Kuinka nuorilla aikuisilla on vaikutusta jatkuvaan palautukseen

Nuorilla aikuisilla on aina ollut tärkeä rooli pelastuksen työssä.

Kun kuulet joltakulta kirkon johtajalta kutsun osallistua jatkuvaan palautukseen tai auttaa Israelin kokoamisessa, ajatteletko koskaan: ”Mitä minä voin tehdä? Olen vain yksi ihminen”, ”Olen liian nuori”, ”En ole vielä naimisissa” tai ”En tiedä tarpeeksi. Miten minä voisin vaikuttaa?”

Jokaisella meistä risteilee tuollaisia ajatuksia mielessämme aika ajoin. Mutta koeta vaientaa sellainen itseluottamuksen puute, kun luet muutamat seuraavat virkkeet:

Joseph Smith oli vasta 22-vuotias alkaessaan kääntää Mormonin kirjaa.
Oliver Cowdery oli myös 22-vuotias ja John Whitmer 26-vuotias (ja kumpikin naimaton!), kun he alkoivat toimia Josephin kirjureina.
Vuonna 1835, kun ensimmäinen kahdentoista apostolin koorumi kutsuttiin, apostolit olivat iältään 23–35-vuotiaita.
Monet varhaisista pyhistä, jotka liittyivät kirkkoon ja levittivät evankeliumia, olivat nuoria aikuisia.

Kaiken kaikkiaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumin palautuksen varhaisina aikoina Jumala teki työtä nuorten aikuisten avulla. Sellaisten ihmisten kuin sinä.

Anna sen painua mieleesi.

Kirkko ei leviäisi kaikkialla maailmassa tänä aikana, jos jokainen ajattelisi, ettei hän voi vaikuttaa. Ja sinä – niin juuri, sinä! – kuulut valittuun sukupolveen, joka jatkaa Jeesuksen Kristuksen kirkon palauttamista ja johtamista tänä aikana.

Sinut lähetettiin tänne. Nyt. Tietystä syystä.

Puhuessaan meidän sukupolvestamme presidentti Russell M. Nelson opetti: ”Te elätte ’yhdettätoista tuntia’. Herra on julistanut, että tämä on viimeinen kerta, jolloin Hän kutsuu työmiehiä viinitarhaansa kokoamaan valittuja maan neljältä ilmansuunnalta. (Ks. OL 33:3–6.) Ja teidät on lähetetty osallistumaan tähän kokoamiseen.”¹

Ajattele 65 000 kokoaikaisen lähetyssaarnaajan suurta joukkoa, joka julistaa evankeliumia kaiken päivää, joka päivä, kaikkialla maailmassa. Ajattele kaikkia niitä nuoria aikuisia, jotka tekevät liittoja temppelissä, hyödyntävät palautettua pappeutta ja temppelisiunauksia sekä lupaavat liitoin olla uskollisia, vahvistaa perhettään ja rakentaa Jumalan valtakuntaa maan päällä. Ajattele nuoria aikuisia, jotka palvelevat kirkon johtohenkilöinä kaikkialla maailmassa. Ajattele niitä, jotka ponnistelevat eteenpäin seuraten Jeesusta Kristusta kaikista vastuksista huolimatta. Nuoret aikuiset ovat olleet keskeinen osa palautusta sen alusta asti. Ja jatkuva palautus on ollut keskeinen osa kirkon lukemattomien nuorten aikuisten jäsenten elämää.

Mitä palautus merkitsee meille

Meidän monien kohdalla osallistumisemme palautukseen johtuu opetuksista, joita olemme saaneet palautuksen ansiosta. Vennela Vakapalli, joka on nuori aikuinen käännynnäinen Andhra Pradeshissa Intiassa, sanoo: ”Palautuksessa on kyse ilmoituksen tavoittelemista. Joseph Smith tavoitteli ilmoitusta metsikössä. Hän neuvotteli Herran kanssa, hän odotti vastausta, hän oli kärsivällinen. Sitä minä rakastan.” Vennela selittää: ”Ennen kuin kuulin palautuksesta, en tiennyt paljoakaan ilmoituksen tavoittelemisesta. Yksi hienoimpia asioita, mikä hämmästyttää minua, on se, kuinka paljon aikaa Joseph käytti saadakseen ilmoitusta Jumalalta. Juuri sen minä olen oppinut palautuksesta.”

Emma ja Jacob Roberts, nuori aviopari Utahista Yhdysvalloista, ovat sitä mieltä, että palautuksessa on kyse ”jatkuvasta ilmoituksesta” – itsellemme ja maailmalle – siitä, että ”meillä voi olla profeetta, Jumalan puhemies täällä maan päällä. Se vahvistaa, että riippumatta siitä, mitä haasteita maailma tuokin, meillä on joku, joka tekee työtä, rukoilee ja keskustelee Jumalan kanssa varmistaakseen, että olemme valmiita ja kykeneviä kohtaamaan kaikki haasteet, joita maailma muuttuessaan tuo.”

