2019
Apostolit palvelivat ympäri maailmaa
Toukokuu 2019


Apostolit palvelivat ympäri maailmaa

Ensimmäisen kerran palautetun kirkon historiassa kaikki ensimmäisen presidenttikunnan ja kahdentoista apostolin koorumin jäsenet olivat yhdessä koolla samassa paikassa Yhdysvaltain ulkopuolella, kun he kaikki matkustivat Italiaan Rooman temppelin vihkimiseen maaliskuussa 2019. (Ks. artikkeli sivulla xx.)

Muita palvelutyötehtäviä kuluneen puolen vuoden aikana:

Vierailtuaan Pohjois- ja Etelä-Carolinassa Yhdysvalloissa presidentti Dallin H. Oaks ja vanhin David A. Bednar puhuivat hirmumyrskyn uuvuttamille uhreille illalla pidetyssä hartaustilaisuudessa Tallahasseessa Floridassa. Presidentti Oaks muistutti kuulijoita siitä, että vastoinkäymiset ja ahdingot kuuluvat elämään kuolevaisuudessa, mutta että ”jos olemme uskollisia ja rukoilemme, niin Herra auttaa meitä selviytymään niistä”.

Chicagossa Illinoisissa Yhdysvalloissa vanhin Oaks antoi nuorille naimisissa oleville kirkon jäsenille neuvon: ”Kääntymys Herraan edeltää kääntymystä kirkkoon. Ja kääntymys Herraan tulee rukoilemalla, tutkimalla ja palvelemalla.” Ja ollessaan Arizonassa presidentti Russell M. Nelsonin kanssa presidentti Oaks muistutti nuoria ja nuoria aikuisia: ”Paras yksittäinen meitä luonnehtiva ominaisuutemme on se, että me olemme Jumalan poikia ja tyttäriä.”

Myös kahdentoista apostolin koorumin jäsenet hoitivat muita saamiaan tehtäviä eri puolilla maailmaa:

Englannissa vanhin Jeffrey R. Holland oli ainut puhuja Oxfordin yliopiston Pembroke Collegen kappelissa pidetyssä jouluohjelmassa, missä hän opetti, että joulun riemullinen merkitys keskittyy paitsi Kristuksen syntymään myös Hänen elämäänsä, kuolemaansa ja ”voitokkaaseen sovitusuhriinsa”.

São Paulossa ja Salvadorissa Brasiliassa vanhin Dieter F. Uchtdorf siunasi sekä suuria joukkoja kokouksissa että myös pieniä ryhmiä ja yksittäisiä ihmisiä. Hän esimerkiksi lohdutti äskettäin menehtyneen kokoaikaisen lähetyssaarnaajan perhettä, osallistui kahden seurakunnan sakramenttikokoukseen ja pyhäkouluun, kävi muutamien lähetyssaarnaajaparien kanssa tervehtimässä osajäsenperheitä ja tuli erään uuden käännynnäisen tunnistamaksi matkustaessaan São Paulon metrossa. Hän sanoi, että Brasilia on ”paikka, jossa ajatus, että me kaikki olemme taivaallisen Isän lapsia, on todellakin nähtävissä ja toteutuu käytännössä”.

Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa vanhin David A. Bednar johti erityisen kokouksen Abu Dhabin vaarnan nuorille ja nuorille aikuisille. Hän kiersi tutustumassa afrikkalaisten pakolaisten oppimiskeskukseen Egyptissä sekä kotimaan pakolaisten keskukseen Irakin Kurdistanissa. ”Me olemme kaikki Jumalan poikia ja tyttäriä”, vanhin Bednar sanoi pakolaisia tavattuaan. Israelissa hän toimi johtavana virkailijana Jerusalemin piirin konferenssissa ja Brigham Youngin Jerusalem-keskuksen hartaustilaisuudessa. RootsTech-sukututkimuskonferenssissa Salt Lake Cityssä Utahissa Yhdysvalloissa vanhin Bednar lahjoitti 2 miljoonaa dollaria kirkon puolesta sukututkimuskeskukselle, joka on kansainvälisessä afroamerikkalaisessa museossa.

Ukrainassa, Armeniassa, Ranskassa, Unkarissa, Sveitsissä, Romaniassa ja Tšekissä vanhin Quentin L. Cook puhui siitä, kuinka elää Jeesuksen Kristuksen palautetun evankeliumin mukaan joka päivä ja jakaa sitä esimerkin avulla ja auttamalla muita. New York Cityssä Yhdysvalloissa vanhin Cook puhui yhteisestä maaperästä, joka on Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkolla ja juutalaisyhteisöillä. ”Me jaamme juutalaisten ystäviemme kanssa huolen sorretuista ja niistä, joilla on erityisiä haasteita”, hän sanoi.

Méxicossa, Méridassa ja Cancúnissa Meksikossa vanhin Cook tapasi kirkon johtohenkilöitä, jäseniä ja lähetyssaarnaajia sekä uskontokuntien, valtiovallan ja liike-elämän johtajia. Nuorille tarkoitettu hartaustilaisuus, johon osallistui 800 nuorta Méxicon kahdeksasta vaarnasta, lähetettiin 38 000 nuorelle ympäri Meksikoa. Vanhin Cook puhui myös Meksikon senaatin auditoriossa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa hän kutsui uskovia ihmisiä seisomaan lujina ja yhtenäisinä puolustamassa uskonnonvapautta.

