2023
Ngaahi Mana ʻi Taná
ʻOkatopa 2023


“Ngaahi Mana ʻi Taná,” Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú, ʻOkatopa 2023.

Ngaahi Mana ʻi Taná

Naʻe hoko ʻa e loli naʻe ngotó, fokotuʻunga foomu ʻinitaviu papitaisó, mo ha ongo faifekau mateaki—ko ha konga kotoa ʻo e ngaahi mana ʻi he Pasifiki Sauté.

ʻĪmisi
faifekaú, kau

ʻŪ faitā ʻa Leslie Nilsson

Naʻe maʻu ʻe Maʻake J. Mesiki, ko e palesiteni ʻo e Misiona Vanuatu Port Vila, ha fetuʻutaki telefoni mei he palesiteni fakavahefonua ʻi he Motu ko Taná ʻo kole ke ʻave ange ha kau faifekau ki ai. Naʻe ʻi ai ha kakai ʻe toko 80 naʻa nau tatali ke ʻinitaviu kae lava ke nau haʻu kia Sīsū Kalaisi mo Hono Siasi kuo fakafoki maí ʻo fakafou ʻi he papitaisó!

Naʻe feinga ʻa Palesiteni Mesiki ke ʻave hono ongo tokoní ke fakahoko ʻa e ngaahi ʻinitaviú. Naʻe fiemaʻu ke na folau mei he Motu ko ʻIfaté, ʻa ia ʻoku tuʻu ai ʻa e ʻōfisi misioná, ki Tana, ʻoku maile ʻe 130 tupu (kilomita ʻe 209) hono mamaʻó. Ka naʻá na fepaki mo ha ngaahi faingataʻa lahi ʻaupito.

ʻĪmisi
moʻunga afi

ʻOku ʻIkai Fiemaʻu ke hoko ʻa e Fakatatalí ko ha Fakafeʻātungia

ʻUluakí, ko e moʻungaafi ko ia naʻe lolotonga moʻui ʻi Taná naʻe toe fakalalahi ange ia. Naʻe maumauʻi leva ʻe ha kiʻi saikolone siʻisiʻi ʻa e konga lahi ʻo Tana. Naʻe faifai pea aʻu ʻa e COVID-19 ki Vanuatu ʻi he 2022, pea tāpuni ʻa e meʻa kotoa. Naʻe ʻikai ngofua ke toe hū pe mavahe ha taha mei ʻIfate pe ko Tana.

Hili ʻa e kiʻi holoholo hifo ʻa e meʻa kotoa ʻi ha ngaahi māhina mei ai, naʻe tūʻuta ʻa ʻEletā Palaieni Mōsese Nalini mo Sailosi Toa ʻi Tana, kuó na mateuteu ke ʻinitaviu ʻa e kakaí. Naʻe manavasiʻi ʻa Palesiteni Mesiki naʻa toe holo hifo ʻa e tokolahi ʻo e kakai naʻe fie papitaisó koeʻuhí ko e fuoloa ʻenau tatalí.

ʻI he aʻu atu ʻa ʻEletā Nalini, ko e tangataʻi fonua ʻo Taná, mo ʻEletā Toá, naʻe ʻikai ke toko 80 pē ʻa e kakai naʻe tatali maí—ka naʻe toko 114 ʻeni ʻi he taimí ni.

Vaitafe Satisiví

Ke aʻu ki ha kolo mamaʻo ʻi Satisivi ʻi he Motu ko Taná, naʻe fakaʻuli ʻa ʻEletā Nalini mo Toa ki ai peá na kaka leva ʻi ha moʻunga ʻi he houa ʻe tolu, ʻo ʻikai ha meʻa ke kai ka ko e niu pē naʻá na maʻu ʻi he halá. Ka ʻi heʻena aʻu atu ki Satisiví, naʻe ʻikai ke na maʻu ʻa e palesiteni fakakoló. Pea kamata leva ke ʻuha lōvai.

Naʻe fonu ʻa e vaitafé ʻi he ʻuhá, ʻa ia naʻe ʻiloʻi ʻe ʻEletā Nalini ʻe vavé ni pē ha faingataʻa mo fakatuʻutāmaki ʻa e kolosi aí. Naʻe foki ʻa e ongo ʻeletaá ki heʻena lolí ʻi he vave tahá, he naʻá na ʻilo kuo pau ke na hifo mei he moʻungá. Naʻe hao ʻa e ongo faifekaú ʻi heʻena kolosi ʻi he ʻuluaki vaitafé, ka ʻi he vaitafe hono uá, naʻe fihia ʻa e lolí. Naʻá na teke pea aʻu atu mo e niʻihi kehe ʻo tokoni ki hono teké, ka naʻe ʻikai ngaue ʻa e lolí ia.

