2019
Lähetystyö: kertokaa siitä, mitä on sydämessänne
Toukokuu 2019


2:3

Lähetystyö: kertokaa siitä, mitä on sydämessänne

Olittepa missä tahansa tämän maan päällä, teillä on runsaasti mahdollisuuksia kertoa Jeesuksen Kristuksen evankeliumin hyvästä sanomasta.

Viime kuussa rakas profeettamme, presidentti Russell M. Nelson kutsui kaksitoista apostolia matkustamaan kanssaan Italiaan Rooman temppelin vihkimistilaisuuteen. Matkan aikana ajattelin apostoli Paavalia ja hänen matkojaan. Hänen aikanaan matka Jerusalemista Roomaan olisi kestänyt suunnilleen 40 päivää. Nykyään yhdellä suosikkilentokoneellani se kestää alle kolme tuntia.

Raamatun tutkijat uskovat, että Paavali kirjoitti Roomassa useat niistä kirjeistään, jotka ovat olleet ratkaisevan tärkeitä kirkon jäsenten vahvistamisessa silloin ja myös nykyään.

Paavalille ja muinaisen kirkon muille jäsenille, varhaisten aikojen pyhille, uhrautuminen oli erittäin tuttua. Monia vainottiin ankarasti, jopa kuolemaan asti.

Viimeisten 200 vuoden aikana myös Jeesuksen Kristuksen palautetun kirkon jäsenet, myöhempien aikojen pyhät, ovat kokeneet vainoa monissa muodoissa. Mutta siitä vainosta huolimatta (ja toisinaan sen ansiosta) Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on jatkanut kasvamista ja toimii nykyään kaikkialla maailmassa.

Paljon on tehtävänä

Ennen kuin ryhdymme leipomaan kakkua, heittämään konfetteja ja onnittelemaan itseämme tästä merkittävästä menestyksestä, meidän olisi hyvä panna se kasvu oikeisiin mittasuhteisiin.

Maailmassa on suurin piirtein seitsemän ja puoli miljardia ihmistä verrattuna suunnilleen 16 miljoonaan jäseneen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa – todellakin hyvin harvalukuinen lauma.1

Samaan aikaan kristittyjen uskovien lukumäärä joissakin osissa maailmaa on kutistumassa.2

Myös Herran palautetussa kirkossa – vaikka jäsenten kokonaislukumäärä jatkaakin kasvua – on liian paljon niitä, jotka eivät ole osallisia kirkkoon säännöllisesti osallistumisen tuomista siunauksista.

Toisin sanoen, olittepa missä tahansa tämän maan päällä, teillä on runsaasti mahdollisuuksia kertoa Jeesuksen Kristuksen evankeliumin hyvästä sanomasta3 ihmisille, joita tapaatte, joiden kanssa opiskelette, elätte, työskentelette tai olette kanssakäymisissä.

Tämän menneen vuoden aikana minulla on ollut jännittävä mahdollisuus olla tiiviisti mukana kirkon maailmanlaajuisessa lähetystyötoiminnassa. Olen usein pohtinut Vapahtajan suurta toimeksiantoa opetuslapsilleen – meille, lapsilleen – ja rukoillut sen johdosta: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”4

Olen paininut tämän kysymyksen kanssa: ”Kuinka me jäsenet ja Kristuksen opetuslapset voimme parhaiten täyttää tämän suuren toimeksiannon päivittäisessä elämässämme?”

Tänä päivänä kutsun teitä pohtimaan tätä samaa kysymystä sydämessänne ja mielessänne.5

Lähetystyön lahja

Kirkon johtajat ovat vuosikymmenten ajan tähdentäneet kaikuvaa kutsua ”Jokainen jäsen on lähetyssaarnaaja!”6

Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsenet – sekä menneinä aikoina että meidän aikanamme – ovat innokkaasti ja iloiten kertoneet evankeliumista ystäville ja tuttaville. Heidän sydämessään palaa todistus Jeesuksesta Kristuksesta, ja he haluavat vilpittömästi muiden kokevan samaa iloa, jonka he ovat löytäneet Vapahtajan evankeliumista.