”Palautuksen myötä tulee todella paljon tietoa, joka tekee elämästäni helpompaa ja vähemmän stressaavaa”, Jacob sanoo. Siihen kaikkeen liittyy varmuus, ”että on olemassa Jumala, joka rakastaa meitä ja pitää meistä huolta”, Emma sanoo. ”Hänen tarkoituksenaan on meidän onnemme. Me nuoret aikuiset voimme luottaa täysin Häneen ja seurata Häntä, koska tiedämme, että Hänen tavoitteenaan on meidän onnemme. Tiedämme, että olemme iankaikkisia olentoja, ja se tuo minulle paljon toivoa ja uskoa siihen, että mitä tahansa teenkin nyt ja mitä virheitä teenkin nyt, voin silti tehdä parannuksen ja minulla on tämä aika edistyä ja oppia.”

Tämänkaltainen vahvistava tunne auttoi myös Ramona Morrisia, nuorta aikuista Barbadoksesta, kun hän kuuli ensimmäisen kerran palautuksesta. Muiden asioiden lisäksi hän sai todistuksen siitä, että ”taivaallinen Isä on apunamme. Palautus tuo rauhaa niille, jotka pohtivat elämänsä tarkoitusta ja Jumalan suunnitelmaa heitä varten.”

Mutta vaikka ymmärrys palautuksesta on tuonut selkeyttä Ramonan elämään, hän myöntää myös: ”Kun olen näin kaukana kirkon keskuspaikasta, on vaikeaa tuntea yhteys evankeliumiin. Mutta koska minulla on luja todistus palautetusta evankeliumista, niin tiedän, että vaikka olenkin näin kaukana, voin silti tuntea, että olen osa palautusta ja etten ole yksin.”

Eikä hän olekaan. Nuoret aikuiset eri puolilla maailmaa osallistuvat palautukseen palvelemalla temppelissä sekä tekemällä sukututkimustyötä ja lähetystyötä. Kun meillä on Joseph Smithin ensimmäisen näyn ja palautuksen antama ymmärrys henkilökohtaisesta ilmoituksesta, me voimme kaikki edelleenkin pyrkiä tietämään Jumalan tahdon ja sen, mikä osa meillä voi olla jatkuvassa palautuksessa.

Nuoria aikuisia johtamassa kirkkoa

Saatamme olla nuoria aikuisia, mutta voimme olla myös johtajia kirkossa nyt. Vaikka Janka Toronyi Győristä Unkarista on ainoa kirkon jäsen perheessään, muiden unkarilaisten nuorten aikuisten osallistuminen palautuksen muihin osa-alueisiin vahvistaa häntä: ”Joukko ystäviäni on palvellut lähetystyössä, ja on ollut todella hienoa nähdä heidän edistyvän, ja sitten he palaavat ja ovat kasvaneet todella paljon kaikkien kokemustensa ansiosta. Se on hieno kokemus meille kaikille. On aina mahtavaa nähdä naimattomien nuorten aikuisten ystävieni palvelevan kutsumuksissaan ja joskus jopa nähdä, millaisia tilaisuuksia he järjestävät itselleen, kuten toimiminen vapaaehtoisena ohjaajana Nuorten voimaksi -konferensseissa. Minusta tuntuu, ettei palautus ole aina sitä, että opettaa ihmisille evankeliumia – se on niiden jäsenten vahvistamista, joita meillä on.”

Nuoret aikuiset Unkarissa ymmärtävät, että he ovat kirkon tulevia johtajia. ”Meitä tarvitaan ja meidän täytyy olla sen tehtävän veroisia, mikä on toisinaan musertavaa”, Janka myöntää. ”Herra jouduttaa työtä, ja me olemme osa sitä. Toisinaan ajattelemme: ’Kuinka minun pitäisi tehdä tämä?’ Mutta on hienoa nähdä, että johtajamme luottavat meihin niin suuresti. Se on innostavaa meille, jotka rakastamme kirkkoa ja joilla on vahva todistus, koska tiedämme, että jonakin päivänä me olemme vastuussa. Meidän on otettava vastuu omasta hengellisestä edistymisestämme.”

Sean ja Stefany Joseph Länsi-Australiasta osallistuvat palautukseen opastamalla nuoria seurakunnassaan. ”Minulle palautukseen osallistuminen on tulevien sukupolvien auttamista ymmärtämään, mitä evankeliumi on ja kuinka se voi auttaa heitä ja muita heidän elämässään”, Stefany sanoo. ”Me voimme osaltamme luoda vahvemman perustuksen kirkolle tulevina päivinä maassamme.”

