Viikko 32: Päivä 1

Kirkon organisaatiot ja ohjelmat

Johdanto

Kun kirkko on jatkuvasti laajentunut, Herra on innoittanut kirkon johtajia ja jäseniä ottamaan kirkossa käyttöön organisaatioita ja ohjelmia pyhien siunaukseksi. Silloin kun näitä organisaatioita ja ohjelmia alun perin vakiinnutettiin, niille ei ollut yhtä välttämätöntä tarvetta kuin nykyään, mutta kun kirkko on kasvanut, niistä on tullut ratkaisevan tärkeitä kirkon työssä Jumalan lasten pelastukseksi.

Kirkon organisaatiot ja ohjelmat auttavat meitä valmistautumaan iankaikkiseen elämään ja edistymään sitä kohti

Mieti, kuinka kirkon organisaatiot ja ohjelmat ovat siunanneet sinun elämääsi.

Minkä sanoisit olevan Nuorten Miesten ja Nuorten Naisten kaltaisten kirkon organisaatioiden tarkoitus? Kuinka tieto jonkin organisaation tarkoituksesta voi auttaa niitä, jotka osallistuvat sen toimintaan?

Lue Moos. 1:39 huomataksesi, mikä on taivaallisen Isän tarkoitus kaikessa, mitä Hän tekee. Muista, että kuolemattomuus tarkoittaa sitä, että elää ikuisesti ylösnousseessa tilassa. Jeesuksen Kristuksen sovituksen ansiosta kaikki ihmiset nousevat kuolleista riippumatta siitä, kuinka jumalattomia tai vanhurskaita he ovat tässä elämässä.Iankaikkinen elämä tarkoittaa sitä, että elää ikuisesti perheensä kanssa taivaallisen Isän edessä ja tulee Hänen kaltaisekseen.

Kun ajattelee sitä, että taivaallisen Isän tarkoituksena on Hänen lastensa kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän toteuttaminen, niin mikä on kirkon tarkoitus?

Koska taivaallisen Isän tarkoituksena on Hänen lastensa kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän toteuttaminen, Hänen kirkkonsa tarkoitus on sama. Taivaallinen Isä on perustanut Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon auttaakseen lapsiaan saamaan iankaikkisen elämän.

1. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi muutamia tapoja, joilla kirkko auttaa taivaallista Isää toteuttamaan lastensa kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän.

Kirkolla on joukko organisaatioita – niitä kutsutaan pappeuden apujärjestöiksi – ja muita ohjelmia, jotka auttavat meitä edistymään kohti iankaikkista elämää. Mainitse muutamia niistä.

Olet saattanut mainita Nuoret Miehet, Nuoret Naiset, Alkeisyhdistyksen, Apuyhdistyksen ja pyhäkoulun sekä sellaiset ohjelmat kuten seminaarit ja uskontoinstituutit ja perheilta.

Jotta ymmärtäisit, kuinka kirkon organisaatiot ja ohjelmat auttavat meitä oppimaan evankeliumia ja edistymään siinä saadaksemme iankaikkisen elämän, lue kahdentoista apostolin koorumin presidentin Boyd K. Packerin seuraava lausunto. Tämä lausunto koskee seminaari- ja instituuttiohjelmia, mutta sen opettamaa periaatetta voidaan soveltaa myös kirkon muihin apujärjestöihin ja ohjelmiin.

”Kirkon historiassa ei ole parempaa havaintoesimerkkiä tämän kansan profeetallisesta valmistamisesta kuin seminaari- ja instituuttiohjelmien alkuvaiheet. Nämä ohjelmat pantiin alulle, kun ne olivat mukavia mutta eivät ehdottoman välttämättömiä. Ne saivat aikaa menestyä ja kasvaa kirkon suojamuuriksi. Nyt niistä on tullut taivaan lahja nykyajan Israelin pelastukseksi mitä haastavimmalla hetkellä.” (”Teach the Scriptures”, puhe kirkon koululaitoksen uskonnonopettajille, 14. lokakuuta 1977, s. 3; si.lds.org.)

Herra on innoittanut johtajiaan perustamaan monia ohjelmia ja organisaatioita kirkossa valmistaakseen meitä niihin koetuksiin ja haasteisiin, joita kohtaamme tämän elämän aikana kuolevaisuudessa, ja auttaakseen meitä edistymään kohti iankaikkista elämää.

Kun luet kutakin seuraavista historiallisista yhteenvedoista, etsi vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

• Kuinka organisaatio tai ohjelma sai alkunsa? (Voisit merkitä vastauksia tähän kysymykseen.)

• Kuinka se sinun mielestäsi valmistaa meitä kohtaamaan oman aikamme koetukset ja haasteet?

• Miten arvelet sen auttavan meitä edistymään kohti iankaikkista elämää?