Joillakin kirkon jäsenillä tuntuu olevan lahja tähän. He ovat mielellään evankeliumin lähettiläitä. He palvelevat rohkeasti ja iloiten ja johtavat työtä jäsenlähetyssaarnaajina.

Toiset meistä ovat kuitenkin epäröivämpiä. Kun kirkon kokouksissa keskustellaan lähetystyöstä, päät painuvat hitaasti alemmaksi, kunnes ne jäävät piiloon penkin taakse, katseet kiinnittyvät pyhiin kirjoituksiin tai silmät sulkeutuvat syvään mietiskelyyn, jotta vältetään katsekontakti muihin jäseniin.

Miksi näin on? Ehkäpä tunnemme syyllisyyttä siitä, ettemme tee enemmän kertoaksemme evankeliumista. Kenties tunnemme epävarmuutta siitä, kuinka tehdä sitä. Tai saatamme arkailla poistua mukavuusalueeltamme.

Ymmärrän tämän.

Mutta muistakaa, Herra ei ole koskaan vaatinut asiantuntevia, virheettömiä lähetystyöponnisteluja. Sen sijaan ”Herra vaatii sydäntä ja altista mieltä”7.

Jos jo teette lähetystyötä onnellisina, pyydän teitä jatkamaan ja olemaan esimerkkinä muille. Herra on siunaava teitä.

Jos teistä kuitenkin tuntuu, että olette vitkastelleet, mitä tulee evankeliumin sanomasta kertomiseen, saanen ehdottaa viittä asiaa, jotka eivät aiheuta syyllisyyttä ja joita jokainen voi tehdä osallistuakseen Vapahtajan suureen toimeksiantoon koota Israelia.

Viisi yksinkertaista ehdotusta

Ensimmäiseksi, lähestykää Jumalaa. Suurin käsky on rakastaa Jumalaa.8 Se on yksi tärkeä syy siihen, miksi olemme täällä maan päällä. Kysykää itseltänne: ”Uskonko todella taivaalliseen Isään?”

”Rakastanko Häntä ja luotanko Häneen?”

Mitä lähemmäksi pääsette taivaallista Isäämme, sitä enemmän teidän sisimmästänne loistaa Hänen valonsa ja ilonsa. Muut huomaavat, että teissä on jotakin ainutlaatuista ja erityistä. Ja he kysyvät siitä.

Toiseksi, täyttäkää sydämenne rakkaudella muita kohtaan. Tämä on toiseksi suurin käsky.9 Yrittäkää vilpittömästi nähdä jokainen ympärillänne Jumalan lapsena. Palvelkaa heitä – riippumatta siitä, onko heidän nimensä teidän palvelutyösisar- tai palvelutyöveliluettelossanne.

Naurakaa heidän kanssaan. Riemuitkaa heidän kanssaan. Itkekää heidän kanssaan. Arvostakaa heitä. Parantakaa, kohottakaa ja vahvistakaa heitä.

Pyrkikää saamaan itsellenne Kristuksen kaltaista rakkautta ja tuntemaan myötätuntoa muita kohtaan – myös niitä kohtaan, jotka ovat teitä kohtaan epäystävällisiä, jotka pilkkaavat teitä ja haluavat aiheuttaa teille vahinkoa. Rakastakaa heitä ja kohdelkaa heitä taivaallisen Isän lapsina.

Kolmanneksi, pyrkikää kulkemaan opetuslapseuden polkua. Kun rakkautenne Jumalaa ja Hänen lapsiaan kohtaa syvenee, samoin syvenee sitoumuksenne seurata Jeesusta Kristusta.

Te opitte Hänen tietään kestitsemällä itseänne Hänen sanallaan sekä kuuntelemalla ja noudattamalla nykyajan profeettojen ja apostolien opetuksia. Teistä tulee varmempia ja rohkeampia seuraamaan Hänen tietään, kun olette yhteydessä taivaalliseen Isään opinhaluisin, nöyrin sydämin.

Opetuslapseuden polun kulkeminen vaatii harjoitusta – joka päivä, vähitellen, saaden ”armoa armon lisäksi”10, rivin rivin päälle11. Toisinaan kaksi askelta eteenpäin ja yksi askel taaksepäin.

