Viikko 16: Päivä 1
Oppi ja liitot 72–74
Johdanto
Joulukuun 4. päivänä 1831 profeetta Joseph Smith sai ilmoituksen, joka on luvussa OL 72 ja jossa Herra kutsui Ohioon uuden piispan ja ilmoitti joitakin hänen tehtävistään. Luvussa OL 73, joka annettiin tammikuussa 1832, Herra käski Joseph Smithiä ja Sidney Rigdonia aloittamaan uudelleen työnsä Raamatun kääntämisen parissa. Tuloksena heidän työstään kääntämisen parissa Herra antoi luvussa OL 74 olevan ilmoituksen, joka selittää kohtaa 1. Kor. 7:14.
Oppi ja liitot 72:1–8
Herra kutsuu Newel K. Whitneyn piispaksi Ohioon
Oletko joskus saanut jonkin tehtävän kirkossa tai onko sinua pyydetty tekemään kirkossa jotakin vaikeaa ja se on tuntunut sinusta ylivoimaiselta tai olet kokenut, ettet pysty siihen? Lue OL 72:1–2 ja pane merkille, mikä tehtävä piti esittää täytettäväksi Ohiossa (eli ”viinitarhan tähän osaan”).
Kesällä 1831 piispa Edward Partridge, ensimmäinen kirkossa kutsuttu piispa, muutti lähes 1 500 kilometriä länteen Kirtlandista Ohiosta Independenceen Missouriin palvellakseen piispana Siionissa. Sen seurauksena Herra julisti, että Ohioon tarvittiin uusi piispa. Lue OL 72:3–6 ja etsi ilmauksia, jotka selittävät, miksi Ohion pyhät, jotka olivat pyhityksen lain mukaan toimivia taloudenhoitajia, tarvitsivat piispan. (Pyhityksen laki esiteltiin tämän opiskeluoppaan viikon 10 päivän 3 oppiaiheen aineistossa, joka koski kohtaa OL 42:30–42.)
Pohdi, millä tavoin sinun piispasi tai seurakuntasi johtaja auttaa sinua olemaan vastuullinen sinulle annetuissa tehtävissä kirkon jäsenenä tänä päivänä.
Lue OL 72:7–8 ja huomaa, kenet Herra kutsui uudeksi piispaksi Ohioon.
Kun Newel K. Whitney kutsuttiin piispaksi Ohiossa, hän tunsi itsensä riittämättömäksi palvelemaan siinä tehtävässä. Newel K. Whitneyn pojanpoika ja kahdentoista apostolin koorumin jäsen, vanhin Orson F. Whitney, on kertonut seuraavaa, mikä auttaa meitä ymmärtämään, miltä Newel K. Whitneystä tuntui ja mitä hän oppi siitä, mistä hänen kutsumuksensa oli tullut:
”Ajatus tämän tärkeän tehtävän (piispan viran) vastaanottamisesta oli [Newel K. Whitneylle] miltei ylivoimainen. Vaikka luontaisilta lahjoiltaan harva mies oli pätevämpi siihen tehtävään, hän ei kuitenkaan luottanut kykyynsä vaan tunsi olevansa kykenemätön hoitamaan tätä korkeaa ja pyhää luottamustehtävää. Hämmennyksissään hän vetosi profeettaan:
’En voi nähdä itseäni piispana, veli Joseph, mutta jos sanot, että se on Herran tahto, niin minä yritän.’
’Sinun ei tarvitse uskoa pelkästään minun sanaani’, vastasi profeetta ystävällisesti. ’Mene ja kysy itse Isältä.’
Newel – – päätti tehdä [profeetan] ohjeen mukaan. Hänen nöyrään ja vilpittömään rukoukseensa vastattiin. Yön hiljaisuudessa ja huoneensa yksinäisyydessä hän kuuli äänen taivaasta sanovan: ’Sinun voimasi on minussa.’ Sanoja oli vähän, ja ne olivat yksinkertaiset, mutta niillä oli valtavan suuri merkitys. Hänen epäilynsä hävisivät kuin kaste ennen sarastusta. Hän meni heti profeetan luo ja kertoi tälle olevansa vakuuttunut ja halukas ottamaan vastaan viran, johon hänet oli kutsuttu.” (Julkaisussa B. H. Roberts, A Comprehensive History of the Church, osa 1, s. 271.)
