2021
Ko ha Kaumeʻa Foʻou maʻa Uelingatoni
ʻEpeleli 2021


Ko ha Kaumeʻa Foʻou maʻa Uelingatoni

Naʻe hoko ʻa e talanoa ko ʻení ʻi Rio de Janeiro, Palāsila. ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi ʻIutā, USA.

“‘Oku matuʻotuʻa ange ʻa e tokotaha kotoa pē ʻi heni ʻiate au! Te u talanoa fēfē kiate kinautolú?”

“ʻOku tatau ʻa e kakai fulipē ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá.” (2 Nīfai 26:33).

ʻĪmisi
boy and his dad carrying boxes

Naʻe pukepuke ʻe Uelingatoni ha puha ʻi hono fungá ʻi heʻena lele atu mo ʻene tangataʻeikí ʻi Lio ti Senelo, Palāsilá. Naʻá na fakalaka atu ʻi ha ngaahi fale lanu pulū, lanu mata mo lanu engeenga maama. Ne tau ʻe he tangataʻeikí ʻa e kaá ʻi tuʻa ʻi ha fuʻu fale lahi lanu melomelo. Ne hifo ʻa Uelingatoni ki tuʻa ʻo toʻo mai ha ʻū puha lahi ange. Ne fonu ʻa e ʻū puhá ʻi he koa, pepa holoholo mo e ngaahi naunau kehekehe.

Naʻá ne ʻaʻahi mo ʻene tangataʻeikí ki ha nofoʻanga ʻoku tokangaʻi ai ʻa e kau toulekeleká ke ʻave ha ngaahi naunau kiate kinautolu ne nofo aí. Naʻe loto vēkeveke ʻaupito ʻa Uelingatoni ʻi he kamataʻangá. Ka naʻá ne kiʻi ongoʻi manavasiʻi ʻi he taimí ni. ʻOku ʻulungaanga fēfē nai e kakai ʻi aí? ʻOku nau ʻiteʻita nai? Ko e hā e meʻa te ne lea ʻaki kiate kinautolú?

Naʻe muimui atu ʻa Uelingatoni ʻi mui ʻi heʻene tamaí. Naʻe tokolahi ha kakai ʻi he ʻapi nofoʻanga maʻá e kau toulekeleká. Ne ʻi ai ha niʻihi ne lue holo ʻaki ha tokotoko. Ne tangutu pē ha niʻihi ʻi ha saliote teketeke ʻo veimau. Pea tangutu tautau toko taha pē ha niʻihi kehe.

Naʻe fusi hifo ʻe Uelingatoni ʻa e nima ʻo ʻene tangataʻeikí. Peá ne fanafana ange, “Tangataʻeiki, ʻoku ʻikai ke u ʻilo e meʻa ke faí.” “‘Oku matuʻotuʻa ange ʻa e tokotaha kotoa pē ʻi heni ʻiate au! Te u talanoa fēfē kiate kinautolú?”

Naʻe malimali pē ʻa e tangataʻeikí peá ne tūʻulutui hifo ʻi he tafaʻaki ʻo Uelingatoní. “ʻOku ou ʻiloʻi ʻoku matuʻotuʻa ange ʻa e kakai ʻi hení pea hangē ʻoku nau hā kehé. Ka ko e tokotaha kotoa pē ʻi heni, ko ha fānau ia ʻa e ʻOtuá ʻo hangē pē ko koé! Mahalo ʻoku ʻi ai haʻanau ngaahi talanoa mālie ke talanoaʻi.”

Ne kiʻi fakakaukau ki ai ʻa Uelingatoni. Naʻá ne saiʻia ʻi he fakafeohi ke maʻu ha ngaahi kaungāmeʻa foʻou mo e kau leka kehe ʻi he akó pea mo e Palaimelí. Mahalo pē naʻa lava ke maʻu foki mo hano ngaahi kaungāmeʻa ʻi heni!

Lolotonga hono tufa ʻe he tangataʻeikí ʻa e ʻū puhá, ne lue holo ʻa Uelingatoni ʻo talanoa mo kinautolu ne tangutu ʻi he lokí. Naʻá ne hivaʻi e niʻihi ʻo ʻene ngaahi hiva manako ʻi he Palaimelí. Ne ʻikai fuoloa kuo tokolahi ha kakai ne kakata mo hiva fakataha. Naʻe fuʻu fakafiefia ʻaupito ʻeni!