Tärkeää on, ettette anna periksi. Jatkakaa yrittämistä, kunnes onnistutte. Lopulta teistä tulee parempia, onnellisempia ja vilpittömämpiä. Teistä alkaa tuntua tavalliselta ja luontevalta puhua muiden kanssa uskostanne. Itse asiassa evankeliumista tulee niin keskeinen, kallisarvoinen osa elämäänne, että tuntuisi luonnottomalta olla puhumatta siitä muiden kanssa. Se ei ehkä tapahdu heti – se on koko elämän kestävä pyrkimys. Mutta se tapahtuu.

Neljänneksi, kertokaa siitä, mitä on sydämessänne. En pyydä, että seisotte kadunkulmassa huutelemassa megafoniin Mormonin kirjan jakeita. Mutta pyydän, että panette aina merkille tilaisuuksia tuoda esiin uskonne luontevilla ja tavallisilla tavoilla ihmisten kanssa – sekä kasvotusten että verkossa. Pyydän, että olette todistajina12 evankeliumin voimasta kaikkina aikoina – ja tarpeen mukaan käytätte sanoja.13

Koska Kristuksen evankeliumi ”on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen”, te voitte olla varmoja, rohkeita ja nöyriä siitä kertoessanne.14 Varmuus, rohkeus ja nöyryys saattavat tuntua keskenään ristiriitaisilta ominaisuuksilta, mutta ne eivät ole sitä. Niistä kuvastuu Vapahtajan kutsu olla kätkemättä evankeliumin arvoja ja periaatteita vakan alle vaan antaa valonne loistaa, jotta voitte hyvillä teoillanne ylistää Isäänne taivaassa.15

On monia tavallisia ja luontevia tapoja tehdä tätä, alkaen päivittäisistä ystävällisistä teoista henkilökohtaisen todistuksen lausumiseen YouTubessa, Facebookissa, Instagramissa tai Twitterissä sekä yksinkertaisiin keskusteluihin tapaamienne ihmisten kanssa. Tänä vuonna opiskelemme kodeissamme ja pyhäkoulussa Uutta testamenttia. Se on suurenmoinen mahdollisuus kutsua ystäviä ja naapureita kirkkoon ja kotiinne oppimaan kanssanne Vapahtajasta. Kertokaa heille Evankeliumiaiheinen kirjasto -sovelluksesta, josta löytyy Tule ja seuraa minua -opetusohjelma. Jos tunnette nuoria ja heidän perheitään, antakaa heille Nuorten voimaksi -kirjanen ja kutsukaa heidät tulemaan ja näkemään, kuinka meidän nuoremme pyrkivät elämään niiden periaatteiden mukaan.

Jos joku kysyy viikonlopustanne, älkää epäröikö kertoa siitä, mitä koitte kirkossa. Kertokaa pienistä lapsista, jotka seisoivat seurakunnan edessä ja lauloivat innokkaina, kuinka he yrittävät olla kuin Jeesus. Kertokaa nuorten ryhmästä, joka vietti aikaa auttaen palvelutalon iäkkäitä asukkaita kokoamaan henkilöhistoriaa. Kertokaa äskettäisestä muutoksesta sunnuntaikokoustemme aikataulussa sekä siitä, kuinka se siunaa perhettänne. Tai selittäkää, miksi tähdennämme, että tämä on Jeesuksen Kristuksen kirkko ja että me olemme myöhempien aikojen pyhiä, aivan kuten muinaisenkin kirkon jäseniä nimitettiin pyhiksi.

Kertokaa kaikin sellaisin tavoin, jotka tuntuvat teistä luontevilta ja tavallisilta, miksi Jeesus Kristus ja Hänen kirkkonsa ovat tärkeitä teille. Kutsukaa heitä tulemaan ja näkemään.16 Kannustakaa heitä sitten tulemaan ja auttamaan. Kirkkomme tarjoaa ihmisille lukuisia mahdollisuuksia auttaa.

