Jäsenet kunnioittivat Oliver Cowderyn syntymän 200-vuotispäivää
Oliver Cowdery, yksi Mormonin kirjan kolmesta silminnäkijästä, syntyi 200 vuotta sitten, lokakuun 3. päivänä 1806 Uudessa-Englannissa sijaitsevassa Wellsin kaupungissa Vermontissa Yhdysvalloissa. Paikalliset kirkon jäsenet ja kaupunkilaiset juhlistivat tapahtumaa syyskuun 23. päivänä kokoontumalla metodistikirkossa, jossa he kuulivat Brigham Youngin yliopiston kirkon historian professorin sekä Vermontissa sijaitsevan Montpelierin vaarnan johtajan puheet.
Juhla oli tarkoitus järjestää kaupungin puistossa, mutta sateen vuoksi oli kokoonnuttava kirkossa, jossa olivat läsnä myös kirkkoherra David Adams sekä kaupungin pormestari Ron Bremmer.
”Oliver sai Vermontissa opetusta lukemisessa, kirjoittamisessa sekä laskennossa, ja lähdettyään hän oppi vielä lisää: palautuksesta, ilmoituksesta ja sovituksesta”, sanoi kirkon historian ja opin professori Fred E. Woods.
Mormonin kirjan johdannossa oleva Oliver Cowderyn, David Whitmerin ja Martin Harrisin yhteinen lausunto todistaa jumalallisesta näystä, jossa enkeli näytti heille Mormonin kirjan levyt. Oliver oli palautetun kirkon ”toinen vanhin” (ks. OL 20:3) ja yksi kuudesta kirkon perustajajäsenestä, veli Woods huomautti.
”Oliver palveli Joseph Smithin kirjurina käännettäessä Mormonin kirjaa, jota pidetään nykyisin yhtenä vaikutusvaltaisimmista kirjoista Amerikassa”, hän jatkoi. ”Kunnioitamme siis tänään henkilöä, joka ei pelkästään vaikuttanut mormonien historiaan ja teologiaan vaan on myös muovannut Amerikan historiaa ja uskontoa.”
Veli Woods kertoi Oliverin elämän tapahtumista, kuten siitä, kuinka hän asui opettajana ollessaan Smithin perheessä Manchesterin pikkukaupungissa New Yorkissa vuosien 1828 ja 1829 aikana, ja hänen sitä seuranneesta tapaamisestaan profeetan kanssa, kuinka hän oli paikalla jumalallisten sanansaattajien palauttaessa Aaronin ja Melkisedekin pappeuden sekä hänen myötävaikutuksestaan Mormonin kirjan kääntämisessä ja julkaisemisessa.
Lainaten Opin ja liittojen lukua 6 veli Woods huomautti, että Oliver sai kuulla neuvon: ”Älä etsi rikkauksia vaan viisautta” (jae 7), että hän saisi ”olla välikappaleena paljon hyvän tekemiseksi” (jae 8) ja että hänen tiedonhaluinen mielensä johti ilmoitukseen (ks. jakeet 14–17, 21–24).
”Oliver kamppaili yleismaailmallisen ylpeyden synnin kanssa, kuten me kaikki ainakin jossain määrin”, veli Woods sanoi. ”Hänet erotettiin kirkosta huhtikuussa 1838 erinäisten asioiden vuoksi, kuten siitä syystä, ettei hän tukenut kirkon hallintoa.”
Veli Woods lainasi seitsemänkymmenen koorumin jäsentä, vanhin G. Homer Durhamia (1911–1985), joka on kirjoittanut: ”Mahdollisesti väärien syytösten sekä maan myymisestä johtuneiden väärinkäsitysten vuoksi hän lopulta kieltäytyi saapumasta kirkon neuvoston kuultavaksi.” Veli Woods sanoi: ”Kaikki ne, jotka nostivat syytteet, menettivät jäsenyytensä, ja heistä tuli sittemmin kirkon vihollisia.”
Seuraavan vuosikymmenen aikana Oliver toimi lakimiehenä etupäässä Tiffinissä Ohiossa eikä sinä aikana koskaan kieltänyt kirjallista todistustaan Mormonin kirjasta, vaikka eräänkin kerran vastapuolen lakimies otti asian esille oikeudessa, veli Woods kertoi.
”Kuuden vuoden aikana (1842–1848) Phineas Young, Brigham Youngin veli ja Cowderyn lanko (Phineas oli naimisissa Oliverin sisarpuolen Lucyn kanssa), kirjoitti jatkuvasti Oliverille ja kävi hänen luonaan”, veli Woods sanoi. ”Samaan aikaan kirkon johtajat olivat huolissaan Oliverista. Esimerkiksi Willard Richards, joka piti profeetta Joseph Smithin päiväkirjaa, sai keväällä 1843 Josephilta ohjeen ’kirjoittaa Oliver Cowderylle ja kysyä häneltä, eikö hän jo ole syönyt tarpeeksi palkoja, eikö hän olisi jo aivan valmis palaamaan’. Kahdentoista [koorumi] lähetti Oliverille kirjeen pyytäen häntä palaamaan laumaan, ja siinä sanottiin muun muassa: ’Veljesi ovat valmiit ottamaan sinut vastaan. – – Sinun paikkasihan kuuluisi olla Siionissa.’”
Oliver vastasi ystävällisesti, mutta ei ollut aivan valmis pyytämään takaisin kirkon jäsenyyttään, sillä hänen mielestään hänen erottamiseensa liittyviä olosuhteita ei ollut tutkittu oikeassa valossa, veli Woods sanoi.
Lokakuussa 1848 Phineas Young vieraili Cowderyn perheen luona heidän kodissaan Elkhornissa Wisconsinissa, veli Woods kertoi. Hän lähti Oliverin, tämän vaimon ja kuudesta lapsesta ainoan elossa olevan kanssa Kanesvilleen Iowaan osallistumaan paikalliseen kirkon konferenssiin. Siellä Oliver puhui lähes kahdelletuhannelle ihmiselle ja pyysi kirkon jäsenyyttä. Sitä seuraavien viikkojen aikana hänestä tuli jälleen täysivaltainen jäsen, ja hänet kastettiin uudelleen marraskuun 12. päivänä 1848.
Hän halusi liittyä kirkon jäsenten joukkoon Suolajärven laaksossa ja perustaa hedelmäpuuyrityksen, mutta lähti ensin vaimonsa kanssa vierailulle tämän perheen eli Whitmereiden luokse Richmondiin Missouriin. Huono terveys esti häntä lähtemästä matkalle länteen, ja hän kuoli maaliskuun 3. päivänä 1850. Veli Woods lainasi Oliverin langon David Whitmerin sanoja: ”Oliver kuoli onnellisimpana miehenä, jonka koskaan tunsin. Käteltyään perheenjäseniään ja suudeltuaan vaimoaan ja tytärtään hän sanoi: ’Nyt käyn lepäämään viimeisen kerran; menen Vapahtajani luokse’, ja hän kuoli heti hymy kasvoillaan.”
Mukailtu Church News -lehdessä 30. syyskuuta 2006 ilmestyneestä artikkelista. Historialliset tiedot Oliver Cowderyn elämästä ovat peräisin Fred E. Woodsin puheesta ”What Greater Witness Can You Have Than from God?”, jonka hän piti 23. syyskuuta 2006 Wellsissä Vermontissa, jossa kunnioitettiin Oliver Cowderin syntymän 200-vuotispäivää.