-
Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi vastaus seuraavaan tilanteeseen: Kuvittele, että joku ystävä tai perheenjäsen saa kutsun palvella kirkossa ja tehtävä tuntuu ylivoimaiselta eikä hän tunne pystyvänsä täyttämään sitä. Sen pohjalta, mitä olet oppinut luvusta OL 72 sekä siitä kokemuksesta, jonka Newel K. Whitney sai tehtävästään, kirjoita muutamia virkkeitä, joissa annat neuvoja tai lausut todistuksen ja jotka voisit antaa mainitulle henkilölle auttaaksesi häntä tuntemaan luottavaisuutta tehtävän hyväksyessään ja sitä täyttäessään.
Presidentti Henry B. Eyring ensimmäisestä presidenttikunnasta on myös opettanut, mistä lähteestä palvelukutsut kirkossa tulevat:
”Ja niinpä annan neuvoni jokaiselle – miehelle, naiselle, tytölle tai pojalle – joka on kutsuttu tai tullaan vielä kutsumaan. On muutamia asioita, joiden sinun täytyy tietää olevan totta. – –
Ensinnäkin sinä olet Jumalan kutsuma. Herra tuntee sinut. Hän tietää, kenen Hän haluaa palvelevan kussakin tehtävässä kirkossaan. Hän valitsi sinut. – – Henkilö, joka sai innoitusta suositella sinua tehtävääsi, ei tehnyt sitä siksi, että hän piti sinusta tai että tarvittiin joku tekemään tietty tehtävä. He rukoilivat ja tunsivat vastauksena, että sinä olit se, joka tuli kutsua.
Sinut kutsunut henkilö ei esittänyt kutsua vain siksi, että hän sai tietää sinua puhutellessaan sinun olevan kelvollinen ja halukas palvelemaan. Hän rukoili, jotta hän saisi tietää Herran tahdon sinusta. Herran valtuuttamien rukous ja heidän saamansa ilmoitus toi sinut tähän pisteeseen.” (Ks. ”Kohoa kutsusi veroiseksi”, Liahona, marraskuu 2002, s. 75–76.)
-
Oppi ja liitot 72:9–26
Herra selittää piispan velvollisuuksia
-
Kohdassa OL 72:9–26 Herra ilmoitti joitakin piispa Newel K. Whitneyn velvollisuuksista. Herran antamat velvollisuudet liittyivät ensisijaisesti piispa Whitneyn rooliin pyhityksen laissa. Jotkin piispojen ja seurakunnanjohtajien tehtävistä kirkossa nykyään liittyvät kuitenkin näihin kirkon ensimmäisten piispojen velvollisuuksiin.
Lue OL 72:10–12 ja huomaa, mitä velvollisuuksia Herra antoi piispa Whitneylle. Ympyröi kaikki sellaiset velvollisuudet, joita kirjoitit pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi ja jotka ovat samanlaisia kuin ne, joita kuvaillaan näissä jakeissa.
Jotkin niistä velvollisuuksista, joita Herra käski piispa Whitneyä täyttämään, ovat samanlaisia kuin tehtävät, joita vaaditaan piispoilta nykyään. Lue OL 72:16–18 ja pane merkille, mitä piispa Whitneyn oli määrä antaa kirkon jäsenille, jotka olivat muuttamassa Missouriin.
Missouriin muuttavien pyhien oli määrä antaa piispa Partridgelle, Siionin piispalle, todistus, joka vahvistaisi, että he olivat kelvollisia saamaan perintöosan Siionissa. Meidän aikanamme temppelisuositukset toimivat eräänlaisena ”todistuksena”, jonka piispat ja seurakunnanjohtajat antavat kirkon jäsenille vahvistaakseen heidän kelvollisuutensa ja suodakseen heille pääsyn pyhiin temppeleihin.
