2003
Uskon tukea antava voima epävarmuuden ja koetusten hetkinä
Toukokuu 2003


Uskon tukea antava voima epävarmuuden ja koetusten hetkinä

Usko Jumalaan ja Hänen johdatukseensa Pyhän Hengen kautta tukee teitä aina vain haasteellisemmassa maailmassa.

Kukapa ei tarvitsisi varmuutta epävarmuuden ja koetusten hetkinä? Kuka on niin itsevarma, ettei milloinkaan kaipaa elämäänsä tasapainottavaa vaikutusta? Yksi elämän perustarkoituksista on henkilökohtainen kasvu ja henkilökohtaiset saavutukset. Niinpä täytyy olla koettelemuksen ja epäilyksen hetkiä, jotka suovat sellaiselle kehitykselle mahdollisuuden. Kenestäpä lapsesta tulisi milloinkaan itsensä elättävä kypsä aikuinen, jos vanhemmat tekisivät kaikki tärkeät päätökset hänen puolestaan? Sama koskee taivaallista Isäämme. Hänen onnensuunnitelmansa on laadittu sellaiseksi, että meillä on haasteita, jopa vaikeuksia, joiden yhteydessä meidän on tehtävä hyvin tärkeitä päätöksiä voidaksemme kasvaa, kehittyä ja menestyä tässä kuolevaisuuden koetusajassa.1 Olemme kiitollisia siitä, että täydellisessä rakkaudessaan Hän on varannut meille keinon selvittää nuo haasteet ja kasvaa samalla voimassa ja kyvyissä. Puhun uskon tukea antavasta voimasta epävarmuuden ja koetusten hetkinä.

Jumala on antanut meille kyvyn osoittaa uskoa, niin että voimme löytää rauhaa, iloa ja tarkoituksen elämälle. Mutta uskon on perustuttava johonkin, ennen kuin sen voimaa voidaan käyttää. Ei ole lujempaa perustusta kuin usko taivaallisen Isän rakkauteen meitä kohtaan, usko Hänen onnensuunnitelmaansa ja usko Jeesuksen Kristuksen kykyyn ja haluun täyttää kaikki lupauksensa.

Kaikki eivät ymmärrä uskoa eivätkä siten myöskään käytä sitä täysin hyväkseen. Joidenkuiden mielestä mikä tahansa keskustelu uskonnosta ja vahvan uskon kautta saatavasta johdatuksesta on vailla järjellistä perustaa. Usko ei kuitenkaan ole harhaa eikä taikaa vaan iankaikkisiin periaatteisiin juurtunut voima. Oletko sinä yksi niistä, jotka ovat yrittäneet osoittaa uskoa mutta eivät ole tunteneet saavansa mitään hyötyä? Mikäli olet, todennäköisesti et ole ymmärtänyt etkä noudattanut niitä periaatteita, joihin usko perustuu. Seuraava esimerkki kuvaa, mitä tarkoitan.

Vuosia sitten osallistuin kokeeseen, jossa mitattiin eri aineiden ytimien ominaisuuksia. Siinä käytettiin koeydinreaktoria, joka oli suunniteltu niin, että reaktorin keskellä olevasta reiästä virtasi suurienergisiä hiukkasia. Nämä hiukkaset suunnattiin koekammioihin, joissa mittaukset suoritettiin. Suurienergisiä hiukkasia ei voinut nähdä, mutta niitä oli valvottava huolellisesti, jotteivät ne aiheuttaisi vahinkoa muille. Suorittaessamme eräänä päivänä kokeita sisään tuli talonmies. Hän sanoi tympääntyneenä: ”Te kaikki olette valehtelijoita ja vain teeskentelette tekevänne jotakin tärkeää, mutta minua te ette huiputa. Minä tiedän, ettei mitään, mitä ei voi nähdä, kuulla, maistaa, haistaa tai koskettaa, ole olemassakaan.” Sellainen asenne sulki pois hänen mahdollisuutensa oppia, että on paljonkin arvokasta, mitä ei voi havaita viidellä aistilla. Jos tuo mies olisi suostunut ymmärtämään, kuinka ydinhiukkasten olemassaolo todetaan, hän olisi tullut vakuuttuneeksi niiden olemassaolosta. Älkää siis milloinkaan epäilkö uskon todellisuutta. Voitte koota uskon hedelmiä, kun noudatatte niitä periaatteita, jotka Jumala on vahvistanut sen käyttämistä varten.