Pyhäkoulu

Vuonna 1849 eräästä kirkon jäsenestä nimeltä Richard Ballantyne tuntui, että lapset tarvitsevat paikan, jossa he voivat oppia evankeliumia lepopäivänä. Isossa-Britanniassa pyhillä oli jo pyhäkoululuokkia, ja joulukuussa 1849 veli Ballantyne aloitti ensimmäisen pyhäkoululuokan seurakunnassaan Salt Lake Cityssä Utahissa. Pian sen jälkeen muutkin seurakunnat alkoivat omaksua saman käytännön, mutta kukin käytti omaa opetusaineistoaan. Vuonna 1867 kirkon johtajat muodostivat Deseretin pyhäkouluyhdistyksen, mikä edisti yhtenäisyyttä opetusohjelmassa. Vuoteen 1870 mennessä oli muodostettu yli 200 pyhäkoululuokkaa. Nykyään seurakunnissa on monia pyhäkoululuokkia.

Nuoret Naiset

Presidentti Brigham Young kokoontui yhdessä tyttäriensä kanssa kotonaan 28. marraskuuta 1869 ja pyysi heitä olemaan johtajia siinä, että he auttavat ikätovereitaan saamaan todistuksen evankeliumista, olemaan säädyllisiä vaatetuksessaan ja teoissaan sekä välttämään maailman suuntauksia ja käytöstapoja. Näitä tavoitteita edistämään perustettiin vuonna 1870 virallinen nuorten naisten organisaatio. Tämä organisaatio tunnettiin lopulta Nuorten Naisten Valistuskerhona (NNVK), jonka nimi muutettiin myöhemmin Nuoriksi Naisiksi. 1970-luvun alkupuolella johtajat esittelivät Edistyminen-ohjelman. Vuonna 1985 he esittelivät Nuorten Naisten arvot ja johtoaiheen.

Nuoret Miehet

Nuorten Miesten Valistuskerho (NMVK) perustettiin 10. kesäkuuta 1875 presidentti Brigham Youngin johdolla. Tämän organisaation tarkoituksena oli auttaa nuoria miehiä kehittymään hengellisesti ja älyllisesti sekä tarjota heille virkistystoimintaa. Vuonna 1913 kirkko ryhtyi Yhdysvalloissa yhteistyöhön Amerikan partiopoikajärjestön kanssa. Muissa maissa yhteistyötä partio-ohjelmien kanssa on tehty siellä missä se on ollut suositeltavaa. Organisaation nimi on myös muuttunut, ensin Aaronin pappeus – NVK:ksi, sitten Aaronin pappeudeksi ja sitten Nuoriksi Miehiksi. Vuonna 2001 kirkon johtajat esittelivät Velvollisuus Jumalaa kohtaan -ohjelman.

Alkeisyhdistys

Vuonna 1877 Aurelia Spencer Rogers ”tunsi vahvasti, että jotakin pitäisi tehdä naapuruston poikien käytökselle, sillä he juoksivat vapaasti ympäri kaupunkia päivisin ja öisin. Hänestä tuntui, ettei monillekaan näistä lapsista opetettu perusperiaatteita ja -arvoja [jotka valmistaisivat heitä] sekä tiedossa että käyttäytymisessä viemään evankeliumia eteenpäin tai edes olemaan hyviä vanhempia ja kansalaisia.” (”History of Primary”, lds.org/callings/primary/getting-started/history-of-primary.) Hän puhui asiasta Eliza R. Snow’n kanssa, joka palveli tuolloin Apuyhdistyksen ylijohtajana, ja he saivat presidentti John Taylorilta luvan perustaa Alkeisyhdistyksen Farmingtoniin Utahiin piispa John Hessin alaisuudessa. Ensimmäisessä Alkeisyhdistyksen kokouksessa, joka pidettiin 25. elokuuta 1878, oli mukana 224 poikaa ja tyttöä. Vuonna 1880 kutsuttiin Alkeisyhdistyksen ylijohtaja, ja Alkeisyhdistyksen luokkia alettiin perustaa monissa seurakunnissa.

Seminaarit ja uskontoinstituutit

Vuonna 1888 kirkko perusti johtavan kouluneuvottelukunnan ja kirkon opistoja ja alkoi järjestää uskontoluokkia tarjotakseen hengellisen perustuksen maallisille opinnoille niitä varten, jotka eivät opiskelleet kirkon opistoissa. Vuonna 1912 Joseph F. Merrill, professori ja kirkon jäsen, ehdotti suunnitelmaa, jonka ansiosta kunnallisia kouluja käyvät oppilaat voisivat osallistua uskonnonopetukseen koulupäivänsä aikana. Sitä kutsuttiin seminaariksi, ja ensimmäiset kurssit pidettiin lähellä Graniten lukiota Salt Lake Cityssä Utahissa, ja niihin osallistui 70 oppilasta. Seminaariohjelman laajetessa samankaltainen ohjelma laadittiin korkeakouluikäisille nuorille. Se sai nimekseen Myöhempien aikojen pyhien uskontoinstituutti, ja instituuttikurssit alkoivat vuonna 1926 Moscow’ssa Idahossa. Aamuseminaariohjelma aloitettiin 1950-luvun alkupuolella Kaliforniassa, kotiopiskeluseminaari aloitettiin 1960-luvulla, ja sen jälkeen seminaarit ja uskontoinstituutit ovat jatkuvasti laajentuneet kautta maailman.

