Viikko 25: Päivä 4

Oppi ja liitot 117–120

Johdanto

Heinäkuun 8. päivänä 1838 profeetta Joseph Smith sai Far Westissä Missourissa neljä ilmoitusta, jotka ovat nyt tallennettuina luvuissa OL 117–120. Ensimmäisessä näistä ilmoituksista (OL 117) Herra käski William Marksia ja Newel K. Whitneyä selvittämään liiketoimensa Kirtlandissa Ohiossa ja liittymään uskollisiin pyhiin, jotka olivat kokoontumassa Far Westiin. Lisäksi Herra käski Oliver Grangeria menemään Kirtlandiin ensimmäisen presidenttikunnan edustajana. Toisessa ilmoituksessa (OL 118) Herra kutsui uusia apostoleja niiden paikalle, jotka olivat langenneet, ja Hän kutsui kaikki kahdentoista koorumin jäsenet palvelemaan lähetystyössä Isossa-Britanniassa. Kolmannessa ja neljännessä ilmoituksessa, jotka on tallennettu lukuihin OL 119 ja 120, Herra opetti opin kymmenyksistä ja ilmoitti kirkon johtajille ohjeita, joiden mukaan tulee päättää, kuinka kymmenysvaroja käytetään.

Oppi ja liitot 117:1–11

Herra käskee William Marksia ja Newel K. Whitneyä selvittämään joutuin liiketoimensa ja lähtemään Kirtlandista

Luvun OL 117 alkuosassa Herra puhui William Marksille ja Newel K. Whitneylle. William Marks oli vaarnanjohtaja Kirtlandissa Ohiossa. Hän omisti kirjamyyntiyrityksen. Newel K. Whitney oli piispa Kirtlandissa. Hän oli menestyvän liikeyrityksen omistaja ja oli pyhittänyt suuren osan omaisuudestaan kirkolle.

Huhtikuun 26. päivänä 1838 Herra käski pyhiä kokoontumaan Far Westiin Missouriin ja muihin paikkoihin (ks. OL 115:17–18). Heinäkuun 6. päivänä 1838 ryhmä, joka tunnettiin Kirtlandin leirikuntana ja jossa oli yli 500 pyhää Kirtlandin alueelta, lähti kohti Missouria (ks. Kirkon historia aikojen täyttyessä, uskonto 341–343, 2004, s. 190). Vaarnanjohtaja Marks ja piispa Whitney jäivät Kirtlandiin.

Kohdassa OL 117:1–3 kerrotaan, että Herra käski vaarnanjohtaja Marksia ja piispa Whitneyä selvittämään joutuin liiketoimensa ja lähtemään Kirtlandista. Heidän tuli suoriutua tästä matkasta ennen kuin Herra lähettäisi alueelle lunta. Toisin sanoen heidän pitäisi lähteä noin neljän kuukauden kuluessa.

Kun luet kohdassa OL 117:4–5 olevat Herran sanat, huomaat, että nämä miehet olivat liiankin huolissaan Kirtlandissa olevasta omaisuudesta.

Huomaa seuraava jakeessa 4 oleva kysymys: ”Mitä on omaisuus minulle?” Lue OL 117:5–8 ja etsi syitä siihen, miksi Herra sanoisi näin. (Voi olla hyödyllistä tietää, että ilmaus ”Olaha Sinehan tasangot” viittaa alueeseen Aadam-ondi-Ahmanin ympärillä Missourissa.)

Kuvittele, että sinulla on edessäsi suuri kannullinen lempijuomaasi sekä iso tyhjä juomalasi. Kuvittele nyt, että joku kaataa juomalasiisi pienen pisaran siitä juomasta. Kumman ottaisit mieluummin, täyden lasin vai ainoastaan pisaran? Miksi?

Mitä mielestäsi tarkoittaa ”himoita sitä, mikä on vain pisara, ja laiminlyödä sitä, mikä on tärkeämpää”? (OL 117:8.) Himoitseminen tarkoittaa sitä, että haluaa jotakin, mitä jollakulla toisella on. Kuinka Kirtlandissa olevan omaisuuden säilyttämisestä koituvat hyödyt olivat ”vain pisara” verrattuna siihen, mitä koituisi siitä, että pyhät noudattavat Herran käskyä kokoontua Missouriin?

1. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi yhteenveto siitä, mitä Herra opetti näille miehille siitä omaisuudesta, jota he himoitsivat, verrattuna Hänen voimaansa siunata heitä.

Jakeista OL 117:5–8 voimme huomata periaatteen, joka koskee sitä, mitä tapahtuu, kun me himoitsemme ajallisia asioita. Yksi tapa ilmaista tämä periaate on se, että ajallisten asioiden himoitseminen voi saada meidät laiminlyömään tärkeämpiä asioita.

2. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

   1. Mitkä ovat sinun elämässäsi niitä ajallisia ”pisaroita”, jotka saattavat saada sinut laiminlyömään sitä, mikä evankeliumissa on tärkeämpää?

   2. Mitä voit tehdä keskittyäksesi paremmin asioihin, jotka ovat iankaikkisesti tärkeitä?

Jakeessa OL 117:10 sanotaan, että Herra kutsui William Marksin palvelemaan edelleen yhtenä kirkon johtajista, kun tämä saapuisi Far Westiin Missouriin. Herra sanoi myös, että jos veli Marks olisi ”uskollinen vähässä”, hänestä tulisi ”paljon haltija” (ks. myös Matt. 25:23).

Lue OL 117:11 ja pane merkille, minkä nuhteen Herra antoi Newel K. Whitneylle. Tässä jakeessa mainitut nikolaiitat muodostivat muinaisen uskonnollisen lahkon. He sanoivat olevansa kristittyjä, mutta he olivat poikenneet evankeliumin periaatteista ja noudattivat maailmallisia tapoja. Heidän palvontamenoihin kuului esimerkiksi sukupuolisyntejä. (Ks. Opin ja Liittojen Kirja, oppilaan kirja, uskonto 324–325, 1986, s. 277.)

Jos Newel K. Whitney olisi päättänyt keskittyä Kirtlandissa olevaan omaisuuteen eikä kokoontua yhteen pyhien kanssa, niin kuinka hänen tekonsa olisivat siinä tapauksessa olleet samankaltaisia kuin nikolaiittojen teot?

Koska William Marks ja Newel K. Whitney olivat huolissaan kirkon omaisuudesta Ohiossa ja koska Missourissa oli vainoja, he eivät pystyneet liittymään pyhien joukkoon Far Westissä. He noudattivat kuitenkin Herran neuvoja ja pysyivät uskollisina ja liittyivät myöhemmin pyhien joukkoon Nauvoossa Illinoisissa, missä William Marks palveli vaarnanjohtajana ja Newel K. Whitney piispana.

Oppi ja liitot 117:12–16

Herra antaa Oliver Grangerille tehtävän edustaa ensimmäistä presidenttikuntaa liikeasioissa Kirtlandissa

Ajattele kirkon eri tehtäviä, joita saattaisit saada. Näitä tehtäviä saattaisivat olla palveleminen koorumin tai luokan johtokunnassa, puheen pitäminen sakramenttikokouksessa, palveleminen kotiopettajana, jonkun perehdyttäminen tai palveleminen kokoaikaisena lähetyssaarnaajana. Millaisia uhrauksia nämä tehtävät saattaisivat vaatia?

Nuoret miehet, joilla on Aaronin pappeus, voivat palvella kotiopettajina.

Herra käski miestä nimeltä Oliver Granger lähtemään Far Westistä Missourista ja palaamaan Kirtlandiin Ohioon ”[kamppailemaan] vakavasti kirkkoni ensimmäisen presidenttikunnan lunastukseksi” (OL 117:13). Tähän tehtävään sisältyi kirkon omaisuuden myyminen ja Joseph Smithin liiketoimien selvittäminen. Sen johdosta Oliver, joka oli lähes sokea, joutuisi tekemään uhrauksia. Lue OL 117:12–15 ja pane merkille, mitä siunauksia Herra sanoi Oliverin saavan, kun hän täyttäisi tämän tehtävän.

Huomaa Herran sanat jakeessa 13: ”Hänen uhrinsa on minulle pyhempi kuin hänen menestyksensä.” Tämä osoittaa, että Herra välitti enemmän Oliverin uhrista kuin siitä rahasta, jonka Oliver saattaisi saada tehtävässään. Tästä jakeesta opimme seuraavan periaatteen: Uhraukset, joita teemme Herran palveluksessa, ovat Hänelle pyhiä. Merkitse jakeesta 13 ne sanat, jotka opettavat tätä periaatetta.

3. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

   1. Miksi on tärkeää, että teet kaiken voitavasi täyttääksesi kirkon tehtävän?

   2. Miltä sinusta tuntuu, kun ajattelet, että Herran palveluksessa tekemäsi uhraukset ovat Hänelle pyhiä?

Oliver Granger kuoli Kirtlandissa 25. elokuuta 1841. Tuolloin hän toimi edelleen ensimmäisen presidenttikunnan edustajana liiketoimissa ja hänet oli lisäksi kutsuttu johtamaan kirkkoa Kirtlandissa. Vaikka hän ei saanut kaikkia kirkon liiketoimia selvitettyä, hän teki työtä säilyttääkseen kirkon nuhteettomuuden ja hyvän maineen. Hän oli uskollinen Herralle ja profeetta Joseph Smithille.

Suosituskirjeessä Joseph Smith ja muut ensimmäisen presidenttikunnan jäsenet kuvailivat Oliver Grangerin olevan ”mitä nuhteettomin ja kunniallisin mies; lyhyesti sanottuna, – – Jumalan mies” (julkaisussa History of the Church, osa 3, s. 350). Kahdentoista apostolin koorumin presidentti Boyd K. Packer on sanonut:

”Mitä sellaista Oliver Granger teki, että hänen nimensä pidettäisiin pyhänä muistossa? Ei oikeastaan paljonkaan. Kyse ei ole niinkään siitä, mitä hän teki, vaan siitä, mikä hän oli. – –

Herra ei odottanut Oliverilta täydellisyyttä eikä ehkä onnistumistakaan. – –

Emme voi odottaa menestyvämme aina, mutta meidän pitäisi yrittää tehdä parhaamme.” (”Yksi näistä vähäisimmistä”, Liahona, marraskuu 2004, s. 86.)

Oppi ja liitot 118

Herra nimittää uusia apostoleja ja kutsuu kaikki apostolit lähetystyöhön

Heinäkuun 8. päivänä 1838 Herra kutsui uusia apostoleja niiden tilalle, jotka olivat luopuneet kirkosta. Lisäksi Herra kutsui kaikki kaksitoista apostolia saarnaamaan evankeliumia.

Lue OL 118:4–5 ja pane merkille, missä Herra käski kahtatoista saarnaamaan evankeliumia. Ilmaus ”suurten vesien yli” viittaa matkustamiseen Atlantin valtameren yli Isoon-Britanniaan. Huomaa jakeesta OL 118:5, mihin paikkaan heidän oli määrä kokoontua ennen lähtöä lähetystyöhön. Huomaa myös päivämäärä, jolloin heidän oli määrä Herran sanojen mukaan kokoontua siihen paikkaan.

Tätä ilmoitusta seuraavina kuukausina vaino Missourissa lisääntyi. Lopulta pyhät karkotettiin osavaltiosta. Näiden olosuhteiden vuoksi kahdentoista oli vaarallista täyttää Herran käsky kokoontua Far Westissä. Monet missourilaiset rehentelivät avoimesti estävänsä tuon ilmoituksen täyttymisen. Mutta kaksitoista apostolia olivat päättäneet noudattaa Herran käskyä.

Huhtikuun 26. päivän aamuna 1839 kahdentoista apostolin koorumin jäsenet kokoontuivat temppelitontille. (Kaikki koorumin uskolliset jäsenet eivät voineet olla paikalla. Jotkut olivat vangittuina.) He alkoivat laskea uudelleen temppelin perustusta (ks. OL 115:11) asettamalla suuren kiven lähelle tontin kaakkoiskulmaa. He asettivat uusia apostoleja täyttämään vapaat paikat kahdentoista koorumissa. Sitten he lähtivät pois vihollistensa huomaamatta. (Täydempi selonteko tästä kokemuksesta on julkaisussa Kirkon presidenttien opetuksia: Wilford Woodruff, 2005, s. 143–146.)

Temppelin kulmakivet laskettiin Far Westissä Missourissa heinäkuussa 1838.

