2021
Ngaahi Hiva ʻo e Melinó mo e Palaimelí
ʻOkatopa 2021


Ngaahi Hiva ʻo eMelinó mo e Palaimelí

Naʻe fakakaukauloto ʻa Mākisi ki he fāmili te ne maʻu ʻi ha ʻahó.

[“ʻOku ou faʻa ongoʻi ʻa e ofi ʻa e Fakamoʻuí ʻi hono lea ʻaki heni ʻa e ʻofá]” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 102).

ʻĪmisi
children in Primary singing

Naʻe sēlue pē ʻa Mākisi ʻi hono seá. Ne ʻamanaki ke kamata ʻa e konga ko ia ʻo e Palaimelí ʻokú ne saiʻia taha aí.

Naʻe pehē ʻe Sisitā Lose, “Talitali lelei kimoutolu ki he taimi hivá.” Naʻe kamata tā leva ʻa e pianó. Naʻe hiva fakataha ʻa Mākisi mo ia.

Naʻe saiʻia ʻa Mākisi he taimi hivá. Ka naʻe ʻikai ke fuʻu hangē hono fāmilí ko e ngaahi fāmili fiefia naʻá ne hiva kau ki ai ʻi he Palaimelí. Naʻe faingataʻa ʻa e ngaahi meʻa ʻi ʻapí.

Ko e ʻuhinga ia ne fuʻu saiʻia ai ʻa Mākisi he Palaimelí. Naʻá ne ongoʻi maʻu pē ʻoku ʻofaʻi ia mo ne malu ʻi heʻene ʻi aí. Naʻá ne ongoʻi nonga ʻi he Palaimelí.

Naʻe pehē ʻe Sisitā Lose, “ʻOku ʻi ai haʻaku tukupā makehe maʻau ʻi he hiva hono hokó.” “ʻI heʻetau hivá, ʻoku ou fie maʻu ke ke fakakaukau pe ʻe fēfē ho fāmili ʻi he kahaʻú ʻi hoʻomou fuʻu lahí.”

Naʻe toe kamata ʻa e tā pianó. Naʻe vanavanaiki mo fakanonga ʻa e ngaahi notá. Ne sio takai ʻa Mākisi ʻi he lokí. Naʻá ne lava ʻo sio ki ha ngaahi fakatātā ʻo Sīsū mo e temipalé ʻoku tautau ʻi he holisí.

Naʻe kamata ke hiva e fānau kehé. Naʻe kamata hiva foki mo Mākisi. [ʻOku faitāpuekina maʻu pē hoku ʻapí ʻe he mālohi ʻo e lakanga fakataulaʻeikí].

Naʻe kuikui ʻa Mākisi peá ne fakakaukau ko ha tamai ia. Naʻá ne fakakaukau ki heʻene lotu mo hono fāmili ʻi he kahaʻú. Naʻá ne fakakaukauloto atu ki haʻanau hiva fakataha, vaʻinga fakataha, mo fakahoko e efiafi fakafāmili ʻi ʻapí.

ʻI heʻene hivaʻi e ngaahi lea fakaʻosí, naʻe malimali ʻa Mākisi. ʻOku ou faʻa ongoʻi ʻoku ofi mai ʻa e Fakamoʻuí ʻi he taimi ʻoku lea ʻaki ai heni ʻa e ʻofá.

ʻE lava ke maʻu ʻe Mākisi ha fāmili pehē ʻi ha ʻaho. ʻE ʻi ai ha ʻaho te ne maʻu ai ha ʻapi te ne ongoʻi ai ʻa e nonga ʻo hangē ko ia naʻá ne maʻu ʻi he Palaimelí. Naʻe ongoʻi loto māfana ʻa Mākisi ʻi heʻene fakakaukau ki aí.

Naʻá ne hiki hake hono nimá. Naʻe pehē ange ʻe Mākisi, “Sisitā Lose, ʻoku ou tui ʻoku hangē ʻa e foʻi hivá ko ha founga ngaohi meʻatokoní. Ko ha founga ke ʻi ai ai ha fāmili fiefia.”

Naʻe pehē ange ʻe Sisitā Lose, “ʻOkú ke moʻoni. ʻOku ʻikai ha fāmili ʻe haohaoa. Ka ʻi he taimi ʻoku tau feinga ai ke hangē ko Sīsuú, te tau lava ʻo tokoniʻi hotau ngaahi fāmilí. Te tau lava ʻo tokoni ke ngaohi hotau ngaahi ʻapí ko ha ngaahi feituʻu nonga.”

Na‘e sio ʻa Mākisi ki he tā ʻo e temipalé ʻi he holisí. Naʻá ne ʻiloʻi te ne lava ʻo tokoni ki hono fāmilí he taimí ni ʻaki ʻene hangē ko Sīsuú. Pea neongo naʻe kei mamaʻo, ka naʻá ne fiefia ke ʻi ai hano fāmili. Pea naʻá ne fiefia ʻi heʻene ʻilo te ne lava ʻo nofo mo kinautolu ʻo taʻengatá.

ʻĪmisi
Friend Magazine, Global 2021/10 Oct

Tā fakatātaaʻi ʻe Matt Smith

Paaki