Näitä periaatteita ovat:

  • Turvatkaa Jumalaan ja siihen, että Hän haluaa auttaa tarvittaessa, olivatpa olosuhteet kuinka haastavia tahansa.

  • Noudattakaa Hänen käskyjään ja osoittakaa elämässänne, että Hän voi luottaa teihin.

  • Kuunnelkaa Hengen hiljaisia kuiskauksia herkin korvin.

  • Toimikaa rohkeasti noiden kuiskausten mukaan.

  • Olkaa kärsivällisiä ja ymmärtäväisiä, kun Jumala antaa teidän kamppailla kehittyäksenne, niin saatte vastauksia vähitellen pitkän ajan kuluessa.

Motivoiva usko keskittyy siihen, että turvautuu Herraan ja luottaa siihen, että Hän haluaa vastata tarpeisiimme. Sillä Herra ”siunaa niitä, jotka panevat turvansa häneen, ja antaa heidän menestyä”.2 Johdonmukainen, omasta halusta kumpuava uskon osoittaminen lisää luottamustanne ja kykyänne käyttää uskon voimaa.

Voitte oppia käyttämään uskoa paremmin soveltamalla tätä Moronin opettamaa periaatetta: ”Usko on sellaista, mitä toivotaan mutta ei nähdä; älkää siis kiistäkö siksi, ettette näe, sillä te ette saa todistusta, ennen kuin uskonne on koeteltu”.3 Niinpä joka kerta kun koettelette uskoanne eli menettelette kelvollisesti saamanne vaikutelman mukaan, saatte vahvistavan osoituksen Hengestä. Nuo tunteet lujittavat uskoanne. Uskonne voimistuu, kun teette niin toistuvasti. Herra tietää, mitä te tarvitsette. Kun pyydätte vilpittömästi ja vakain aikein, Hän innoittaa teitä tekemään sellaista, mikä lisää kykyänne toimia uskossa. Johdonmukaisen käytön myötä uskosta tulee elävä, väkevä, kohottava, innoittava voima elämäänne. Kun osoitatte uskoa vaeltaessanne ymmärryksenne rajoille epävarmuuden hämärään, niin teitä johdatetaan löytämään ratkaisuja, joita ette muuten saisi. Todistan, että tiedän sen olevan totta.

Vaikka osoittaisitte hyvinkin vahvaa uskoa, Jumala ei aina heti palkitse teitä toiveidenne mukaan. Sen sijaan Jumala vastaa siten kuin Hänen iankaikkisen suunnitelmansa mukaan on teille parhaaksi. Hän rakastaa teitä niin syvästi ja täydellisesti, ettette voi sitä kuolevaisessa tilassanne edes ymmärtää. Todellakin, jos voisitte tuntea Hänen koko suunnitelmansa, ette milloinkaan pyytäisi sellaista, mikä on sen vastaista, vaikka tunteenne houkuttelisivatkin teitä tekemään niin. Vilpitön usko antaa ymmärrystä ja voimaa hyväksyä taivaallisen Isämme tahto, kun se poikkeaa omasta tahdostamme. Voimme hyväksyä Hänen tahtonsa rauhassa ja varmoina turvaten siihen, että Hänen ääretön viisautensa ylittää meidän oman kykymme käsittää täysin Hänen suunnitelmansa, kun se paljastuu vähän kerrallaan.