Rukoilkaa paitsi sitä, että lähetyssaarnaajat löytävät valitut. Rukoilkaa päivittäin koko sydämestänne myös sitä, että löydätte niitä, jotka tulevat ja näkevät, tulevat ja auttavat ja tulevat ja jäävät. Pitäkää kokoaikaiset lähetyssaarnaajat mukana. He ovat kuin enkeleitä, valmiita auttamaan!

Kun kerrotte hyvästä sanomasta, Jeesuksen Kristuksen evankeliumista, tehkää se rakkautta ja kärsivällisyyttä osoittaen. Jos toimimme ihmisten kanssa odottaen ainoastaan sitä, että pian he pukevat ylleen valkoiset vaatteet ja pyytävät ohjeita lähimmälle kastealtaalle, teemme sitä väärin.

Jotkut, jotka tulevat ja näkevät, eivät kenties koskaan liity kirkkoon. Jotkut liittyvät myöhemmin. Se on heidän valintansa. Mutta se ei muuta meidän rakkauttamme heitä kohtaan. Eikä se muuta innokkaita pyrkimyksiämme jatkaa yksilöiden ja perheiden kutsumista tulemaan ja näkemään, tulemaan ja auttamaan sekä tulemaan ja jäämään.

Viidenneksi, luottakaa siihen, että Herra tekee ihmeitä. Ymmärtäkää, ettei teidän työnänne ole ihmisten käännyttäminen. Se on Pyhän Hengen tehtävä. Teidän tehtävänänne on kertoa siitä, mitä on sydämessänne, ja elää uskonkäsitystenne mukaisesti.

Älkää siis lannistuko, vaikka joku ei heti otakaan vastaan evankeliumin sanomaa. Se ei ole henkilökohtainen epäonnistuminen.

Se on tuon henkilön ja taivaallisen Isän välinen asia.

Teidän tehtävänne on rakastaa Jumalaa ja rakastaa lähimmäisiänne, Hänen lapsiaan.

Uskokaa, rakastakaa, toimikaa.

Noudattakaa tätä polkua, niin Jumala tekee ihmeitä teidän välityksellänne siunatakseen kallisarvoisia lapsiaan.

Nämä viisi ehdotusta auttavat teitä tekemään sitä, mitä Jeesuksen Kristuksen opetuslapset ovat tehneet muinaisista ajoista asti. Hänen evankeliuminsa ja Hänen kirkkonsa ovat tärkeä osa elämäänne ja sitä, mitä te olette ja mitä te teette. Kutsukaa siis muita tulemaan ja näkemään sekä tulemaan ja auttamaan, ja Jumala tekee pelastuksen työtään niin että he tulevat ja jäävät.

Mutta entä jos se on vaikeaa?

”Mutta”, saatatte kysyä, ”entä jos teen kaikkea tätä ja ihmiset suhtautuvat siihen huonosti? Entä jos he suhtautuvat kirkkoon arvostellen? Entä jos he eivät enää ole ystäviäni?”

Kyllä, niin voi käydä. Muinaisista ajoista asti Jeesuksen Kristuksen opetuslapsia on usein vainottu.17 Apostoli Pietari sanoi: ”Iloitkaa – – [, kun] pääsette osallisiksi Kristuksen kärsimyksistä.”18 Varhaiset pyhät riemuitsivat siitä, että ”olivat saaneet kunnian kärsiä häväistystä Jeesuksen nimen tähden”19.

Muistakaa, että Herran tiet ovat tutkimattomat. Saattaa olla, että teidän Kristuksen kaltainen suhtautumisenne torjumiseen voi pehmittää paatuneen sydämen.

Herran Jeesuksen Kristuksen apostolina siunaan teitä varmuudella olla elävinä todistajina evankeliumin arvoista, rohkeudella tulla aina tunnetuiksi Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäseninä ja nöyryydellä auttaa Hänen työssään ilmauksena rakkaudestanne taivaallista Isää ja Hänen lapsiaan kohtaan.

Rakkaat ystäväni, tulette riemuitsemaan tietäessänne, että olette merkittävä osa kauan ennustettua Israelin kokoamista valmistautuen Kristuksen tulemiseen ”[voimassa ja suuressa kirkkaudessa] kaikkien pyhien enkelien kanssa”20.