Tästä ilmoituksesta, joka koskee piispa Whitneyn velvollisuuksia, me voimme oppia, että piispat ja seurakunnanjohtajat hoitavat kirkon ajallisia ja hengellisiä asioita seurakunnissaan. (Sana ajallinen viittaa asioihin, jotka liittyvät fyysiseen elämään, kuten vaatteisiin, ruokaan, kiinteistöihin ja rahaan.)
Mieti, millä tavoin sinun elämäsi on siunattua siksi, että Herra on kutsunut piispasi tai seurakuntasi johtajan palvelemaan sinua ja perhettäsi.
Oppi ja liitot 73
Herra käskee Joseph Smithiä ja Sidney Rigdonia jatkamaan Raamatun kääntämistä
Lue luvun OL 73 johdanto ja kiinnitä huomiota siihen, mitä profeetta Joseph Smith ja Sidney Rigdon olivat tehneet joulukuun 1831 alkupuolelta asti.
Joseph Smith ja Sidney Rigdon olivat olleet saarnaamassa auttaen taistelussa kirkkoa koskevia vääriä tietoja vastaan, joita oli ilmennyt Ezra Boothin kirjeiden julkaisemisen johdosta. Jakeissa OL 73:1–2 Herra ilmoitti, että muidenkin saarnaamassa olleiden vanhinten tuli jatkaa saarnaamista seuraavaan konferenssiin saakka. Tämä konferenssi pidettäisiin kaksi viikkoa myöhemmin.
Lue OL 73:3–4 ja katso, mihin työhön Herra käski Josephia ja Sidneyä sillä hetkellä keskittymään. Tämä käännöstyö, johon Josephin ja Sidneyn oli määrä jälleen keskittyä, oli innoitettu raamatunkäännös. Monet profeetta Joseph Smithin innoitetuista korjauksista ovat nykyään Pyhien kirjoitusten oppaassa (Valittuja kohtia Joseph Smithin raamatunkäännöksestä, JSR). Mooseksen kirja ja Joseph Smith – Matteus Kallisarvoisessa helmessä ovat myös otteita tästä innoitetusta raamatunkäännöksestä.
Oppi ja liitot 74
Herra selittää, mitä kohta 1. Kor. 7:14 tarkoittaa
Kuvittele, että palvelet kirkon kokoaikaisena lähetyssaarnaajana. Puhuessasi avioparin kanssa, joka tutkii kirkkoa, saat tietää, että avioparilla on ollut poika, joka kuoli vain muutaman kuukauden ikäisenä. Avioparin uskonnollinen johtaja oli sanonut heille, ettei lapsi pääsisi taivaaseen, koska tätä ei ollut kastettu ennen kuolemaansa. Vanhemmat tuntevat valtavaa surua menetettyään lapsensa ja uskoessaan, että heidän lapsensa ei saa pelastusta.
Mitä sanoisit näille vanhemmille? (Sinulla on mahdollisuus kirjoittaa vastauksesi myöhemmin tässä oppiaiheessa.)
Luku OL 74 sisältää Herran selityksen kohdasta 1. Kor. 7:14. Lue OL 74:1, jossa lainataan apostoli Paavalin sanoja kohdasta 1. Kor. 7:14. Jakeessa 1 mainittu ilmaus mies, joka ei usko, tarkoittaa juutalaisia, jotka eivät olleet ottaneet vastaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumia. Paavali ei sano, että ihminen voisi pelastua puolisonsa vanhurskauden ansiosta, vaan että toisen puolison kääntymys voisi tuoda perheeseen pyhittävän vaikutuksen. Ilmausta ”muutenhan teidän lapsenne olisivat epäpuhtaita” jakeessa 1. Kor. 7:14 on käytetty oikeuttamaan lapsikastekäytäntö.
Lue OL 74:2–6 ja pane merkille, mitä ongelmia apostoli Paavalin aikaan oli syntynyt, kun toinen aviopuolisoista kääntyi Jeesuksen Kristuksen evankeliumiin ja toinen aviopuoliso noudatti edelleen Mooseksen lakia.
