Museo kunnioitti näyttelyllään käsikärrykomppanioita
Kirkon historia- ja taidemuseossa on äskettäin päättynyt näyttely nimeltään ”Willien ja Martinin muistoksi: Kunnianosoitus mormonien käsikärrypioneereille”, jolla kunnioitettiin Willien ja Martinin käsikärrykomppanioita sekä ensimmäisen tasangot ylittäneen käsikärrymatkan 150-vuotispäivää. Menestystä saavuttanut näyttely oli esillä syyskuusta 2006 tammikuuhun 2007.
Näyttelyssä oli esillä maalauksia ja veistoksia, jotka kuvasivat Willien ja Martinin käsikärrykomppanioita, jotka juuttuivat Wyomingin tasangoilla lumimyrskyihin matkatessaan kohti Utahia vuonna 1856. Teokset ovat vielä nähtävillä Internetissä museon verkkosivulla (www.lds.org/church history/museum).
”Melkein kaikissa näyttelyn teosselosteissa oli lainaus joltakulta pioneereista tai heidän pelastajistaan”, sanoi museon kuraattori Robert Davis. ”En olisi voinut keksiä voimallisempaa tapaa esittää tämä kertomus kuin sen kokeneiden ihmisten sanojen kautta. Lainaukset ja taideteokset herättävät myötätunnon ja kunnioituksen hengen noita uskollisia ihmisiä kohtaan, jotka kestivät hirvittäviä murhenäytelmiä ja jotka osoittivat valtavaa uskoa Jumalaan.”
Näyttelyssä seurattiin pioneerien vaikeaa matkaa Utahiin heidän astuttuaan laivaan Englannissa aina Iowan ja Nebraskan lumisten tasankojen ylittämiseen asti. Näyttelyn lopussa kuvattiin uudistunutta toivoa, kun urhoolliset pelastajat toivat paljon kärsineet käsikärrypioneerit turvaan Salt Lake Cityyn.
Vuonna 2006 ensimmäisen käsikärrykomppanian saapumisesta Suolajärven laaksoon oli kulunut 150 vuotta, ja uusi näyttely juhlisti tätä merkkivuotta. Noiden pioneerien koettelemuksiin viitaten presidentti Gordon B. Hinckley sanoi lokakuun yleiskonferenssissa vuonna 2006: ”Heidän uskonsa on meidän perintömme. Heidän uskonsa muistuttaa meitä siitä hinnasta, jonka he maksoivat siitä hyvinvoinnista, josta me nautimme.” (”Usko, jolla siirtää vuoria”, Liahona, marraskuu 2006, s. 84.)
Monet taiteilijoista, joiden työt olivat esillä näyttelyssä, polveutuvat suoraan Willien ja Martinin komppanioiden pioneereista ja heidän pelastajistaan.
Stephen Mark Bartholomew’n maalaus esittää hänen isoäitinsä isoäitiä ja tämän sisarta teini-ikäisinä keräämässä polttopuita lumessa. Hän sai tutkimustyönsä kautta tietää, että nuo tytöt vetivät toista perheen käsikärryistä koko matkan tasankojen halki, kunnes heidät pelastettiin Devil’s Gaten lähellä.
Taiteilija Glen Hawkins maalasi esiäitinsä Ann Jewell Rowleyn, lesken, joka veti käsikärryä hankien halki seitsemän lapsensa avulla, jotka matkasivat hänen kanssaan Willien komppaniassa.