Taivaallinen Isä tuntee teidät. Herra rakastaa teitä. Jumala siunaa teitä. Tämä työ on Hänen asettamaansa. Te pystytte tähän. Me voimme kaikki tehdä tätä yhdessä.

Tästä todistan Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

Viitteet

  1. Suuri profeetta Nefi näki näyssä, että vaikka Jumalan Karitsan kirkko leviäisi ”kaiken maan päälle”, niin maailman jumalattomuuden tähden se olisi kokonaismäärältään ”harvalukuinen” (ks. 1. Nefi 14:12; ks. myös Luuk. 12:32).

  2. Esimerkiksi Pew Research Centerin äskettäisestä tutkimuksesta käy ilmi, että Yhdysvalloissa ”niiden aikuisten (18-vuotiaiden ja sitä vanhempien) prosentuaalinen osuus, jotka kuvailevat itseään kristityiksi, on pudonnut miltei kahdeksan prosenttiyksikköä vain seitsemässä vuodessa, 78,4 prosentista – – vuonna 2007 70,6 prosenttiin vuonna 2014. Samana ajanjaksona niiden amerikkalaisten prosentuaalinen osuus, jotka eivät kuulu mihinkään uskontoon – kuvaillen olevansa ateisteja, agnostikkoja tai ’ei mihinkään tiettyyn’ uskontoon kuuluvia – on hypännyt yli kuusi prosenttiyksikköä 16,1 prosentista 22,8 prosenttiin.” (”America’s Changing Religious Landscape”, Pew Research Center, 12. toukokuuta 2015, pewforum.org.)

  3. Sana evankeliumi tarkoittaa hyvää sanomaa. Hyvä sanoma on, että Jeesus Kristus on tehnyt täydellisen sovituksen, joka lunastaa koko ihmiskunnan haudasta ja palkitsee kunkin ihmisen hänen tekojensa mukaan. Tämä sovitus alkoi, kun Hänet nimitettiin tehtäväänsä kuolevaisuutta edeltävässä maailmassa, jatkui Hänen vaeltaessaan kuolevaisuudessa ja huipentui Hänen loistavaan ylösnousemukseensa. Raamatun aikakirjoja, joissa kerrotaan Hänen elämästään, palvelutyöstään ja uhristaan kuolevaisuudessa, nimitetään evankeliumeiksi: Matteus, Markus, Luukas ja Johannes.

  4. Matt. 28:19.

  5. ”Totisesti minä sanon teille, ystäväni, että minä jätän nämä sanat teidän pohdiskeltaviksenne sydämessänne” (OL 88:62).

    ”Katso, minä sanon sinulle, että sinun täytyy tutkia sitä tarkoin mielessäsi; sitten sinun on kysyttävä minulta, onko se oikein, ja jos se on oikein, minä saatan sinun sydämesi palamaan sisälläsi; sen tähden sinä tunnet, että se on oikein” (OL 9:8).

  6. Presidentti David O. McKay kannusti, että ”jokainen jäsen on lähetyssaarnaaja”, kun hän johti Euroopan lähetyskenttää vuosina 1922–1924, ja hän esitti saman sanoman kirkolle yleiskonferenssissa jo vuonna 1952 (ks. ”’Every Member a Missionary’ Motto Stands Firm Today”, Church News, 20. helmikuuta 2015, news.churchofjesuschrist.org).

  7. OL 64:34.

  8. Ks. Matt. 22:37–38.

  9. Ks. Matt. 22:39.

  10. OL 93:12.

  11. Ks. Jes. 28:10, englanninkielinen kuningas Jaakon raamatunkäännös.

  12. Ks. Moosia 18:9.

  13. Tätä ajatusta pidetään usein Fransiskus Assisilaisen lausumana; ks. myös Joh. 10:36–38.

  14. Room. 1:16.

  15. Ks. Matt. 5:15–16.

  16. Ks. Joh. 1:46.

  17. Ks. Joh. 15:18.

  18. 1. Piet. 4:13; ks. myös jakeet 1–19, joissa puhutaan lisää siitä, kuinka Kristuksen seuraajien tulee suhtautua kärsimiseen evankeliumin tähden.

  19. Ap. t. 5:41.

  20. OL 45:44.