Jeesuksen Kristuksen sovitus täytti Mooseksen lain, eikä ympärileikkausta enää vaadittu. Juutalaiset, jotka noudattivat Mooseksen lakia, uskoivat kuitenkin, että poikalapsi oli epäpuhdas, ellei häntä ympärileikattu, mikä tavallisesti tehtiin, kun lapsi oli kahdeksan päivän ikäinen. Kohdassa OL 74:2–6 Herra selitti, kuinka tämä väärä uskonkäsitys lasten hengellisestä tilasta ja ympärileikkauskäytännöstä oli aiheuttanut ongelmia perheissä, joissa toinen aviopuoliso uskoi Jeesuksen Kristuksen evankeliumiin ja toinen uskoi Mooseksen lakiin. Samankaltaisia ristiriitoja uskonnollisissa käsityksissä ja käytännöissä voi ilmetä nykyäänkin perheissä, joissa toinen aviopuoliso on kirkon jäsen ja toinen ei.
Lue OL 74:7 ja merkitse halutessasi oppi, jota Herra opetti pienistä lapsista. Lue sitten Moroni 8:8–12. Pohdi, kuinka nämä jakeet soveltuvat aiemmin kuvattuun lähetystyötilanteeseen. Voisit kirjoittaa jakeen OL 74:7 viereen rinnakkaisviitteeksi kohdan Moroni 8:8–12:
-
Vanhin Shayne M. Bowen seitsemänkymmenen koorumista kertoi kokemuksen, joka hänellä oli nuorena kokoaikaisena lähetyssaarnaajana Chilessä. Huomaa, millainen vaikutus sen tosi opin kuulemisella, että pienet lapset on pyhitetty Jeesuksen Kristuksen sovituksen kautta, oli naiseen, jota vanhin Bowen ja hänen toverinsa opettivat.
”Sisar Ramirez edistyi nopeasti oppiaiheiden myötä. Hän oli innokas oppimaan kaikki opettamamme opit. Eräänä iltana keskustellessamme lapsikasteesta opetimme, että pienet lapset ovat viattomia eivätkä tarvitse kastetta. Me kehotimme häntä lukemaan erään kohdan Moronin kirjasta [Moroni 8:10–12]. – –
Luettuaan tämän kohdan sisar Ramirez alkoi nyyhkyttää. Toverini ja minä olimme ymmällämme. Kysyin: ’Sisar Ramirez, olemmeko me sanoneet tai tehneet jotakin, mikä on loukannut sinua?’
Hän sanoi: ’Voi ei, vanhin, ette te ole tehneet mitään väärää. Kuusi vuotta sitten sain poikavauvan. Hän kuoli ennen kuin ehdimme saada hänet kastetuksi. Pappimme sanoi meille, että koska häntä ei ollut kastettu, hän olisi helvetin esikartanossa koko iankaikkisuuden. Kuusi vuotta olen kantanut tuota tuskaa ja syyllisyyttä. Luettuani tämän kohdan minä tiedän Pyhän Hengen voimasta, että se on totta. Olen tuntenut, että minulta on otettu suuri taakka, ja nämä ovat ilon kyyneliä.” – –
Tosi oppi, jonka rakastava taivaallinen Isä ilmoitti elävän profeetan kautta, toi tälle piinatulle naiselle suloista rauhaa hänen kärsittyään kuusi vuotta lähes kestämätöntä murhetta ja tuskaa. Tarpeetonta sanoakaan, että sisar Ramirez ja hänen lapsistaan ne, jotka olivat täyttäneet kahdeksan vuotta, kastettiin.” (”Sillä minä elän ja tekin tulette elämään”, Liahona, marraskuu 2012, s. 15–16.)
-
Olen opiskellut luvut OL 72–74 ja suorittanut tämän oppiaiheen tehtävät (päiväys).
Lisäkysymyksiä, ajatuksia ja oivalluksia, joita haluaisin esittää opettajalleni: