Vastauksia kirkon johtajilta
Kuinka osoittaa kiitollisuutta
Vanhin Robert D. Hales
kahdentoista apostolin koorumista
Huhtikuun 1992 yleiskonferenssipuheesta.
Tunnen syvintä kiitollisuutta Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen sovitusuhrista. Sovitus on se perustus, jolla kaikki muut evankeliumin totuudet lepäävät. – –
Kiitollisuus on kiitollisuuden tila, kiitollisuuden teko, joka saa meidät nöyrtymään, koska me huomaamme jonkin ystävällisen teon, palvelun tai huolenpidon osoituksen, ja se ylentää ja vahvistaa meitä.
Kiittämättömyys on tila, jossa emme tiedä tai huomaa, että joku on auttanut meitä, tai mikä vielä pahempaa, me tiedämme, että meitä on autettu, mutta me emme ole kiittäneet auttajaa yksityisesti tai julkisesti.
Jollakin hiljaisella tavalla kiitollisuuden ilmaisuilla ja tunteilla on ihanan puhdistava ja parantava voima. Kiitollisuus tuo lämpöä sekä antajalle että saajalle.
Kiitollisuus ilmaistuna taivaalliselle Isällemme rukouksessa siitä, mitä meillä on, suo tyynen rauhan – rauhan, joka ei salli meidän katkeroitua sielussamme sen vuoksi, mitä meillä ei ole. Kiitollisuus suo rauhan, joka auttaa meitä selviytymään vastoinkäymisten ja epäonnistumisen tuskasta. Kiitollisuus päivittäin merkitsee sitä, että me ilmaisemme kiitollisuutemme nyt riippumatta siitä, mitä meillä oli aikaisemmin tai mitä me haluamme tulevaisuudessa. Saamiemme lahjojen tunnustaminen ja kiitollisuus niistä auttaa meitä myös huomaamaan tarpeemme saada apua muiden käyttäessä heillä olevia lahjoja ja kykyjä.
Kiitollisuus on jumalallinen periaate:
”Kiitä Herraa, Jumalaasi, kaikessa” (OL 59:7).
Tämä pyhien kirjoitusten kohta merkitsee sitä, että me ilmaisemme kiitollisuutemme siitä, mitä tapahtuu – paitsi elämän hyvistä asioista myös vastustuksesta ja elämän haasteista, jotka lisäävät kokemuksiamme ja uskoamme. Me annamme elämämme Hänen käsiinsä ja ymmärrämme, että kaikki se, mitä tapahtuu, on meille kokemukseksi.
Kun me sanomme rukouksessa ”Sinun tahtosi tapahtukoon”, me itse asiassa ilmaisemme uskoa ja kiitollisuutta ja tunnustamme hyväksyvämme kaiken, mitä elämässämme tapahtuu.
Tuntekaamme todellista kiitollisuutta Jumalan hyvyydestä ja kaikista meille annetuista siunauksista sekä ilmaiskaamme kiitollisuutemme tunteet rukouksessa taivaalliselle Isällemme.