“Naʻe Talitali Ia”

Naʻe fakatokangaʻi ʻe ʻEletā Nalini ha vaitafe ʻe taha ʻoku tafe mai ki he vaitafe naʻá na ʻi aí pea naʻe toe lahi ange ia. Naʻá ne pehē kimui ange, “Naʻe kei siʻisiʻi pē ʻa e vaitafe naʻá ma ʻi aí, ʻo hangē naʻe tali ia ke ma mavahé.” Ka he ʻikai ke fuoloa ia.

Naʻe fakatou tupu hake ʻa e ongo ʻeletaá ʻi Vanuatu, ʻa ia ʻoku siʻisiʻi ai ʻa e ngaahi meʻalelé pea mātuʻaki mamafa ʻaupito. Ko ia, naʻe ʻikai kau hono liʻaki ʻo e lolí ʻi he meʻa te na fakahokó. Ka naʻe aʻu ʻa e vaí ki he kauʻi matapaá.

Naʻá na telefoni kia Palesiteni Mesiki ʻo fehuʻi ange ʻa e meʻa ʻoku totonu ke na fakahokó.

Naʻe tali ange ʻe Palesiteni Mesiki, “Mālō hoʻomo fetuʻutaki maí. ʻOku sai pē ia! Liʻaki ʻa e lolí ʻi he feituʻu ʻoku ʻi aí pea kumi ha feituʻu malu ʻi he taimí ni!”

ʻĪmisi
ko e loli naʻe fihia ʻi ha vaitafe naʻe tāfea

Naʻe fepaki ʻa ʻEletā Toa mo ʻEletā Nalini mo ha ngaahi faingataʻa ʻi heʻena feinga ke aʻu ki he kakai ʻi he motu ko Taná naʻa nau fie papitaisó—kau ai ha ʻuha lōvai fakatuʻupakē naʻe tāfea ai ʻa e vaitafe naʻá na kolosi aí.

Tui ki he Mālohi ʻo e ʻOtuá

Naʻe pehē ʻe ʻEletā Toa kimui ange, ko ia naʻe hifo fakamuimui mei he lolí, “Naʻá ku sio ki he sea ʻi muí ke fakasio ʻeku folofolá mo e ʻū foomu papitaisó, ka naʻe hala ha meʻa ai. Peá u fakakaukau mahalo naʻe ʻosi toʻo ia ʻe ʻEletā Nalini.” Kapau naʻe mole ʻa e ʻū fōmú, kuo pau ke foki ʻa e ongo faifekaú ki ʻIfate ʻo ʻomi ha foomu foʻou.

Naʻe kamata kaikaila leva ha taha ʻi he kakai naʻe omi ʻo tokoní. Naʻe ʻikai mahino kia ʻEletā Toa ʻene leá. Ka naʻe mahino ia kia ʻEletā Nalini he ko ʻene lea fakafonuá ia. Naʻá ne kaila ki hono hoa ngāué, “Hifo mei he lolí, ʻoku ʻi ai ʻa e meʻa ʻoku haʻu!”

Naʻe kaka mai ʻa ʻEletā Toa ʻi he matapā ʻi muí koeʻuhí naʻe ʻosi aʻu ʻa e vaí ia ki he matapā sioʻata ʻi muʻá. ʻI he taimi pē naʻá ne hifo ai ki tuʻá, naʻe tafiʻi atu ʻa e lolí ʻe he vaitafé. ʻI heʻena mamata ki he ʻauhia hifo ʻa e lolí, naʻá na sio atu ki he folofolá mo e ʻū foomu papitaisó ʻi he sea ʻi muí.

Naʻe pehē ʻe ʻEletā Toa kimui ange, “Lolotonga ʻemau kei ʻi he vaitafé, naʻá ma kolea ʻa e mālohi ʻo e ʻOtuá ke maluʻi ʻema folofolá mo e ʻū foomu papitaisó. Naʻá ma tui te Ne lava ʻo fakahaofi ia ʻo fakatatau ki Hono finangaló.”

Naʻe pehē ʻe ʻEletā Toa kimui ange, “Hili ʻema lotú, naʻá ma ʻiloʻi ʻe lelei ʻa e meʻa kotoa pē.”

ʻOku ʻAfioʻi ʻe he ʻOtuá ʻa e Founga ke Fakahaofí

Naʻe tā mai ʻa e palesiteni fakavahefonuá ʻo talaange kia ʻEletā Toa mo ʻEletā Nalini kuo maʻu ʻena lolí ʻe he palesiteni fakakolo ʻo Satisiví, ʻa e tangata tatau pē naʻe ʻikai ke na maʻu kimuʻá. Naʻe ʻave ia ʻhe vaitafé he fute ʻe 820 (mita ʻe 250) mei he hala lahí, ka neongo naʻe viviku e mīsiní pea fiemaʻu ke toho e lolí ʻo ʻave ʻo ngaahi, naʻe ʻikai ha makoko pe makohi ʻi tuʻa ʻi he lolí. Ka neongo ia, naʻe viviku pea taʻeʻaonga ʻena ʻū tohi lēsoní, ʻū pepá, mo e fanga kiʻi tohi tufá. Naʻe pehē ʻe ʻEletā Toa, “He ʻikai ke te lava kita ʻo lau ha niʻihi ʻo e ngaahi leá.”