Puerto Ricossa ja Dominikaanisessa tasavallassa vanhin D. Todd Christofferson huomasi, että hurrikaanien aiheuttamasta hävityksestä huolimatta jäsenet toipuvat. Hän sanoi, että Karibianmeren alueella aistii innostuksen tiedosta, että pian siellä on kolme temppeliä (Haitissa, Puerto Ricossa ja Dominikaanisessa tasavallassa). Hän puhui myös konferenssissa, joka käsitteli etiikkaa liike-elämässä, ja konferenssissa, joka käsitteli uskonnonvapautta. Washington D.C:ssä Yhdysvalloissa järjestetyssä uutisalan huippukokouksessa vanhin Christofferson puhui totuuden ja nuhteettomuuden tärkeydestä. Ja ollessaan tehtävissä Guatemalassa ja El Salvadorissa vanhin Christofferson muiden kokousten lisäksi osallistui lähetyksiin, jotka nähtiin kaikkialla Keski-Amerikassa. Niissä hän tähdensi evankeliumin opiskelun tärkeyttä kotona.

Etelä-Amerikassa ja Zimbabwessa vanhin Neil L. Andersen neuvoi jäseniä muistamaan Vapahtajan ja hyväksymään ajatuksen kotiin keskittyvästä, kirkon tukemasta oppimisesta. Englannissa, Walesissa, Ranskassa ja Itävallassa hän kiinnitti huomiota voimaan, joka koituu siitä, että kirkossa on monen sukupolven käsittäviä perheitä, ja hän sanoi eurooppalaisilla jäsenillä olevan edelleenkin keskeinen rooli kirkon kasvussa ja vakaudessa. He ovat hänen mukaansa uskon puolustajia.

Kirkko suhtautuu vakavasti teini-ikäisten tekemiin itsemurhiin, vanhin Ronald A. Rasband tähdensi puhuessaan seminaarin- ja instituutinopettajille Salt Lake Cityssä Utahissa. Seminaarin- ja instituutinopettajat voivat auttaa vaaralle alttiina olevia käyttämällä monia kirkon tuottamia itsemurhan ehkäisyyn tarkoitettuja lähteitä ja muistuttamalla oppilaille, että he voivat saada jumalallista apua ja siunausta Vapahtajalta.

Ruandassa vanhin Gary E. Stevenson kävi kansanmurhan muistomerkillä, missä hän sanoi, että menneistä vaikeuksista huolimatta ruandalaiset ovat nykyään täynnä ”ystävällisyyttä, lempeyttä, sovinnonteon henkeä ja anteeksiantoa”, jotka ovat esimerkki siitä, mikä ihmisyydessä on parasta. Hän teki kirkon puolesta lahjoituksen muistomerkkiä varten. Vanhin Stevenson kävi myös Ugandassa, Etiopiassa, Tansaniassa ja Madagaskarissa johtaen pappeusjohtajien konferensseja, puhuen jäsenille ja lähetyssaarnaajille, osallistuen nuorille ja nuorille aikuisille tarkoitettuun hartaustilaisuuteen, tavaten valtioiden virkamiehiä sekä vastaten median edustajien kysymyksiin.

Vanhin Dale G. Renlund vieraili syrjäisissä paikoissa ollessaan suorittamassa tehtävää Argentiinassa ja Chilessä, kuten Antofagastassa Pohjois-Chilen autiomaaseudulla, Comodoro Rivadavian lähetyskentän konferenssissa Argentiinassa, El Calafaten seurakunnassa Argentiinassa, jossa pienessä kappelissa oli huomattavasti enemmän ihmisiä kuin ne 30–40, joiden odotettiin osallistuvan, sekä kokoontumisessa Ushuaiassa Argentiinassa, jossa 600 läsnäolijaa edustivat aktiivisten jäsenten enemmistöä koko Tulimaan alueelta. Sellaisissa paikoissa kuten Río Gallegos Argentiinassa vanhin Renlund puhui kotiin keskittyvän, kirkon tukeman opetusohjelman siunauksista ja siitä, kuinka perheitä siunataan lepopäivän pyhittämisestä.

Paraguayssa, Uruguayssa, Chilessä ja Argentiinassa vanhin Gerrit W. Gong kertoi periaatteista, jotka löytyvät pyhistä kirjoituksista ja presidentti Nelsonin opetuksista – kuten palvelutyöstä, pysymisestä liittopolulla, henkilökohtaisesta ilmoituksesta, kirkon nimen asianmukaisesta käytöstä sekä evankeliumin käyttämisestä vastausten löytämiseen ja haasteiden ja esteiden voittamiseen.

Lähetyssaarnaajien koulutuskeskuksessa Guatemalassa vanhin Ulisses Soares kertoi opetuksista, joita hän on saanut vanhempiensa kääntymyksestä. Hän käytti noita opetuksia kannustaakseen lähetyssaarnaajia pysymään uskollisina ja vahvoina. Hän kävi myös Costa Ricassa ja Panamassa ja sanoi jäsenten Keski-Amerikassa ”haluavan palvella Herraa. He haluavat tehdä sitä, mitä Hän on pyytänyt heitä tekemään.” Myöhemmällä käynnillä, johon sisältyivät Dominikaaninen tasavalta ja Trinidad ja Tobago, hän sanoi, että Karibianmeren alueella ”ihmiset nauttivat Jeesuksen Kristuksen evankeliumista elämässään”. Hän myös pyhitti Curaçaon saarivaltion evankeliumin saarnaamiselle. ”Kirkolla on suuri tulevaisuus Curaçaossa”, hän lisäsi. ”Ihmiset ovat uskollisia ja halukkaita ottamaan vastaan evankeliumin.”

Tulosta