Palvelutyötä alistuvin sydämin

Suurempi nöyryys ja halukkuus uhrata parantavat kykyämme palvella, kuten Vapahtaja palveli.

Jeesus Kristus – esimerkkimme uhraamisesta ja alistumisesta

Koko elämänsä ajan Jeesus Kristus oli halukas uhraamaan mukavuuden ja viihtyisyyden palvellakseen muita. Missään muualla tämä ei ollut selvempää kuin Getsemanen puutarhassa ja tapahtumissa, jotka johtivat Hänen uhriinsa ristillä. Vapahtaja alistui Isänsä tahtoon. Hän oli halukas uhraamaan itsensä muiden puolesta, mukaan lukien Hänen vieressään oleva varas, julmat sotilaat ja ihmiset, jotka olivat hylänneet Hänet (ks. Luuk. 23:34, 39–43).

Kristuksen ristiinnaulitseminen, kirkon historian museon luvalla

Uhraaminen ja alistuminen palvelutyössä

Se, että opimme antamaan sydämemme Jumalalle, on tärkeä osa palvelutyötä, koska se on välttämätön osa Hänen kaltaisekseen tulemista. Sen lisäksi että se auttaa meitä saavuttamaan täydet mahdollisuutemme, se tekee meistä kykenevämpiä siunaamaan muita.

”Sydämen luovuttaminen Jumalan haltuun on merkki meidän hengellisen kehityksemme viimeisestä vaiheesta”, vanhin Neal A. Maxwell (1926–2004) kahdentoista apostolin koorumista on opettanut. ”Vasta silloin me alamme olla täysin käyttökelpoisia Jumalalle! Kuinka me voimme rukoilla vilpittömästi, että saisimme olla välikappaleena Hänen kädessään, jos välikappale pyrkii opettamaan?”¹

Olemmeko halukkaita ottamaan vastaan tehtäviä tai noudattamaan innoitusta palvella silloinkin kun se on hankalaa? Olemmeko halukkaita alistumaan Jumalan tahtoon ja uhraamaan aikaamme ja kykyjämme siunataksemme muita, jotka tarvitsevat meitä, vaikka he olisivatkin aiemmin tehneet väärin meitä kohtaan? Jos Vapahtajan tavoin toimimme uhrautuen ja alistuen, niin mikään, mitä meitä pyydetään tekemään, ei ole mahdotonta (ks. Mark. 14:36; Joh. 19:30).

Alistuvan sydämen kasvattaminen

Kun opimme tuntemaan Vapahtajaa, tiedämme paremmin, mitä meidän pitäisi tehdä palvellaksemme Hänen sijastaan. Kuinka voimme kasvattaa Kristuksen kaltaista alistumisen ominaisuutta?

Me voimme muistaa kaikkea, mitä Jumala on tehnyt meidän hyväksemme. Ja me voimme muistaa, että koska Jumala on antanut meille kaiken, mitä meillä on, oman tahtomme alistaminen Hänen tahtoonsa on ainoa asia, joka meillä oikeastaan on annettavana Hänelle.²
Me voimme paastota ja rukoilla alistuvaa sydäntä (ks. Alma 13:28; Hel. 3:35).
Kun tunnemme Pyhän Hengen kehotuksia, me voimme sitoutua taipumaan niihin ja noudattamaan niitä johdonmukaisemmin (ks. Moosia 3:19).
Me voimme tutkia elämäämme rehellisesti ja hyväksyä Hengen oikaisun. Mieti presidentti Russell M. Nelsonin seuraavia kysymyksiä:
1. ”Haluatko sinä antaa Jumalan olla tärkein vaikuttaja elämässäsi?”
2. ”Annatko sinä Hänen äänensä olla kaikkia muita ääniä tärkeämpi?”
3. ”Haluatko sinä antaa sen, mitä Hän haluaakin sinun tekevän, mennä kaikkien muiden päämäärien edelle?”
4. ”Haluatko sinä antaa oman tahtosi sulautua Hänen tahtoonsa?”³
Sitoudu ja suunnittele, kuinka poistat elämästäsi kaiken, mikä on mennyt Jumalan tahdon edelle. Kun teemme uhrauksia Hänen puolestaan, meitä siunataan.⁴