Ka naʻe hili ʻi ʻolunga ʻi he meʻa kotoa, ʻa ʻena folofolá mo e ʻū foomu ʻinitaviú naʻe mōmoa pē ia pea ʻikai maumau.

ʻĪmisi
ongo faifekau mo ha loli

Neongo naʻe liʻaki ʻe ʻEletā Toa mo ʻEletā Nalini ʻa e lolí ʻi he vaitafe naʻe tāfeá, ka naʻe maʻu ia kimui. Neongo naʻe fiemaʻu ke ngaahi ʻa e mīsiní, ka naʻe ʻikai makoko pe makohikohi ʻa e lolí. Ka ko e meʻa naʻe fakaofo tahá, naʻe ʻikai maumau ʻa e ngaahi meʻa mahuʻinga taha naʻe faʻo ʻi lotó.

“Lue ʻaki Ho Lotó”

Naʻe fononga ʻa e ongo faifekaú ki he ngaahi kolo kotoa ʻe valu naʻe fiemaʻu ke na fakahoko ai ʻa e ngaahi ʻinitaviu ʻi Taná. Koeʻuhí naʻe maumau ʻa e mīsini ʻo e lolí, naʻá na faʻa lue lalo. Naʻe pehē ʻe ha taha ʻo kinaua kimui ange ki honau kaungā faifekaú, “Ko e taimi ʻoku ongosia ai ho ongo vaʻé ʻi he lué, lue ʻaki ho lotó.”

ʻI ha kolo pē ʻe taha, naʻe tatali faivelenga ai ha kakai ʻe toko 48 ke papitaiso. Naʻe ʻinitaviu ʻe ʻEletā Nalini ʻa kinautolu naʻe lea ʻi he lea fakafonua ʻi Taná, pea ʻinitaviu ʻe ʻEletā Toa ʻa e kau lea faka-Pisilamá. ʻI heʻene ʻosí, naʻa nau ʻohovale ʻi heʻenau sio ki he tō ʻa e laʻaá. Naʻe fakahoko ʻa e ngaahi ʻinitaviú ʻi he ʻahó kakato.

ʻĪmisi
kau faifekau, kāingalotu, mo e kau papi ului ʻi he papitaiso ʻi ha matātahi ʻi ha motu ʻi he Pasifikí

Naʻe fononga holo ʻa ʻEletā Toa mo ʻEletā Nalini ʻi Tana ke papitaiso ʻa e kakai kuo nau tali ʻa e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisi kuo fakafoki maí.

Naʻá na papitaiso ha kakai ʻi he motú, ko e tokolahi taha ʻo kinautolú ko e ngaahi fāmili, ʻi he ngaahi vaitafé pea mo e tahí. Naʻe ʻikai lahi ʻa e teunga papitaisó, ko ia naʻe ʻoange ʻe he kāingalotu foʻou ʻe niʻihi honau vala vivikú ki ha taha kehe kae ʻoua kuo nau papitaiso kotoa.

ʻĪmisi
faifekau teunga hina ʻi he loto vaí

Naʻe papitaiso ʻe he ongo ʻeletaá ha kakai, ko e tokolahi taha ʻo kinautolú ko e ngaahi fāmili, ʻi ha feituʻu pē naʻa nau ʻi ai, neongo pe ko e hā hono mamaʻó. Naʻe fakatou fakahaaʻi ʻe he kakaí mo e ongo faifekaú ha tui lahi.

Hangē ko e lea ʻa e Palōfita ko Siosefa Sāmitá, “ʻOku ʻalu atu ʻetau kau faifekaú … ; … ko e moʻoni ʻa e ʻOtuá ʻe kei laka taʻe-ufi atu pē, ʻi he fakaʻeiʻeiki mo e tauʻatāina, kae ʻoua kuo hū atu ki he konitinēniti kotoa pē, aʻu ki he faʻahinga kotoa pē, ʻuʻufi ʻa e fonua kotoa, pea mo ongona ʻi he telinga kotoa, kae ʻoua kuo fakahoko ʻa e ngaahi taumuʻa ʻa e ʻOtuá, pea folofola ʻa Sihova Māfimafi kuo lava ʻa e ngāué.”1

ʻĪmisi
Sīsū Kalaisi

Paaki