Nuorille aikuisille
Yksi tulevaisuutta koskeva asia, jota pystyn hallitsemaan
Siitä pienestä äänestä päässäni oli yhä vaikeampaa olla välittämättä. Olin 28-vuotias, yhä naimaton enkä ollenkaan varma, mitä halusin tehdä ammatillisesti, vaikka minulla oli hyvä työ kätilönä. Minusta tuntui, ettei mikään osa-alue elämässäni oikein toiminut. Epäilin elämäni valintoja enkä tiennyt, mille polulle lähteä. Tunsin vain olevani eksyksissä.
Yhtenä päivänä, kun olin todella alamaissa, eräs ystävä, jonka kanssa en ollut vähään aikaan jutellut, soitti minulle. Kun hän kysyi, mitä minulle kuuluu, selitin kaikkia niitä tuntemuksia, joiden kanssa olin kamppaillut. Hän kuunteli ja sanoi sitten: ”Vai niin, mutta kuinka voit hengellisesti?”
”Ihan tosi hyvin”, vastasin automaattisesti. ”En ole koskaan elämässäni tuntenut olevani lähempänä Jumalaa.”
Hän vastasi: ”Sittenhän sinun ei tarvitse olla huolissasi mistään muusta.”
Luottamus Jumalan täydelliseen suunnitelmaan
Sen keskustelun jälkeen oivalsin kaksi asiaa. Ensinnäkin oivalsin, että olen todella kiitollinen siitä, että minulla on luja todistus palautetusta evankeliumista ja että pystyn elämään käskyjen mukaan ja tuntemaan yhteyden taivaaseen.
Hengellinen omavaraisuus on minulle hyvin tärkeää, ja opettelen yhä avaamaan taivaita elämässäni. Rukoileminen ja pyhien kirjoitusten tutkiminen joka aamu ovat kaksi yksinkertaista asiaa, joiden tunnen vaikuttavan eniten kykyyni saada henkilökohtaista ilmoitusta. Tunnen myös läheisempää yhteyttä taivaaseen, kun pyrin olemaan ystävällinen, elämään terveellisesti, jotta Henki voi aina olla kumppanini, noudattamaan käskyjä ja tekemään vilpitöntä parannusta.
Toiseksi oivalsin, ettei vastaukseni ystäväni kysymykseen pitänyt aivan paikkaansa – luulin, että minulla menee erittäin hyvin hengellisesti, mutta tarvitsin enemmän uskoa, vähemmän murehtimista ja minun piti luottaa siihen, että Jumala pitää huolen asioista, joita minä en pysty hallitsemaan.
Silloinkin kun jotkin asiat elämässäni eivät suju niin hyvin kuin haluaisin, tiedän, että on tärkeää toimia uskossa ja osoittaa Jumalalle, että käytän tahdonvapauttani hyvien valintojen tekemiseen. Olen oppinut, että kun asiat elämässä eivät järjesty niin kuin odotan, se johtuu siitä, että minä voin oppia ja kasvaa tavoilla, jotka eivät muutoin olisi minulle mahdollisia.
En koskaan kuvitellut, että 29. ikävuodellani alkaisin epäillä uravalintaani ja seuraavaa vaihetta elämässäni. Silti, jopa kaikkine näine tuntemattomine tekijöineen, minä luotan täysin siihen, että Jumalalla on minua varten täydellinen suunnitelma. Hän tietää tarkalleen, mitä tapahtuu ja mitä tarvitsen, ja Hän pitää aina minusta huolen (ks. Matt. 6:28–34). Aivan kuten vanhin L. Todd Budge seitsemänkymmenen koorumista opetti: ”Niin vaikeaa kuin sitä onkin ymmärtää – etenkin niinä aikoina elämässämme, kun vastatuuli on voimakas ja meri on myrskyinen – me voimme saada lohtua tiedosta, että Jumala äärettömässä hyvyydessään puhaltaa aina meitä kohti kotia” (”Ehdoton ja vakaa luottamus”, Liahona, marraskuu 2019, s. 48).
Luota enemmän, murehdi vähemmän
Joinakin päivinä elämä vain tuntuu tosi vaikealta, mutta kun oikein ajattelen sitä, tiedän, ettei minun tarvitse olla huolissani. Vähä vähältä olen oppinut ymmärtämään, että minun pitää luottaa Jumalaan hieman enemmän ja murehtia vähemmän asioiden vuoksi, joita en pysty hallitsemaan. Se yksi tulevaisuutta koskeva asia, jota pystyn hallitsemaan, on luottamus Jumalaan ja se, että teen työtä päästäkseni lähemmäs Häntä joka päivä.
Kun tunnen olevani eksyksissä, saan aina riittävästi valoa ottaa askeleen tuntemattomaan ja kulkea eteenpäin. Ja kunhan osoitan uskoa ja pidän liittoni, kunhan muistan todellisen identiteettini taivaallisten vanhempien tyttärenä ja yritän yhä uudelleen, niin asioita tapahtuu silloin ja siten kuin on tarkoitus, ja vain sillä on todellisuudessa merkitystä.