Usko ei merkitse sitä, että vastauksen saisi vain nappia painamalla. Herra julisti: ”Jokaista, jota rakastan, minä nuhtelen ja kuritan. Tee siis parannus, luovu penseydestäsi!”4 Brigham Young huomautti: ”Jumala ei anna milloinkaan kansalleen eikä yksityiselle ihmiselle suuria siunauksia koettelematta heitä ankarasti.”5 Henkilökohtaisesti olen käynyt eräissä tärkeissä ratkaisuissa sellaista näännyttävää, ahdistavaa kamppailua, joka edeltää vahvistavaa vastausta. Nuo koettelevat kokemukset ovat kuitenkin olleet rakentavia. On lohdullista tietää, ettei Jumala milloinkaan koettele meitä enempää kuin pystymme Hänen avullaan kestämään.

Jumala käyttää uskoamme meidän luonteemme muovaamiseen. Luonne ilmentää sitä, mitä meistä on tulossa. Voimakas moraalinen luonne on tulosta johdonmukaisista oikeista valinnoista elämän koettelemuksissa ja koetuksissa. Usko voi johdattaa tekemään noita oikeita ratkaisuja. Selvästikin on niin, että se, mitä teemme ja mitä ajattelemme, määrää, mitä olemme ja mitä meistä tulee. Valintojemme täytyy siksi olla Herran innoittamia. Muut voivat innoittaa meitä tekemään oikeita päätöksiä, mutta nuo valinnat eivät saa olla heidän määrättävissään. Meidän tulee pohtia, rukoilla ja osoittaa uskoa, niin että teemme omasta tahdostamme sellaisia valintoja, jotka ovat yhdenmukaisia Mestarin opetusten kanssa. Sellaiset valinnat tehdään turvaamalla siihen, mihin uskotaan, ja ne saavat vahvistuksen, kun on toimittu sen mukaisesti. Johdatusta annetaan vain sen verran kuin on tarpeen oikeaan ohjaamiseksi luonteemme kasvua kuitenkaan heikentämättä. Sellainen johdatus vahvistaa luottamustamme taivaalliseen Isään ja Vapahtajaan.

Usko vahvistaa luonteenlujuutta, niin että sitä on silloin kun sitä eniten tarvitaan. Sellainen luonne ei kehity suurten haasteiden eikä kiusausten hetkinä. Silloin sitä käytetään. Luonne kudotaan kärsivällisesti periaatteen, opin ja kuuliaisuuden langoista. Jaakobin kirjeessä sanotaan: ”Kun uskonne selviytyy koetuksesta, tämä kasvattaa teissä kestävyyttä. Ja kestävyys johtakoon täydelliseen tulokseen, jotta olisitte täydellisiä ja eheitä, ette vajaita miltään kohden.”6 Luonteen peruskallio on rehellisyys. Kelvollinen luonne vahvistaa kykyänne olla kuuliaisia Hengen ohjaukselle. Luonteestanne tulee vanhurskas. Se on tärkeämpää kuin se, mitä omistatte, mitä olette oppineet tai mitä tavoitteita olette saavuttaneet. Se tekee teistä luotettavia. Vanhurskas luonne on hengellisen voiman perusta. Sen avulla voitte tehdä koettelemusten ja koetusten aikoina vaikeita, erittäin tärkeitä päätöksiä oikein silloinkin, kun ne näyttävät ylivoimaisilta. Todistan, ettei Saatana eikä mikään muu voima voi heikentää eikä hävittää kasvavaa luonnettanne. Vain te voitte tehdä sen tottelemattomuudellanne.

Isämme suunnitelma on ihmeellinen. Uskon osoittaminen lujittaa luonnetta. Vahvistunut luonne parantaa kykyä osoittaa uskoa. Siten kasvaa luottamuksenne siihen, että pystytte voittamaan elämän koettelemukset. Ja vahvistava kierre jatkuu. Mitä enemmän luonteenne vahvistuu, sitä enemmän kykenette osoittamaan uskon voimaa.