”Haluamme auttaa nuoria saamaan todistuksen Mormonin kirjasta ja Joseph Smithistä ja ymmärtämään, että he ovat itse todella Jumalan lapsia”, Sean selittää. ”Emme halua sen olevan jotakin, mistä he vain ovat laulaneet Alkeisyhdistyksessä – haluamme heidän oikeasti tietävän, että se on totta.”

Vennelalle eläminen evankeliumin mukaan Intiassa ei ole aina helppoa, mutta hän tietää, että nuorten aikuisten jäsenten voima siellä innoittaa muita ja auttaa palautusta etenemään. ”Täällä kaikki nuoret aikuiset ovat hyvin uskollisia. He etsivät tilaisuuksia lausua todistuksensa”, hän sanoo. ”Me olemme Intiassa pioneerien kaltaisia. Me muutamme eri paikoista ja jotkut meistä jopa jättävät oman perheensä. Elämä voi olla täällä haasteellista, mutta teemme silti valinnan elää evankeliumin mukaan. Pyhät kirjoitukset antavat minulle paljon toivoa, voimaa ja rohkeutta.”

Missä sitten olemmekin, meillä nuorilla aikuisilla voi edelleenkin olla voimallinen vaikutus jatkuvaan palautukseen meidän uskomme ja evankeliumiin sitoutumisemme ansiosta.

Kirkon tulevaisuus: Se on kiinni meistä

Me olemme kirkon tulevaisuus. Me olemme viimeisessä taistelussa. Taivaallinen Isä luottaa siihen, että me autamme Häntä Hänen työnsä tekemisessä – Hänen iankaikkisesti elämää muuttavassa työssään. Hän tietää, että me olemme riittävän vahvoja ponnistelemaan eteenpäin ja taistelemaan kaikkia niitä keinoja vastaan, joita vastustajalla on varallemme. Ja Saatana on käymässä epätoivoiseksi. Hän tietää kamppailevansa taistelussa, jonka hän häviää, koska Herran työ voittaa.

”Tiedämme, että Herra jouduttaa työtä eikä kukaan voi pysäyttää sitä”, Janka sanoo. ”Tiedämme, mitä kaikesta huolimatta tapahtuu. Mutta meidän on päätettävä, aiommeko osallistua siihen ja auttaa sitä eteenpäin vai seurata sivusta. Meillä on vapaus osallistua siihen, ja meillä on todistus, että pystymme valitsemaan oikein ja valitsemaan Kristuksen seuraamisen. Meidän on oltava osa palautusta.”

Meistä on siis kiinni, kenen puolella olemme.

Meistä on kiinni, onko meillä rohkeutta puolustaa sitä, mihin uskomme.

Meistä on kiinni, tavoittelemmeko henkilökohtaista ilmoitusta elämäämme varten.

Meistä on kiinni, sallimmeko kohtaamiemme vaikeiden haasteiden vahvistaa uskoamme Vapahtajaan.

Meistä on kiinni, seuraammeko Häntä ja teemmekö kaiken voitavamme tuodaksemme muita Hänen luokseen.

Meistä on kiinni, kestämmekö loppuun asti niin hyvin kuin pystymme.

Me elämme todellakin viimeisiä aikoja. Ja tehtävä johtaa kirkkoa siinä, mikä presidentti Nelsonin mukaan on ”maailman historian kaikkein velvoittavin taloudenhoitokausi”², kuulostaa todella pelottavalta vastuulta. Mutta ajattele tätä: taivaallinen Isä on luottanut meihin siinä määrin, että on varannut meidät olemaan tämän maan päällä tänä erityisenä ajankohtana, tänä aikana, jolloin edessämme on lukemattomia kiusauksia ja häiriötekijöitä ja todella monia vastakkaisia mielipiteitä.

Lähettämällä meidät tänne ratkaisevimpana taloudenhoitokautena taivaallinen Isä ei tarkoittanut, että me epäonnistuisimme. Hän tuntee mahdollisuutemme, voimamme, rohkeutemme, ja ennen kaikkea Hän tietää, että me voimme vaikuttaa kirkon palautukseen iästämme tai aviosäädystämme riippumatta. Olivatpa koettelemuksemme kuinka mahdottomia tahansa tai näyttääpä johtaminen ja evankeliumin vieminen ympäri maailman kuinka mahdottomalta hyvänsä, niin kun Hän on rinnallamme, kuka voi mitenkään taistella meitä vastaan? Hän auttaa meitä toteuttamaan sen, mikä on mahdotonta.