Ne sio takai holo ʻa Uelingatoni. Naʻá ne fakatokangaʻi atu ha fefine ʻokú ne tangutu toko taha pē ʻi ha sea molū. Naʻe ʻulu hinā pea mingimingi hono kilí.

Naʻá ne lue atu ki ai ʻo tangutu hifo ʻi he seá. Naʻá ne pehē ange, “Mālō e lelei!” “Ko hoku hingoá ko Uelingatoni. Fēfē koe?

Naʻá ne sio ki ai peá ne malimali. Peá ne pehē ange, “Ko Maliana au.”

Naʻe manavasiʻi ʻa Uelingatoni ko ia naʻá ne fai ange ʻa e ʻuluaki fehuʻi ne haʻu ki heʻene fakakaukaú. “Ko e hā e meʻakai ʻokú ke manako taha aí?”

Naʻá ne kiʻi fakakaukau ki ai. Peá ne pehē ange, “Naʻá ku manako maʻu pē ʻi he pão de queijo (mā siisi).

Naʻe pehē ange ʻe Uelingatoni, “Ko ʻeku meʻakai manakó mo ia!” Naʻá ne saiʻia ʻi he fanga kiʻi mā siisi takatakaí.

Naʻe kamata ke na talanoa fekauʻaki mo ʻena ngaahi hiva manakó, sipotí mo e ngaahi manatu melié. Ne talanoa ange ʻe Maliana fekauʻaki mo e ngaahi meʻa fakafiefia naʻá ne manako ke fakahoko ʻi heʻene kei siʻí.

Naʻá ne pehē ange, “Mālō muʻa hoʻo haʻu ki heni ʻi he ʻaho ní.” “ʻOku ʻikai ke ʻi ai haku fāmili ʻe lava ke haʻu ʻo ʻaʻahi mai kiate au pea ʻoku faʻa faingataʻa ke maʻu ha kaungāmeʻa foʻou.” Naʻe mata mamahi ʻa Maliana. “ʻOku ou faʻa ongoʻi tuenoa.”

Naʻe ʻikai ke fakapapauʻi ʻe Uelingatoni ʻa e meʻa ke ne lea ʻakí. Naʻá ne fakakaukau ki haʻane lotomamahi kapau ʻe ʻikai ke ʻi ai hano ngaahi kaungāmeʻa pe fāmili ke talanoa ki ai. Peá ne fakakaukau ki he meʻa naʻe talaange ʻe heʻene tangataʻeikí fekauʻaki mo e tokotaha kotoa pē ʻi heni ko e fānau ia ʻa e ʻOtuá.

Naʻá ne malimali mo sio kia Maliana. “‘I he taimi ʻoku ou ongoʻi taʻelata aí, ʻoku ou saiʻia ke lotu ki he Tamai Hēvaní. ʻOkú Ne tokoni mai ke u ongoʻi lelei ange. ʻOku ou ʻiloʻi ʻoku ʻikai te u tuenoa ha taimi koeʻuhí te u lava maʻu pē ʻo talanoa kiate Ia. Mahalo pē te ke lava mo koe ʻo feinga ke lotu.”

Naʻe malimali ʻa Maliana peá ne fāʻofua ʻia Uelingatoni. “Mālō. ʻOku ou pehē ko e fakakaukau lelei ‘aupito ia.”

Ne ʻikai fuoloa mei ai, ne haʻu ʻa e tangataʻeikí ʻo tātaaʻi mai ia ʻi hono umá. “Kuo taimi ke ta ʻalu.”

“He taimí ni?” ko Uelingatoni ange ia.

Naʻe kata e tangataʻeikí. “ʻOua te ke hohaʻa ki ai. Te ta lava pē ʻo toe foki mai ʻi he uike kahaʻú.”

Naʻe fiefia ʻa Uelingatoni ai. Naʻá ne hifo mei he seá. Peá ne pehē ange kia Maliana, “Ta toki sio!”

Naʻá ne malimali ʻi heʻene taʻataʻalo ki hono kaungāmeʻa foʻoú. Naʻe ʻikai ke ne faʻa tatali ke toe foki mai!

ʻĪmisi
Friend Magazine, Global 2021/04 Apr

Tā fakatātā ʻa Liz Brizzy

Paaki