Sanonta ”sitä saa, mistä maksaa” pätee myös hengellisissä siunauksissa. Saatte sitä, mistä maksatte kuuliaisuudessa, uskossa Jeesukseen Kristukseen, soveltaessanne uutterasti oppimianne totuuksia. Luonteenne muovautuu, kasvaa kyvykkyydessä, ja te saatatte tarkoituksenne täällä maan päällä menetykselliseen päätökseen – kasvatte koetusten kautta.

Tapahtuipa mitä tahansa, kävipä maailma miten melskeiseksi tahansa, teillä voi aina olla tukea antava uskon voima. Se ei muutu milloinkaan. Taivaallisen Isänne täydellinen rakkaus ei muutu milloinkaan. Hänen evankeliumisuunnitelmansa antaa elämälle merkityksen ja voi varmistaa onnenne. Hänen suunnitelmanaan ei ole pelkästään se, että osoitatte kelvollisuutenne täällä maan päällä, vaan myös se, että voitte kasvaa kuuliaisuutenne mahdollistaman uskon innoittamista oikeista päätöksistä.

Miksi murehtisitte tulevia onnettomuuksia ja tulevaa epävakaisuutta, joihin ette voi vaikuttaa? Vanhurskas luonteenne lisää todennäköisyyttä, ettei teidän tarvitse milloinkaan kärsiä niistä. Kun haasteita ja koetuksia tulee, uskonne johtaa teidät ratkaisuihin. Mielenrauhanne, varmuutenne vastauksista ahdistaviin ongelmiin ja lopulta saavuttamanne ilo riippuvat luottamuksestanne taivaalliseen Isään ja Hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen. Oikeus voittaa lopulta. Saatte siunauksia jo nyt, kun noudatatte uskossa Jumalan käskyjä. Muistakaa, että ulottuvillanne on aina pettämätön, jatkuva, alati käytettävissä oleva rauhan ja lohdun lähde. On varmaa, että taivaallinen Isänne rakastaa teitä, olivatpa olosuhteenne millaiset tahansa, pyörivätpä ympärillänne millaiset koetusten, kuohunnan tai ahdingon tuulet tahansa. Sellainen varmuus ei muutu milloinkaan. Kykynne tavoittaa tuo tuki riippuu uskonne voimasta Häneen ja Hänen varmasta halustaan siunata teitä.

Todistan, että usko Jumalaan ja Hänen johdatukseensa Pyhän Hengen kautta tukee teitä aina vain haasteellisemmassa maailmassa. Todistan, että tarkastelemiemme periaatteiden soveltaminen auttaa teitä käyttämään hyväksenne uskon tukea antavaa voimaa epävarmuuden ja koetusten hetkinä.

Ympärillänne on monia, jotka ovat ymmällään ja etsivät ratkaisuja elämän hämmentäviin ongelmiin. Todistakaa heille totuudesta ja uskon voimasta. Auttakaa heitä ymmärtämään, kuinka usko Jumalaan ja Hänen opetuksiinsa, jotka ovat palautettuina täyteydessään Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa, voivat olla heille siunaukseksi heidän elämässään nyt näinä levottomina aikoina. Todistakaa Herran voimasta siunata heidän elämäänsä. Tehkää se nyt heti. Herra auttaa teitä. Uskonne opastaa teitä ja tukee teitä. Tiedän, että niin tapahtuu. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

Viitteet

  1. Ks. Ilm. 3:19.

  2. Hel. 12:1; ks. myös Sananl. 3:5–6.

  3. Et. 12:6, kursivointi lisätty.

  4. Ilm. 3:19.

  5. Discourses of Brigham Young, toim. John A. Widtsoe, 1954, s. 338.

  6. Jaak. 1:3–4.