Rukouksen ihana voima
Meidän tulee rukoilla, että taivaallisen Isämme tahto tapahtuisi. Hän haluaa koetella meitä, vahvistaa meitä ja auttaa meitä saavuttamaan täydet mahdollisuutemme.
Tänä tietokoneiden, puhelinten ja hakulaitteiden aikana ihmiset kommunikoivat toistensa kanssa paremmin kuin koskaan ennen. Siitä huolimatta kommunikointi on usein muuta kuin hyvää. Käydessäni äskettäin vanhainkodissa keskustelin erään naisen kanssa hänen perheestään. Hän kertoi minulle, että hänellä on kolme poikaa, joista kaksi käy säännöllisesti hänen luonaan.
”Entä kolmas poikasi?” kysyin.
”En tiedä, missä hän on”, nainen vastasi kyynelsilmin. ”En ole kuullut hänestä vuosiin. En edes tiedä, kuinka monta lastenlasta minulla on.”
Miksi me rukoilemme
Jos tämä äiti haluaa kuulla pojistaan, on helppo ymmärtää, miksi rakastava taivaallinen Isä haluaa kuulla lapsistaan.1 Me voimme osoittaa rakkautemme Jumalaa kohtaan rukouksen avulla. Ja Hän on tehnyt sen hyvin helpoksi. Me voimme rukoilla Häntä milloin tahansa. Mitään erityisvälineitä ei tarvita. Meidän ei tarvitse edes ladata akkuja tai maksaa kuukausittaista palvelumaksua.
On ihmisiä, jotka rukoilevat vain silloin, kun heillä on henkilökohtaisia ongelmia. Toiset eivät rukoile lainkaan. Pyhissä kirjoituksissa on tämä havainto: ”Te ette muista Herraa Jumalaanne siinä, millä hän on teitä siunannut, vaan te muistatte aina rikkauksianne, kiittämättä niistä Herraa.”2
Profeetat ovat kauan käskeneet meitä rukoilemaan nöyrästi ja usein.3
Kuinka rukoilla
Jeesus opetti meille, kuinka.4 Me rukoilemme taivaallista Isäämme5 Jeesuksen Kristuksen nimessä6 Pyhän Hengen7 voimalla. Tämä on ”rukouksen tosi järjestys”8 toisin kuin tyhjän hokeminen9 tai ulkoluku ”ihmisten näkyvissä”.10
Jeesus ilmoitti, että me rukoilemme viisasta Isää, joka tietää, mitä me tarvitsemme, ennen kuin Häneltä pyydämmekään.11
Mormon opetti pojalleen Moronille, että meidän tulee rukoilla ”koko sydämen voimalla”.12 Nefi huudahti: ”Minä rukoilen alati [kansani] puolesta päivällä, ja silmäni kostuttavat päänaluseni yöllä – – ja minä huudan Jumalani puoleen uskossa, ja minä tiedän, että hän kuulee huutoni.”13
Rukouksen ihanaa voimaa voidaan voimistaa toisinaan paastoamalla, kun siihen on erityinen tarve.14
Rukoilla voi jopa ääneti. Voi mielessään ajatella rukousta etenkin silloin kun sanat olisivat esteenä.15 Usein me polvistumme rukoilemaan; me voimme seisoa tai istua.16 Fyysinen asento ei ole niin tärkeää kuin hengellinen nöyrtyminen Herran edessä.
Me päätämme rukouksemme: ”Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.”17 Kun me kuuntelemme toisen rukousta, me sanomme ääneen ”aamen”, mikä tarkoittaa: ”Se on minunkin rukoukseni”.18
Milloin rukoilla
Milloin meidän tulee rukoilla? Herra sanoi: ”Etsikää uutterasti, rukoilkaa alati ja uskokaa, niin kaikki yhdessä koituu teidän parhaaksenne.”19
Alma sanoi: ”Kysy Herralta neuvoa kaikissa tekemisissäsi, niin hän ohjaa sinua hyväksesi; niin, kun laskeudut levolle illalla, laskeudu levolle Herran huomaan, jotta hän valvoisi sinua sinun nukkuessasi; ja kun nouset aamulla, olkoon sydämesi täynnä kiitosta Jumalalle.”20
Me rukoilemme yksin, säännöllisesti perheemme kanssa, ennen ruokailua ja arkiaskareissamme. Yksinkertaisesti sanottuna me olemme rukoilevaa kansaa.
Henkilökohtainen kokemus rukouksesta
Monet meistä ovat kokeneet rukouksen ihanan voiman. Yhden omista kokemuksistani sain erään eteläisen Utahin vaarnan patriarkan kanssa. Tapasin hänet ensimmäisen kerran vastaanotollani yli 40 vuotta sitten, kun sydämensiirrot olivat vielä pioneerivaiheessa. Tämä pyhimysmäinen sielu kärsi suuresti sydämen vajaatoiminnasta. Hän pyysi apua ajatellen, että hänen tilansa johtui vahingoittuneesta mutta korjattavasta läpästä hänen sydämessään.
Laajat tutkimukset paljastivat, että hänellä oli kaksi vioittunutta läppää. Vaikka toinen voitaisiinkin korjata kirurgisesti, niin toista ei. Siksi leikkausta ei suositeltu. Hän otti nämä uutiset vastaan hyvin pettyneenä.
Sitä seuranneet tutkimukset päättyivät samaan neuvoon. Lopulta hän epätoivoissaan sanoi minulle melko kiihtyneenä: ”Tohtori Nelson, olen rukoillut apua ja saanut opastusta tulla luoksesi. Herra ei ilmoita minulle, kuinka korjata se toinen läppä, mutta Hän voi ilmoittaa sen sinulle. Sinun mielesi on siihen valmistautunut. Jos leikkaat minut, niin Herra tekee sinulle tiettäväksi, mitä tehdä. Suorita leikkaus, jota minä tarvitsen, ja rukoile apua, jota sinä tarvitset.”21
Hänen suurella uskollaan oli minuun syvällinen vaikutus. Kuinka voisin käännyttää hänet jälleen pois? Pidettyämme yhdessä palavan rukouksen minä lupasin yrittää. Valmistautuessani tuohon kohtalokkaaseen päivään rukoilin yhä uudelleen, mutta en vieläkään tiennyt, mitä tehdä hänen vuotavalle kolmiliuskaläpälleen. Vielä leikkauksen alkaessakin22 avustava lääkärini kysyi: ”Mitä aiot tehdä sille?”
Vastasin: ”Minä en tiedä.”
Aloitimme leikkauksen. Helpotettuamme ensimmäisen läpän ahtaumaa23 otimme esiin toisen läpän. Huomasimme, että se oli vahingoittumaton mutta niin pahoin laajentunut, ettei se enää pystynyt toimimaan siten kuin sen olisi pitänyt. Tutkiessamme tätä läppää mieleeni painui selkeänä viesti: Pienennä tukirenkaan ympärysmittaa. Ilmoitin sanoman avustavalle lääkärilleni. ”Läppäkudosta on riittävästi, jos voimme tehokkaasti pienentää tukirengasta lähemmäs sen normaalikokoa.”
Mutta kuinka? Emme voineet käyttää vyötä niin kuin silloin, kun tiukennetaan liian suurien housujen vyötäröä. Emme voineet puristaa sitä hihnalla niin kuin silloin, kun kiristetään satula hevosen selkään. Sitten mieleeni tuli elävänä piirros, josta näkyi, kuinka ompeleet voitaisiin sijoittaa – laskos tuonne ja poimu tänne – jotta haluttu tavoite saavutettaisiin. Muistan yhä tuon mielikuvan – jopa katkoviivat kohdissa, joihin ompeleet piti sijoittaa. Korjaus suoritettiin aivan sellaisena kuin se oli kaaviona mielessäni. Testasimme läppää ja huomasimme, että vuoto oli vähentynyt huomattavasti. Avustava lääkärini sanoi: ”Tämä on ihme.”
Vastasin: ”Tämä on vastaus rukoukseen.”
Potilaan toipuminen oli nopeaa ja hänen saamansa helpotus palkitsevaa. Hän oli saanut avun ihmeellisellä tavalla, ja sen lisäksi muut ihmiset, joilla oli samanlaisia ongelmia, voivat myös saada kirurgista apua. En ota mitään kunniaa itselleni. Kiitos kuuluu tuolle uskolliselle patriarkalle ja Jumalalle, joka vastasi rukouksiimme. Tuo uskollinen mies eli vielä monta vuotta ja on sen jälkeen mennyt iankaikkiseen kirkkauteensa.
Kysy Herralta
Kun me rukoilemme, meidän ei pidä olla niin julkeita, että annamme ohjeita, vaan meidän tulee kysyä Herralta24 ja kuunnella Hänen neuvojaan.25 Joseph Smithin ensimmäinen rukous oli alkusysäys evankeliumin palautukselle.26 Vuonna 1833 hän sai viisauden sanan kysyttyään Herralta neuvoa.27 Presidentti Spencer W. Kimball sai ilmoituksen pappeudesta vuonna 1978 hartaan kysymisen jälkeen.28 Presidentti Gordon B. Hinckley sai innoitusta pienempien temppeleiden rakentamisesta pohdintansa jälkeen.29
Vastauksia rukouksiin
Kaikkiin rukouksiimme ei vastata siten kuin saatamme toivoa. Toisinaan vastaus on kielteinen. Meidän ei pitäisi olla yllättyneitä. Rakastavat vanhemmat kuolevaisuudessa eivät myönny lastensa jokaiseen pyyntöön.30
Jokin aika sitten suvun perheillassa lastenlapsillamme oli oikein hauskaa. Kuusivuotias tyttärenpoikani pahoittikin todella mielensä, kun hänen isänsä sanoi, että oli aika lähteä kotiin. Mitä tämä poikakulta siis teki? Hän tuli luokseni ja sanoi: ”Isoisä, saanko sinulta luvan olla tottelematta isääni?”
Sanoin: ”Et, kulta. Yksi elämän suurista opetuksista on oppia, että onni on kuuliaisuuden seurausta.31 Lähde kotiin perheesi kanssa, niin olet onnellinen.” Vaikka hän oli pettynyt, hän totteli kuuliaisesti.
Meidän tulee rukoilla, että taivaallisen Isämme tahto tapahtuisi.32 Hän haluaa koetella meitä, vahvistaa meitä ja auttaa meitä saavuttamaan täydet mahdollisuutemme. Ollessaan pidätettynä Libertyn vankilassa profeetta Joseph Smith anoi huojennusta. Vastaukseksi rukouksiinsa hän sai selityksen: ”Kaikki tämä antaa sinulle kokemusta ja on sinun hyväksesi.”33
Laulu rukouksesta
Olen tuntenut innoitusta päättää tämän sanomani rukouksesta rukoukseen – laulun muodossa. Herra on sanonut, että ”vanhurskaiden laulu on minulle rukous”.34 Laulu on laulukirjassamme Hymns,35 ja olen kirjoittanut siihen uudet sanat. Me kuulemme tämän laulun rukouksesta Craig Jessopin, Mack Wilbergin ja muiden rakkaitten Mormonien tabernaakkelikuorossa laulavien ystävien ansiosta. Veli Jessop, ole hyvä: [”Our Prayer to Thee” Mormonien tabernaakkelikuoron laulamana.]
Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.