtajan karitsoita ja lampaita, me osoitamme Hänelle, että me rakastamme Häntä! Niin tehdessämme me olemme onnellisia, tunnemme Pyhän Hengen vaikutusta ja tunnemme olevamme lähempänä Häntä.