Oppi ja liitot 119–120

Herra ilmoittaa kymmenysten lain

Lukuihin OL 119 ja 120 sisältyy kaksi ilmoitusta kymmenysten laista. Lukuun OL 120 tallennetussa ilmoituksessa Herra käski, että piti perustaa neuvosto johtamaan kirkon kymmenysvarojen käyttöä. Nykyään jokainen seurakunta lähettää jäsenten lahjoittamat kymmenysvarat kirkon keskustoimistoon ja tälle neuvostolle, jota kutsutaan kymmenystenkäyttöneuvostoksi. Paikalliset johtajat eivät päätä, kuinka kymmenysvaroja käytetään.

Lue OL 119:1–4.

Presidentti Howard W. Hunter on selittänyt: ”Lain ilmoitetaan yksinkertaisesti olevan ’yksi kymmenesosa kaikista tuloistaan’. Tuloilla tarkoitetaan tuottoa, korvausta, kertymää. Se on työntekijän palkka, liiketoimen voitto, viljelijän tai tuottajan saama tuotto tai henkilön saama tulo mistä tahansa muusta lähteestä. Herra on sanonut, että se on pysyvä laki ’ikuisesti’, kuten se on ollut aiemminkin.” (Julkaisussa Conference Report, huhtikuu 1964, s. 35.)

Arvioi omaa elämääsi

Kun varaat aikaa arvioidaksesi rehellisesti, kuinka hyvin elät jonkin tietyn periaatteen mukaan, annat Pyhälle Hengelle tilaisuuden auttaa sinua ymmärtämään, mitä jo teet hyvin ja kuinka voit vielä kehittyä. Kun pohdit ilmoituksia, jotka ovat tallennettuina luvuissa OL 119 ja 120, kysy itseltäsi, kuinka täydesti elät kymmenysten lain mukaan.

Kun luet seuraavia kirkon presidenttien lausuntoja, pane merkille, mitä siunauksia voit saada, kun maksat kymmenykset:

Presidentti Harold B. Lee viittasi Herran lupaukseen siitä, että Hän avaisi taivaan ikkunat siunatakseen kymmenysten maksajia (ks. Mal. 3:8–11): ”Taivaan ikkunoiden avaaminen tarkoittaa tietenkin ilmoitusta Jumalalta hänelle, joka on halukas näin uhraamaan” (”The Way to Eternal Life”, Ensign, marraskuu 1971, s. 16).

Presidentti Heber J. Grant on puhunut hengellisistä siunauksista, joita saamme, kun maksamme kymmenykset: ”Vauraus tulee niiden osaksi, jotka noudattavat kymmenysten lakia. Kun sanon menestystä, en ajattele sitä yksin dollareissa ja senteissä. – – Mutta se, mitä minä pidän todellisena menestyksenä, sinä yhtenä asiana kaikesta muusta, joka on suuriarvoista jokaiselle elävälle miehelle ja naiselle, on kasvaminen Jumalan tuntemisessa, todistuksessa, voimassa elää evankeliumin mukaan ja innoittaa perhettämme tekemään samoin. Se on totisinta menestystä.” (Kirkon presidenttien opetuksia: Heber J. Grant, 2003, s. 130.)

Presidentti Grant on myös opettanut tavasta, jolla meitä siunataan taloudellisesti, kun maksamme kymmenyksemme: ”Jos annamme suhteessa varoihimme, jos maksamme kymmenyksemme, olivatpa tulot kuinka pienet tahansa, – – Jumala, taivaallinen Isämme, kartuttaa kymmenestä dollarista jäljelle jäävät yhdeksän tai jokaisesta viidestäkymmenestä sentistä jäljelle jäävät neljänkymmentäviisi, ja te saatte kylliksi viisautta käyttää ne hyödyksi, niin ettette menetä mitään olemalla rehellisiä” (Ks. Kirkon presidenttien opetuksia: Heber J. Grant, s. 131).

4. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi vastaus seuraavaan kysymykseen: Mitä siunauksia olet saanut kuuliaisuudesta kymmenysten lakia kohtaan?

5. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi tämän päivän tehtävien alle seuraavaa:

   Olen opiskellut luvut OL 117–120 ja suorittanut tämän oppiaiheen tehtävät (päiväys).

   Lisäkysymyksiä, ajatuksia ja oivalluksia, joita haluaisin esittää opettajalleni: