”Angelan pienet auringonkukat”, Liahona, huhtikuu 2023.
Myöhempien aikojen pyhien kertomaa
Angelan pienet auringonkukat
Olen kiitollinen Pyhän Hengen kuiskauksista, jotka opettivat minulle, että Jumala on tietoinen lapsistaan.
Kuvitus Dilleen Marsh
Eräänä lauantai-iltana vuonna 2009 lähetystyötoverini sisar Alison Vevea ja minä istuimme kappelissa seuraamassa yleistä Apuyhdistyksen kokousta. Ajattelin Angelaa, naista, jota autoimme valmistautumaan kasteelle.
Kaksi vuotta aiemmin Angelan poika oli saanut surmansa. Angela oli tällä hetkellä työtön, ja vaikka hän olikin innokas menemään kasteelle, hän tunsi itsensä usein yksinäiseksi ja masentuneeksi. Sinä iltana ennen lähetystä sisar Vevea ja minä olimme rukoilleet innoitusta tietääksemme, kuinka auttaa Angelaa.
Kun presidentti Henry B. Eyring puhui, tunsin innoitusta antaa jotakin Angelalle. Mutta mitä? Sitten Henki sanoi minulle: ”Angela tarvitsee kukkia.” Miltei välittömästi presidentti Eyring kertoi naisesta, joka tunsi innoitusta viedä tulppaaneja eräälle Apuyhdistyksen sisarelle.1 Hänen kertomuksensa vahvisti minulle, että Angela tarvitsi kukkia, olipa syy mikä tahansa.
Kun lähetys oli päättynyt, kerroin toverilleni, mitä Henki oli kuiskannut minulle. Epäröimättä ajoimme lähimpään ruokakauppaan. Katsellessani myymälän niukkaa kukkavalikoimaa poimin käsiini päivänkakkarakimpun.
”En tiedä”, sisar Vevea sanoi. ”Entä auringonkukat?”
Näytin niiden korkeampaa hintaa, mutta toverini ei antanut periksi. ”Minusta tuntuu todella, että meidän pitäisi ostaa auringonkukat”, hän sanoi.
Muutamaa minuuttia myöhemmin seisoimme Angelan kuistilla auringonkukat kädessä. En muista, millä tavoin tervehdimme toisiamme, kun ovi avattiin. Muistan vain Angelan kyyneleet.
Angela selitti, että hän käyttää jokaisesta lapsestaan nimitystä ”pieni auringonkukkani”. Aina kun hän käy poikansa haudalla, hän laskee auringonkukkia hautakiven juurelle. Edellisenä päivänä hän oli kuitenkin mennyt tyhjin käsin. Kaikesta etsimisestään huolimatta hän ei ollut onnistunut löytämään auringonkukkia mistään. Lahjamme mukanaan hän aikoi palata seuraavana päivänä hautausmaalle ja jatkaa perinnettään.
Sinä iltana Henki oli tehnyt työtä presidentti Eyringin, toverini ja minun kauttamme välittääksemme rakkauden sanoman Angelalle hänen taivaalliselta Isältään. Olen kiitollinen Pyhän Hengen kuiskauksista. Ne opettivat minulle varhain lähetystyössäni, että Jumala on tietoinen lapsistaan ja että Hän on aina valmis auttamaan meitä toteuttamaan Hänen työtään.