Perheilta

Presidentti Joseph F. Smith on opettanut, että kirkon ohjelmien tulee olla ”lisänä kodissa annettavalle opetukselle ja valmennukselle. Ei yksikään lapsi sadasta joutuisi harhaan, jos kodin ilmapiiri, sen antama esimerkki ja opetus olisivat sopusoinnussa Kristuksen evankeliumin totuuden kanssa.” (Evankeliumin oppi, 1980, s. 289.) Vuonna 1909 Graniten vaarnassa Salt Lake Cityssä Utahissa aloitettiin viikoittainen koti-iltaohjelma, jonka presidentti Smith sanoi olevan innoitettu. Vuonna 1915 ensimmäinen presidenttikunta suositteli, että kautta koko kirkon otettaisiin käyttöön kuukausittaiset koti-illat. Ensimmäinen presidenttikunta lupasi: ”Jos pyhät noudattavat tätä neuvoa [pitää koti-illat], me lupaamme, että siitä koituu suuria siunauksia. Rakkaus kodissa ja kuuliaisuus vanhempia kohtaan lisääntyvät. Usko Israelin nuorten sydämessä vahvistuu, ja he saavat voimaa vastustaa heitä ympäröiviä huonoja vaikutuksia ja kiusauksia.” (Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph F. Smith, 1999, s. 348.) Viisikymmentä vuotta myöhemmin kirkko julkaisi oppikirjoja, joita perheet voivat käyttää viikoittaisessa evankeliumin opetuksessa. Vuonna 1970 kirkon johtajat valitsivat maanantai-illat perheilloiksi ja ilmoittivat, ettei sinä iltana saanut järjestää mitään muuta kirkon toimintaa.

Jokainen kirkon organisaatio ja ohjelma toimi alkuun itsenäisesti. Kun kirkko laajeni voimakkaasti 1950-luvulla, kirkon johtajat näkivät tarpeen arvioida, kuinka kirkon organisaatiot täyttivät kirkon tavoitteet. He päättivät yhdistää ja koordinoida kirkon kaikkien organisaatioiden ja ohjelmien hallinnon ja myös opetusaineiston valitsemisen. Nämä muutokset auttoivat organisaatioita ja ohjelmia vastaamaan paremmin kasvavan kirkon moninaisiin tarpeisiin sekä vahvistamaan perhettä. Tässä korrelointihankkeessa kirkon kaikki organisaatiot toimivat niiden pappeusjohtajien johdolla, joilla on avaimet johtamiseen.

Lisäksi ensimmäisen presidenttikunnan ja kahdentoista apostolin koorumin johdolla muodostettiin korrelaatio-osasto tarkastelemaan, arvioimaan ja korreloimaan kaikkea kirkon julkaisemaa aineistoa. Tämä tehtiin, jotta oppi voitaisiin pitää puhtaana eikä kirkon opetuksia ymmärrettäisi väärin.

Pohdi, kuinka se, että kirkon apujärjestöt on yhtenäistetty ja korreloitu pappeuden johdolla, voi auttaa toteuttamaan paremmin taivaallisen Isän tarkoitusta lapsiaan varten.

2. Pohdi seuraavaa periaatetta: Kun osallistumme kirkon organisaatioihin ja ohjelmiin, me saamme niiden kautta tulevat siunaukset. Kirjoita sitten pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

   1. Kuinka kirkon organisaatiot ja ohjelmat ovat siunanneet sinun elämääsi?

   2. Kuinka Velvollisuus Jumalaa kohtaan tai Edistyminen-ohjelma on ollut siunauksena sinun elämässäsi?

3. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi 1–2 tavoitetta siitä, kuinka parannat osallistumistasi kirkon apujärjestöjen toimintaan ja ohjelmiin. Seuraavat kysymykset saattavat olla avuksi, kun mietit, mitä tavoitteita asettaisit: Kuinka aiot olla kokonaisvaltaisemmin mukana Nuorissa Miehissä tai Nuorissa Naisissa? Pyhäkoulussa? Perheillassa? Seminaarissa?

4. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi vastaus seuraavaan kysymykseen: Kuinka osallistuminen näiden apujärjestöjen toimintaan ja näihin ohjelmiin voi auttaa sinua valmistautumaan Melkisedekin pappeuden saamiseen tai Apuyhdistykseen siirtymiseen?

5. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi tämän päivän tehtävien alle seuraavaa:

   Olen opiskellut oppiaiheen ”Kirkon organisaatiot ja ohjelmat” ja suorittanut siinä annetut tehtävät (päiväys).

   Lisäkysymyksiä, ajatuksia ja oivalluksia, joita haluaisin esittää opettajalleni: